Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Eränkävijät pääkuva

Aki Huhtanen on Eränkävijöiden erakko

Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärveltä luonnonrauhasta
Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärven karuilta erämailta. Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärveltä luonnonrauhasta Kuva: Mika Hirvonen aki huhtanen

Aki Huhtanen seikkailee Eränkävijöissä yhdessä Äijä-koiransa kanssa. Kalareissut keskittyvät kotiseutujen harjuskoskille, mutta myös Norjan jylhät maisemat ovat kaksikolle tuttuja.

Ammatikseen kalaoppaana toimiva Aki tuntee Käsivarren erämaan kalapaikat läpikotaisin - myös ne, joita kukaan muu ei ole löytänyt. Kalastus on miehelle sekä elinkeino että harrastus ja sen parissa kuluu jopa 200 päivää vuodesta. Pyyntireissut saattavat viedä Akin ja hänen suomenlapinkoiransa Äijän jopa kuukaudeksi tunturin hiljaisuuteen. Kilpisjärvellä 15 vuotta asunut Aki on löytänyt paikkansa erämaasta, eikä osaisi kuvitella asuvansa kaupungissa vilskeen keskellä.

Ihmisen pitäisi voida asua siellä, missä haluaa olla.

Aki sai ensimmäisen perhovavapansa käteen 20 vuotta sitten, ja intohimo kalastukseen syttyi saman tien. Miehen ehdoton bravuuri on harjuksen perhokalastus, sillä kyseisen lajin parhaat ottipaikat löytyvät erämaan rauhasta. Aki on ainoita ihmisiä maailmassa, joka on saanut kaksi yli kahden kilon harjusta, ja täysin saaliittomat päivät ovat harvassa.

Luonto merkitsee Akille vapautta. Lapin karut erämaat tuovat mielenrauhan ja öiset revontulet saavat huononkin kalaonnen väistymään mielestä. Aki osaa lukea luontoa ja tietää, mistä löytää parhaat kala-apajat ja mitä kautta paikoille kannattaa suunnistaa. Kunnioitus ympäristöä kohtaan näkyy miehen kaikessa tekemisessä, ja ehkäpä juuri siksi kalavedet ovat usein antoisia.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Eränkävijät

Eränkävijöiden ensimmäinen tuotantokausi

Lue lisää:

Eränkävijät on sarja metsästyksestä ja kalastuksesta nykypäivän Suomessa

Yle TV1:n sarja Eränkävijät seuraa intohimoisten eränkävijöiden tarinaa metsästyksen ja kalastuksen parissa. Eri puolilta Suomea kotoisin olevia päähenkilöitä yhdistävät samat arvot ja rakkaus luontoon.

Kun pohjoisessa tunturit ovat lumen peitossa ja järvet jäässä, kuljetaan etelässä vielä sulassa maassa ja kalastetaan virtaavissa vesissä.

  • Osaatko puhua lohta? Tee testi!

    Kuinka hyvin hallitset lohenkalastajien slangin?

    Intohimoisille lohenkalastajille on kehittynyt koskien rannoilla oma kielensä, josta ulkopuolisen on vaikea ymmärtää mitään. Moni slangisana on kuitenkin pääteltävissä – nyt on sinun vuorosi testata, kuinka hyvin puhut lohta!

  • Antti Kokko viihtyy korvessa - ja metallimusiikin listakärjessä

    Eränkävijä on myös koodari, kitaristi ja säveltäjä.

    Pudasjärvellä asuva Antti Kokko on vaatimaton mies. Kaikkein mieluiten hän kuluttaisi aikansa kotiseutunsa korvessa kulkien. Antin elämään kuuluu kuitenkin eräilyn ohella muutakin – jos mies vain metsästä malttaa.

  • Inarijärvi, Suomen salaperäinen sisämeri

    Riitta Ahmasalo rakastui Inariin kertaheitolla.

    Saamenmereksikin kutsuttu Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Sen suurimmilla ulapoilla saattaa helposti unohtaa olevansa järvellä – Inarilla kulkijat puhuvatkin “sisämerestä.”

  • Luonto on koti, ei lomailukohde

    Eränkävijöille luonto on koti, ei lomakohde tai harrastus.

    Eränkävijät-sarjan päähenkilöille luonnossa kulkeminen on yhtä jokapäiväistä ja tärkeää kuin hengittäminen. Luonto on koti, ei lomailukohde tai harrastus. Se on välttämätön sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille.

  • Koira teki kouluttajastaan metsästäjän

    Ensimmäinen metsästyskoira yllätti Sanna Kokon.

    Pudasjärveläinen Sanna Kokko on harrastanut ja kouluttanut koiria koko elämänsä. Kokeneen koiraihmisen yllätykseksi perheen ensimmäinen metsästyskoira Navajo kouluttikin emäntänsä: koiran ohjaajasta metsästäjäksi.

  • Eränkävijät lumosi myös kirjailija Mika Kuljun

    Eränkävijät-kirja esittelee Suomen luonnon monimuotoisuutta.

    Eränkävijät sai tällä viikolla kokonaan uuden ulottuvuuden, kun tv-sarjan päähenkilöiden taustoista kertova kirja näki päivänvalon. Kirjassa kerrotaan muun muassa, miten päähenkilöiden kipinä metsästykseen ja kalastukseen syttyi sekä vinkkejä aloittelijoille ja kokeneemmille eränkävijöille.

  • Tervan tiellä kalassa

    Kuhmon vesistöiltä löytyy paikka jokaiselle kalastajalle.

    Tervansoutajien mukaan nimetty Tervareitti on historiallinen kulkuväylä Oulujoen latvavesistöissä. Kuhmon koskilla kiemurtelevan reitin varrelle jää monipuolisia patikointipaikkoja, mutta myös erinomaisia kala-apajia.

  • Finnmark - rautujärvien luvattu paikka

    Finnmarkin vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia.

    Finnmark on Norjan pohjoisin lääni. Sen puhdas luonto ja kirkkaat vedet houkuttelevat suomalaisiakin kalastajia nauttimaan omasta rauhasta. On kuitenkin asioita, joita ulkomaalaisen retkeilijän tulee ottaa huomioon Finnmarkin apajille suunnatessa.

  • Kukkolankoskella perinteet heräävät henkiin

    Tornionjoen latvavesistöillä lippouskulttuuri on voimissaan.

    Lippoaminen on perinteinen kalastustapa, josta varhaisimmat viitteet ovat vuosisatojen takaa. Jos haluaa seurata lippousta perinteisimmillään, kannattaa suunnata Suomen Kukkolankoskelle.

  • Meritaimenkannat kukoistavat Gotlannissa

    Gotlannin meritaimenkanta on elinvoimainen.

    Gotlannin meritaimenkanta on tällä hetkellä täysin luontaisen lisääntymisen varassa. Silti laji on elinvoimainen.

  • Perhoset paljastavat ilmastonmuutoksen

    Perhoset soveltuvat hyvin ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

    On ennustettu, että sään ääri-ilmiöt sekä talven lämpötilat tulevat kasvamaan. Perhosten elinkaari on varsin lyhyt, joten olosuhteiden muutos näkyy niissä erityisen herkästi. Siksi perhoset soveltuvat erinomaisesti ilmastonmuutoksen tutkimiseen.

  • Karhupeijaiset ovat juhla metsän kuninkaalle

    Karhu herättää kunnioitusta ja pelkoa ihmisten keskuudessa.

    Karhu herättää suurta kunnioitusta ja jopa pelkoa ihmisten keskuudessa. Metsän kuninkaaseen liittyy monia uskomuksia ja se on yksi harvoista riistaeläimistä, joille järjestetään peijaisia.

  • Tuhansien metsästäjien kausi alkaa vesistöiltä

    Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia.

    Elokuun lopussa monelle suomalaiselle metsästäjälle koittaa syksyn kohokohta. Osa suuntaa metsiin, mutta yhä useamman kausi alkaa järvien ja lampien varsilta. Vuosittain sorsastukseen osallistuu jopa satojatuhansia metsästäjiä.

  • Akin ja Emilian kalapaikat - Torisenon latvavedet

    Torisenon latvavesiltä voi saada ennätyskaloja.

    Torisenon latvavedet sijaitsevat kaukana Käsivarren erämaassa. Pienellä alueella on useita hyviä jokia, järviä ja lampia. Kalastuspaine on kohtuullisen vähäistä, ja vesiltä on mahdollista saada ennätyskaloja.

  • Aki Huhtanen on Eränkävijöiden erakko

    Aki Huhtanen on löytänyt paikkansa Kilpisjärveltä

    Aki Huhtanen seikkailee Eränkävijöissä yhdessä Äijä-koiransa kanssa. Kalareissut keskittyvät kotiseutujen harjuskoskille, mutta myös Norjan jylhät maisemat ovat kaksikolle tuttuja.

  • Riikka Aaltonen on rempseä ilopilleri

    Riikka Aaltonen on aina valmis oppimaan uutta kalastuksesta

    Riikka Aaltonen on Eränkävijöiden kuopus, jonka jokainen kalareissu on opintomatka. Syksyn mittaan nuori nainen hakee uusia kokemuksia niin kansallismaisemien kuohuvilta koskilta kuin öisiltä tuulastuslammiltakin.

  • Sanna Kokko tuntee koirat

    Kanakoirametsästys on Sanna Kokon suuri intohimo

    Sanna Kokko on intohimoinen kanakoiraharrastaja. Riistareissut keskittyvät Pudasjärven kotimetsiin, mutta toisinaan hän suuntaa koirineen erikoisemmillekin maille.

  • Ari Turunen jahtaa suuria saaliita

    Ari Turunen on kokenut suurpetomies

    Ari Turuselle metsästys ja eränkäynti on elämäntapa. Erityisesti suurpedot sytyttävät miehen, ja karhujakin on kaatunut uralla kiitettävään tahtiin.

  • Kanakoirien erikoiskokeissa koetaan suuria tunteita

    Kanakoirakokeessa testataan koiran metsästysominaisuuksia.

    Kanakoirien erikoiskokeet ovat metsästyskokeita, joiden tarkoituksena on saada tietoa koirien metsästysominaisuuksista jalostusta varten ja edistää koirien metsästyskäyttöä.

  • Eettinen metsästäjä on luonnonsuojelija

    Metsästäjät arvostavat luontoa

    Metsästys on eettistä oikein harjoitettuna. Tämä tarkoittaa, että metsästetään riistaa luvan ja kannan ehdoilla ja riistaa ammutaan harkiten aiheuttamatta eläimelle tarpeetonta kärsimystä.

  • Maailman paras harjuspaikka löytyy Suomesta

    Harjusten pyynnissä onnistuminen vaatii omistautumista

    Suomen Lapissa pystytään harjoittamaan vähintään yhtä tasokasta tai jopa parempaa harjuksen kalastusta kuin ulkomailla. Useat perhokalastajat tulevatkin maailmalta Suomen Lappiin kalastamaan.

  • Arktinen erämaa ei tunne armoa

    Tunturissa kannattaa aina tarkkailla säätä.

    Kalastusretkillä tunturialueilla täytyy varautua kaikenlaisiin sääoloihin, niin talvella kuin kesälläkin. Sää tunturissa voi vaihtua täydestä auringonpaisteesta hurjaan lumituiskuun hetkessä.

  • Jäämeri tarjoaa ainutlaatuiset puitteet meritaimenen kalastukselle

    Jäämeren kalapaikat ovat hyvä vaihtoehto etelän vesille.

    Meritaimenen rannikkokalastus on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, varsinkin perhokalastajien keskuudessa. Meritaimenia voi kalastaa Pohjois-Norjan rannikoilla periaatteessa ympäri vuoden, jopa kaamoksen aikaan.

  • Kanalintujahti Ruotsissa tuo vaihtelua metsäreissuihin

    Ulkomailla metsästys vaatii erityisjärjestelyjä

    Metsästysreissu ulkomailla antaa uudenlaisia elämyksiä tutun harrastuksen parissa. Ruotsissa jahtimaita löytyy Tornionjoen toiselta puolelta kaikista ilmansuunnista, jatkuen aina Norjan rajalle saakka.

  • Kilpaperhokalastus on tarkkuutta ja fysiikkaa vaativa laji

    Perhokalastus on todellista urheilua.

    Erilaisissa kalastuskilpailuissa on Suomessa pitkät perinteet. Perhokalastuskilpailuissa saaliin pituus ja määrä sekä kalastajan tasaisuus läpi kilpailun ovat kilpailijoiden paremmuuteen vaikuttavat tekijät.

Luonto