Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Jenny ja läskimyytinmurtajat pääkuva

Saara Sarvas: Läskin kolme käskyä, joita vastaan kapinoin

Saara Sarvas
Läskimyytinmurtaja ja toipuva överilaihduttaja Saara Sarvas Saara Sarvas Kuva: YLE / Eve Mantu eve mantu

Läskimyytinmurtaja Saara Sarvas haluaa lakata olemasta aina se kiltti ja kaikkeen suostuva nöyrä läski. Positiivisuudesta on tullut ahdistava suojahaarniska. Jokohan sitä uskaltaisi näyttää maailmalle myös sen nuoren naisen, joka kieltäytyy kun tahtoo?

Alakoulun aloitettuani opin elämästä kolme tärkeää asiaa.

Niistä tuli vahingossa ja valitettavasti elämänohjeeni ja kolme ohittamatonta käskyä.

Ensimmäinen käsky: Pahoittele olemassaoloasi

Koska olen lihavampi* kuin moni muu, minuun kiinnitetään aina enemmän huomiota - ja se on ihan oma syyni.

(*vaihda lihavan kohdalle mikä tahansa fyysinen tai henkinen ominaisuus, jonka perusteella ihminen pelkää joutuvansa negatiivisen arvostelun kohteeksi.)

Toinen käsky: Myötäile aina muita

Ihmiset pitävät enemmän tyypeistä, jotka vastaavat aina positiivisesti, iloisesti ja myöntyvästi.

Kolmas ja tärkein käsky: Hylkää omat tarpeesi

Ensimmäisen kohdan voi kääntää positiiviseksi huomioksi vain toisia palvellen ja kompaten, vaikka oikeasti tekisi mieli kieltäytyä.

Nämä käskyt sisäistettyäni alkoi refleksinomaisesti toimiva syyllistymisketju olla valmis, ja vedin päälleni henkisen suojahaarniskani ensimmäisiä aluskerroksia.

Nyt, pari vuosikymmentä myöhemmin, olen ensimmäistä kertaa alkanut miettiä ja kyseenalaistaa sitä, miksi edelleen uskon, että nämä lapsena oppimani kolme käskyä läskille olisivat pitäneet paikkansa ja vielä pahempaa, että ne olisivat nykyäänkin tosia.

Positiivisuudesta on tullut ahdistava suojahaarniska.

Syyllistäminen, kiusaaminen ja haukkuminen on kerta toisensa jälkeen todistettu huonoiksi metodeiksi kannustaa ihmistä mihinkään. Kolmen kohdan haarniskani altisti minut ottamaan vastaan kaikkea tätä kyseenalaistamatta.

Opin lisäksi kääntämään toisen posken lisäksi vielä pakaratkin piiskattaviksi, ja hymyilemään ja kiittämään samalla.

Anteeksi ranskani, mutta mitä helvettiä?!

Tieteellinen tutkimus kumoaa vanhoja luuloja päivittäin. Minäkin voisin oman elämäni kautta tutkia, miten yhteiskunta kohtaisi minut, jos näyttäisin muutkin kuin positiiviset tunteeni muille. Rakastaisiko ja ymmärtäisikö joku vihaista tai surullista läskiä - tai vielä pahempaa; ylpeää ja elämäänsä tyytyväistä läskiä, joka kieltäytyy silloin kun tahtoo?

Jokohan sitä uskaltaisi näyttää maailmalle myös sen nuoren naisen, joka kieltäytyy kun tahtoo?

Onneksi tiedän jo, että vastaus on kyllä.

Jos tämänkin oivalluksen jälkeen tahdon kivenkovaan reagoida sosiaalisissa tilanteissa kuten “läskin kuuluu”, eli pahoitellen olemassaoloani, ylisuorittaen ja vakuutellen, että kyllä se laihtuminen on koko ajan mielessä, miksen samalla luottaisi siihen, että maailma on syntynyt vesilinnun munasta, kuten Suomessa ennen uskottiin?

Soronoo siis vanhat luulot ja suojakalsarit ja koko typerä haarniska! Ilman sinua voin juosta kovempaa kohti pelon takana odottavia oivalluksia ja rehellisyyden ja raivon tuomaa huumaa.

Nykyään haaveilen utopiasta, missä ihan jokainen meistä uskaltaisi riisua omat suojakuorensa.

Kukaan ei enää pelkäisi, ettei ole tarpeeksi hyvä, cool, tai sopiva johonkin muottiin. Kukaan ei joutuisi huolehtimaan, onko tarpeeksi jotain oikeuttaakseen olemisensa muiden keskellä koululuokassa, uimahallissa tai avokonttorissa työkavereiden katseiden alla.

Kukaan ei omaa asiaansa pönkittääkseen yrittäisi käyttää toisten heikkouksia hyväkseen, vaan niistä kaikista hävettävimmistä asioista puhumalla ymmärrettäisiin, että kaikki me ollaan samassa veneessä.

Siinä veneessä, missä täristään ihan hajalla ja pelonsekaisina miettien, mitä kaikkea nuo muut minusta ajattelevat.

Haluan paljastaa helpottavan salaisuuden: Kukaan ei keskity sinuun, vaan itseensä. Ihan kuten sinäkin.

Kukaan ei keskity sinuun, vaan itseensä. Ihan kuten sinäkin.
Kukaan ei keskity sinuun, vaan itseensä. Ihan kuten sinäkin. eve mantu

Ymmärrän, etten voi vaikuttaa siihen, että maailmassa on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät tahdo normien muuttuvan ja pelon katoavan. Ne ovat liian hyödyllisiä hallintakeinoja heille, jotka niitä kehtaavat käyttää. Tiedän kuitenkin, että paras asia mitä voin elämälläni tehdä, on murskata niin monta yleistä luuloa ja pelkoa kuin mahdollista, näistä ankeuttajista huolimatta.

Vain oman haarniskan pudottamalla voi näyttää esimerkkiä muille ja voittaa ne hölmöt, jotka eivät uskalla koskaan tehdä samoin.

Saara

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.