Hyppää pääsisältöön

Elävän arkiston verkkopalvelu 10 vuotta – suosituimmat videot nyt myös televisiossa!

Presidentti Urho Kekkonen vierailee Radio ja televisio tänään -näyttelyssä 1956. Tunnistamaton mies esittelee radiovastaanotinta Kekkoselle.
Presidentti Urho Kekkonen nähdään osana tämänkertaista ohjelmapakettia. Kuvassa hän vierailee Radio ja televisio tänään -näyttelyssä vuonna 1956. Presidentti Urho Kekkonen vierailee Radio ja televisio tänään -näyttelyssä 1956. Tunnistamaton mies esittelee radiovastaanotinta Kekkoselle. Kuva: Yle/LF-Foto/Esko Manninen Urho Kekkonen,Yle Elävä arkisto,Levysoitin

Yle Elävä arkisto täyttää syyskuussa jo 10 vuotta. Palvelu avattiin vuonna 2006 osana Yleisradion 80-vuotisjuhlallisuuksia. Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista eloa, kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita illan mittaiseksi tv-ohjelmapaketiksi. Juhlapaketti esitetään Yle Teeman arkistopaikalla tiistai-iltana 13.9. ja uusitaan saman viikon perjantaina sekä sunnuntaina.

Kymmenen vuotta sitten, syyskuun yhdeksäntenä päivänä, illan uutislähetyksessä kerrottiin Yleisradion uuden internetpalvelun Elävän arkiston avautumisesta. Palvelu piti sisällään vanhoja ohjelmia: 160 tuntia elävää videokuvaa ja 550 tuntia radioääntä kaikkien kansalaisten vapaasti kulutettavaksi.

Mullistuksellista oli, että nyt kuka vain saattoi myös itse päättää, milloin hän näitä arkisto-ohjelmia katseli tai kuunteli. Tarvittiin vain internetyhteys.

Elävästä arkistosta muodostui Ylen ensimmäinen laajamittaisempi median suoratoistopalvelu. Aikana, jolloin suoratoistopalveluista ei vielä yleisesti puhuttu suoratoistopalveluina. Aikana, jolloin media ei vielä ollut sosiaalista ja jolloin nettivideot latautuivat melko ... kärsivällisesti. Palvelulla Yle otti kansainvälisestikin katsoen suuren harppauksen kohti uudenaikaista mediankulutusta. Elävä arkisto toimi myös edeltäjänä vuotta myöhemmin avatulle Yle Areenalle.

Nyt 10 vuotta myöhemmin Elävä arkisto on uudistunut muutamankin kerran. Perusajatus on kuitenkin pysynyt samana ja palvelussa on nykyisin videoita jo noin 4 300 tuntia ja audioita jo 2 500 tuntia.

Juhliaksemme arkistopalvelun kymmenvuotista elinaikaa kokosimme Elävän arkiston suosikkivideoita illan mittaiseksi ohjelmapaketiksi myös televisioon.

Elävän arkiston luonteeseen kuuluen, lähes kaikki esitettävät ohjelmat löytyvät jo nyt nettipalvelusta vaikkapa heti katsottaviksi. Ohjelmat on myös kerätty tähän artikkeliin esitysjärjestyksessään.

Eilinen elää!

Tietoiskuja, valistusta ja mainoksiakin

Liikenteen vaaroista varoittava Lasten ammatit vuodelta 1974 on lajinsa klassikko. Tietoiskussa lapset kertoivat, mihin ammattiin aikovat ryhtyä aikuisena, kraktorimiehestä lakasinkoneella lakaisijaan.

Suomen tv-kokkien alkuisä Jaakko Kolmonen muistetaan paitsi hurtista huumoristaan myös valistavasta otteestaan. Vastikään edesmenneen Kolmosen tunnetuin ruutupari oli keittiömestari Veijo Vanamo. Miehet tekivät Yleisradiolle erityisen suosittua Patakakkosta koko 1970-luvun ajan. Nyt esitettävässä tietoiskussa tv-kokit nautiskelevat erittäin sokerisia herkkuja, vaikkei niin tietenkään pitäisi tehdä. Tv-kokit saivat myöhemmin mm. Suomen hammaslääkäriliiton ruusu-palkinnon valistustyöstään.

Elävästä arkistosta löytyy myös runsaasti erilaisia mainoksia, vaikkakin ne on alun alkaen tehty elokuvateattereita varten. Tiesitkö, että Pertti "Spede" Pasanen esiintyi jo vuonna 1957 Mallasjuoman mainoksessa urheana sammakkomiehenä?

Entäpä muistatko nähneesi koko kansan suosikkikonstaapelin Reinikaisen valistamassa vankilasta päässyttä Murto-Arskaa?

Elävää arkistoa on kerrytetty luonnollisesti alusta alkaen myös ruotsinkielisillä ohjelmilla Arkivet-sivustolle. Tässä tietoiskussa vuodelta 1980 penätään vastuullisia kasvattajia antamaan jälkikasvulleen asiallista tietoa alkoholista ja sen käytöstä.

Eräs aikakausi suomalaisessa mediatarjonnassa päättyi vuonna 2007, kun ensimmäinen päivä syyskuuta kello 04:00 Suomen televisiolähetykset muuttuivat kokonaan digitaalisiksi. Television katsomiseen tarvittiin nyt digisovitin. Kansalle kuitenkin muistutettiin, ettei televisiota tarvinnut välttämättä vaihtaa kokonaan uuteen.

Aurinkorannoilta Neuvostoliittoon metsästämään

Suomalaisten uusi matkailukohde vuonna 1963 oli Bulgaria. Välkkyvien vesien Nessebariin matkataan tunnelmallisessa värifilmissä Tamara Lundin ja Åke Lindmanin seurassa.

Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kekkonen todellakin elää vahvasti Elävän arkiston tarjonnassa. Nyt näemme millaista oli, kun presidentti Kekkonen ja neuvostojohtaja Nikita Hruštšov lähtivät yhdessä metsälle! Karvalakkikerroin oli ainakin huipussaan.

Kotimaan matkailua taas kartoitetaan raportissa vuodelta 1968, jossa seurataan viikonloppuliikennettä Saaristotien osuudella Paraisilta Pärnäisiin. Färjrally, lauttaralli, on totisesti totinen kokemus.

Etenkin talviautoilussa auton käsittelyn on oltava varovaista ja pehmeää. Edellä olevaan autoon on pidettävä huomattavasti reilumpi välimatka kuin kesäajossa. Näin muistutetaan jo vuoden 1966 värillisessä valistusfilmissä.

Lastenohjelmia eilisen lapsille

1970-luvulla esitetty Hyrrä oli ohjelma leikki-ikäisille, mutta myös heidän vanhemmilleen. Ohjelmassa käsiteltiin lapsia usein askarruttavia asioita ja aiheita. Nyt nähtävässä ohjelmassa psykologi Kirsti Kivinen kertoo siitä, kuinka vanhemmat voivat osoittaa toisilleen hellyyttä ja miten vauva joutuikaan äidin vatsaan.

Ylen lastenohjelmien maineikkain vihipartio Karvakuonot teki ensi-esiintymisensä vuoden 1978 Pikku Kakkosessa. Nyt esitettävä koirakoplan ihka ensimmäinen ohjelma ei poikkeuksellisesti löydy Elävästä arkistosta. Karvakuonojen seikkailuista on kuitenkin katsottavissa laaja valikoima parhaita paloja vuosien varrelta.

Juhlalähetyksen päätteeksi kuullan vielä Iltasatu. Ritva Luostarisen tarinassa hienohipiäinen lammas ei suostu syömään mitään muuta, kuin kukkia. Itseriittoinen lammas uskoo turkkinsa hienostuneen harmaan vivahteen olevan juuri erikoisruokavalion ansiota, ja arvelee vain rahvaan karjan alentuvan ruohon syöntiin. Iltasadun kertoi vuonna 1977 eläväksi satusetä Lasse Pöysti.

Kommentit
  • Meteorikuuro sotatila-alueella

    Kokeellinen dokumentti kertoo kurdien sorrosta Turkissa.

    ”Kun kuolema tulee, runous vaikuttaa tyhmältä”, kertoja (Ebru Ojen Şahin) toteaa kokeellisessa dokumentissa Meteorit (Meteorlar, Turkki 2017). Siihen nähden sen ohjaaja Gürcan Keltek on rohkea – ehkä jopa uhkarohkea – sillä hän kertoo erittäin runollisella elokuvallaan sotatilasta.

  • Teeman Yle Live ja Flow Festivalin parhaat 2019

    The Cure, Maustetytöt, Robyn, Blood Orange...

    Yle Live taltioi elokuun Flow Festivalilla parhaita keikkoja, joita nähdään Teemalla syksyn aikana. Mukana mm. The Cure, Maustetytöt, Robyn, Blood Orange...

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa