Hyppää pääsisältöön

Missä on lähin vessa? Elämää stressivatsan kanssa

Tyttö vessanpöntöllä vatsavaivoissa.
Tyttö vessanpöntöllä vatsavaivoissa. Kuva: Tiina Jensen stressivatsa,Akuutti (ohjelma)

Möyrii, kouristelee, turvottaa ja paukkuu – monet meistä reagoivat jännittämiseen ja stressiin vatsalla. Stressi muuttaa suolen käyttäytymistä, sillä vatsa ja aivot toimivat yhteistyössä. Viimeistään siinä vaiheessa, kun pelkkä kotoa poistuminen vaatii vessasuunnitelman, on vatsavaivoihin syytä hakea apua.

Vatsani on melkein joka päivä kuralla. Kaikki maailman testit on otettu ja todettiin stressivatsaksi.

Stressivatsan oireilu liittyy vahvasti psyykkeeseen. Vaikka maha-suolikanavan hermosto on omatoiminen, keskustelee se jatkuvasti aivojen kanssa. Normaalisti ihmisen keskushermosto suodattaa aivojen lähettämästä informaatiosta suurimman osan, mutta stressaantuneena kontrolli löystyy, tietoa pääsee enemmän läpi ja vatsa reagoi.

Stressin oireet

Monet stressin fyysiset oireet liittyvät autonomisen hermoston aktivoitumiseen:

  • sydämen lyöntitiheys nousee
  • verenpaine kohoaa tai heilahtelee voimakkaasti
  • hikoilu
  • hengitys kiihtyy
  • vatsaoireita ja päänsärkyä

Hormonaalisiin muutoksiin liittyy

  • mielialan vaihteluita
  • unettomuutta
  • lisääntynyttä tulehdusherkkyyttä
  • aineenvaihdunnan muutoksia, jotka pitkään jatkuessaan voivat altistaa sairauksille

(Lähde: Toppinen-Tanner & Ahola: Kaikkea stressistä)

Vatsani tietää ensimmäisenä, koska alan olla masentunut ja stressaantunut.

Ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS) elimistön stressireaktio on herkistynyt. Oireita ovat kipu ja tukala tunne vatsan alueella, vatsan turpoaminen, ripuli ja ummetus. Turvotus pahenee usein iltaa kohti. Yli puoli miljoonaa työikäistä suomalaista kärsii ärtyvän suolen oireyhtymästä. Oireyhtymä on yleisempi naisilla kuin miehillä.

Tavallisen herkkävatsaisen erottaa ärtyvän suolen oireyhtymästä siitä, että vatsavaivoja on ollut pitkän aikaa ja oireet vaihtelevat. Ärtyvä suolisto on sinänsä terve, mutta stressi, jännittäminen tai masennus pahentavat oireita. Molemmissa tapauksissa voidaan kuitenkin puhua stressivatsasta.

Olen myöskin napsinut lactophilus-kapseleita, mutta eihän ne stressiin vaikuta! Ne vaikuttavat bakteerikantaan!

Krooninen stressi vaikuttaa siihen minkälaisia mikrobeja suolistossamme elää. Voiko stressiä siis hoitaa hoitamalla suoliston bakteeristo kuntoon? Probiootit ovat terveyttä edistäviä mikrobeja ja ne näyttäisivät olevan yksi keino, jolla stressioireilua tai stressireaktiota voidaan vähentää, todetaan puolestaan paljon luetussa Akuutin artikkelissa "Suoliston bakteerit ja mielenterveys".

Esimerkki probiooteista ovat monelle herkkävatsaiselle tutut maitohappobakteerit. Probiootteja löytyy sekä luontaistuotekaupasta että ruokakaupan tai apteekin hyllyiltä.

Stressin lisäksi tietyt ruoka-aineet voivat lisätä vatsan turvotusta. Hiilihydraatit, jotka eivät imeydy kunnolla ohutsuolesta aiheuttavat paksusuolessa käymisprosessin. Monet herkkävatsaiset sietävät paremmin kauraa kuin ruista tai vehnää. Hedelmistä vatsaa kipristävät omena ja päärynä, vihanneksista pavut, kaalit ja sipuli. Kahvi ja tupakka pistävät puolestaan suolen liikkeelle.

Ruokavalion lisäksi liikunta rentouttaa ja vähentää vatsaoireita.

Lääkärit sanovat, että tämä on psyykkistä ja tiedän sen. Söin mielialalääkkeitäkin muutaman kuukauden, mutta eivät nekään auttaneet.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät ovat usein herkkiä ihmisiä, jotka ovat huolissaan vähän kaikesta. Moni stressaaja on löytänyt apua erilaisista rentoutustekniikoista ja jopa psykologisista hoidoista.

Kotona tehtäviä rentoutusharjoituksia löytyy esimerkiksi cd-levyinä tai youtubesta. Psykologisista hoidoista lääkärit mainitsevat kognitiivisen käyttäytymisterapian, dynaamisen psykoterapian ja hypnoterapian. Erilaisia lääkkeitäkin on olemassa, mutta valitettavasti ei yhtä, joka toimisi kaikille.

Kun asioita kelaa päässään niin kaikkihan sitä huolestuttaa...Mitä jos tää onkin jotain syöpää?

Yleisenä ohjeena on, että voimakkaista oireista kärsivän kannattaa ensin tutkituttaa ettei kyse ole laktoosi-intoleranssista tai keliakiasta. Lääkäriin on syytä mennä myös, jos vatsaoireisiin liittyy kuumeilua tai laihtumista, ulosteessa on verta, ripuli on jatkunut muutaman viikon tai suvussa esiintyy paksusuolen syöpää tai tulehduksellisia suolisairauksia.

7 vinkkiä stressivatsaan – kokeile näitä!

1. Vältä kaasua muodostavia ruoka-aineita
Pavut, herneet, sipuli, paprika, kaali, omena, päärynä ja keinomakeutusaineet pärisyttävät kiusallisesti. Piparminttuöljy tai -tee rauhoittaa vatsaa!

2. Ruokaile rauhassa!

3. Tumppaa ajoissa
Tupakka muun muassa heikentää mahalaukun ja ruokatorven välisen sulkijalihaksen toimintaa ja aiheuttaa näin närästystä.

4. Lääkkeitä vain tositarpeeseen
Tulehduskipulääkkeet rassavat suolta, närästyslääkkeet hidastavat ruuansulatusta ja antibiootit tappavat sekä hyviä että huonoja suolistobakteereja.

5. Huolehdi suoliston bakteerikannasta
Ruoki mikrobeja terveellisellä ruokavaliolla, lisäkuidulla ja probiooteilla.

6. Ota löysin rantein!
Liikunta ja rentoutusharjoitukset poistavat stressiä. Kokeile hengitysharjoituksia, naura ja iloitse!

7. Nuku riittävästi!

LINKIT:

Markku Hillilän väitöskirjatutkimus ärtyvän suolen oireyhtymästä

Sitaattilainaukset keskustelupalstoilta.

Lue lisää:

Ilmavaivoja, turvonnut vatsa ja mahakipuja – auttaako ruokavalion FODMAP-siivous?

FODMAP-ruokavalio testissä – tykkääkö vatsa, rauhoittuuko suoli?

Akuutti - elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

Kommentit