Hyppää pääsisältöön

Vihreä kulta vaarassa: käsikirjoitus

Suomen metsien käytöstä muhii kiista: pitäisikö metsät säilyttää vai poltetaanko ne osana biostrategiaa energiaksi.

Ilmastonmuutosta torjuessaan Euroopan unioni on kiristänyt kansainvälisiä päästövähennysvaatimuksia. Suomessa on tuudittauduttu siihen, että tavoitteista selvitään metsien avulla. Mutta nyt lisääntyvää metsien käyttöä arvostellaan myös Suomessa.


VIHREÄ KULTA VAARASSA

Suomalaisilla lobbareilla oli viime keväänä kiire. Suomi pyrki jo ennakolta torjumaan Euroopan unionin uusia päästölinjauksia. Kesäkuussa Euroopan metsäinstituutin tilaisuudessa kaksi entistä pääministeriä ampui täyslaidallisen metsien ja biotalouden puolesta.

Göran Persson, puheenjohtaja, Think Forest Forum:
“We need to defend our interests, and there we need to have a battle sometimes with the southern parts of Europe. And when it comes to forestry, that is a very very hard battle, because they have a completely different opinion about forestry compared to the one we have.”

Esko Aho, strateginen neuvonantaja, Euroopan metsäinstituutti:
"Täytyy tämä toimintaympäristö saada sellaseks et investointeja ja panostuksia biotalouteen todella aletaan tehdä. Kun ne puitteet on kunnossa, niin sitten saadaan yksityiset yritykset ja toimijat investoimaan tähän enemmän kun mitä nyt tapahtuu."

Göran Persson:
"It is ridiculous to say that coal, oil, natural gas is compared to using wood products is something that is good. No it's not."

Viesti on mennyt vain osittain perille. Heinäkuussa Euroopan komissio langetti Suomelle uudet ankarat päästövähennystavoitteet. Liikenteen, maatalouden ja asumisen päästöjä on vähennettävä lähes 40 prosenttia. Komission seuraava suomalaiseen metsänkäyttöön vaikuttava linjaus on tulossa lokakuussa. Tuolloin päätetään biomassojen kuten metsähakkeen, kantojen, oksien ja latvusten kestävyyskriteereistä.

Metsäteollisuus on on ollut jo usean vuoden ajan Suomen ahkerimpia investoijia. Kuningashanke on Äänekoskelle rakenteilla oleva Metsä Groupin biotuotetehdas. Sitä rakennetaan vanhan sellutehtaan naapuriin.

Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre:
"Tämä on Suomen ja Euroopan kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi. Sen kokoluokan laitos, joita rakennetaan plantaasien varaan Etelä-Amerikkaan. Tämä on nykyisiin suomalaisiin tehtaisiin verrattuna noin kaksinkertainen tuotantokapasiteetiltaan."

Biotuotteiksi kutsutaan tuotteita, jotka valmistetaan osittain tai kokonaan uusiutuvasta raaka-aineesta, kuten puusta. Äänekoskellakaan ei enää puhuta sellutehtaasta, vaikka alkuvaiheessa uuden tehtaan tuotannosta noin 80 prosenttia on selluloosaa.

Ilkka Hämälä:
"Meillä on rakenteilla biotuotetehdas, jonka ydintuote on puukuitu eli sellu. Sen yhteyteen me olemme sitten tekemässä erilaisia tuotteita jalostamaan sitä puuvirtaa, joka tehtaalle tulee mahdollisimman moniksi eri tuotteiksi ja sitä kautta parantaa tämän kokonaisuuden hyötysuhdetta ja kannattavuutta."

Äänekosken uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä neljä miljoonaa kuutiota vuodessa eli valtakunnallisesti puun tarve lisääntyy noin kymmenen prosenttia vuodessa.

Matti Toivonen, tuotantopäällikkö, Metsä Fibre:
"Nyt ollaan sellun kuivatuskoneella. Sellusta puristetaan vesi pois, jotta sitä on helpompi kuljettaa. Samalla kun vesi poistetaan kuidusta, kuidun ominaisuudet paranevat pikkasen kartongin ja paperin valmistamista varten."

Samaan aikaan vireillä on useita muita metsäteollisuuden laajennushankkeita. Koko energiapolitiikka nojaa puun polton lisäämiseen ja bioenergian määrän kasvattamiseen. Tavoitteena on korvata fossiiliset polttoaineet bioenergialla.

Ilkka Hämälä:
"Meillä on tässä kumppaniyritys, joka rakentaa mädättämislaitosta, joka on varsin suuri teollinen laitos joka tulee tuottamaan metaania. Tätä metaanin käyttöä suunnitellaan, että se saataisiin tuonne liikenteen polttoaineeksi. Toki jos katsotaan Suomen liikenteen polttoainekäyttöä, niin se on hyvin marginaalinen määrä."

Komission lakiesitys päästövähennyksistä koskee päästökaupan ulkopuolisia sektoreita kuten liikennettä, maataloutta ja asumista. Suomessa puolet päästöistä tulee tältä sektorilta. Autoilu on suurin päästöjen lähde.

MOT:
"Miten noihin tavoitteisiin päästään?"
Kai Mykkänen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (kok.):
"Lyhyellä aikavälillä ratkaisevaa oikeastaan Suomessa on nimenomaan kestävien biopolttoaineiden kehittäminen ja aivan erityisesti liikenteessä niiden käyttö, koska meillä n. 2/3 tuontiöljystä käytetään liikenteessä ja se on se avainkysymys. Meidän pitää... me ollaan jo sinänsä eturintamassa liikenteen biopolttoaineessa, mutta meidän pitää pysyä kunnianhimoisina ja nostaa biopolttoaineiden osuutta liikenteessä vahvasti."

Uusiutuvaa biopolttoainetta tuottavia yhtiöitä on Suomessa kolme, Neste Oil, UPM sekä ST1. Toimijoista pienin on ST1.

Mika Aho, toimitusjohtaja, ST1 Biofuels Oy:
"Me valmistetaan etanolia jätteistä ja tähteistä. Etanoli on polttoaine, jolla korvataan bensiiniä suoraan. Uudet autot käyttää sitä 10% pitoisuuksiin saakka tilavuudessa mitattuna ja sitten on olemassa näitä ns. flexifuel -autoja, joissa voidaan käyttää tämmöstä korkeaseos-etanolipolttonestettä, eli 85% on etanolia, 15% on bensiinikomponentteja."

ST 1:llä on viisi tuotantolaitosta. Hämeenlinnassa toimiva laitos käyttää raaka-aineena kotitalouksien ja kauppojen jätettä.

Mika Aho:
"Ne on erilaisia jätteitä ja tähteitä, joissa on sokeria tai tärkkelystä jäljellä tai siinä on sitten selluloosaa, joka voidaan pilkkoa sokeriksi ja tärkkelykseksi. Sit se sokeri käymisteitse käytetään ja tislaamalla otetaan etanoli talteen.
Jätteitä ja tähteitä on tietysti aina rajallinen määrä ja toivottavasti sitä on aina rajallinen määrä, koska se kertoo myös siitä yhteiskunnan tehokkuudesta. Siellä saadaan joitain prosenttiyksikköjä liikenteen kokonaisenergiatarpeesta tyydytettyä."

Neste Oil käyttää uusiutuvan dieselin valmistamiseen elintarviketeollisuuden rasvajätteitä kuten kasviöljyä ja eläinrasvoja, UPM sellutuotannon tähteenä saatavaa mäntyöljyä.
ST1 rakentaa Kajaaniin parhaillaan tuotantolaitosta, joka kaksinkertaistaa yrityksen tuotannon. Prosessissa sahanpurua muutetaan etanoliksi.

Mika Aho:
"Tällä hetkellä se sahanpurun, se hyödyntämisaste ei ole kovin korkea, koska se laitetaan sinne lämmön- ja sähköntuotantoon ihan tämmöseen polttoainekattilaan ja siinä on poltettaessa n. 55% tällä hetkellä vettä. Tossa meidän prosessissa se vesi on hyödyksi, jolloin nähdään, että me saadaan jalostettua sitä sahanpurua korkeampiasteiseksi, tai korkea-asteiseksi tuotteeksi."

Jätteiden hyötykäyttöä biopolttoaineiksi ei voi loputtomiin listätä. Uudet biopolttoainehankkeet rakentuvatkin pääosin puuraaka-aineen varaan.

MOT:
"Voiko suomalaisten metsien käyttöä lisätä nykytasosta?"

Kai Mykkänen:
"Teknisesti ottaen kyllä voi. Meillä selvästi enemmän metsä kasvaa, jopa neljänneksen enemmän vuosittain kuin mitä hakataan. Tietenkin se sitten riippuu, että mitkä on maantieteelliset hankinta-alueet, eli näiden jalostamojen täytyy osua oikeisiin paikkoihin, jotta kestävä kasvu saadaan hyödynnettyä."

Metsät kasvavat noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja vuotuinen käyttö on runsaan 60 miljoonan kuution tasolla. Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kun nyt rakenteilla olevat investoinnit toteutuvat, puun käyttö lisääntyisi noin 15 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Mika Aho:
"Metsät kasvaa siinä tietyssä iässä nopeimmin eli 40 - 80 vuoden iässä, jolloin käytännössä se puu sitoo enemmän hiiltä kuin se että ne puut jätettäisiin sinne metsään ja niin sanotusti museoitaisiin. Et kyl mä näen, että kyllä metsiä tulee käyttää, se tuo hyvinvointia Suomeen, niillä vähennetään ilmastopäästöjä."

Ilkka Hämälä:
"Harkiten käytettynä jonkun verran lisäkäyttömahdollisuuksia on."

Metsä Groupin kannalta on tärkeää, että tehdas saa käyttöönsä riittävästi kohtuuhintaista puuta.
Teollisuudella on oma 43 prosentin päästövähennystavoitteensa. Kilpailykykyä parannetaan myös sillä, että tehtaita rakennetaan entistä energiatehokkaimmiksi. Uusi tehdas tulee olemaan täysin vapaa fossiilisista polttoaineista.

Ilkka Hämälä:
"Me valmistamme kaiken sen energian mitä aikaisemmin on tehtailla käytetty raskasta polttoöljyä niin kaasuttamalla puunkuorta. Ja sitten meillä jää edelleen tässä kuoripolttoainetta myytäväksi. Ulosmyytävän kuoripolttoaineen määrä vastaa noin 50 000 asukkaan kaupungin vuotuista lämpöenergian tarvetta, sitä voidaan myös jalostaa erilaisiksi polttoaineiksi. Tää tehdas tulee tuottamaan valtakunnan verkkoon yli terawattitunnin sähköä vuodessa ja jos se sähkömäärä käytettäisiin liikenteessä sähköautojen energiaksi niin se tarkoittaa lähestulkoon 10 prosentin osuutta suomalaisen liikenteen öljyn käytöstä."

Kaksi alan tutkijaa on teollisuuden kanssa jyrkästi eri mieltä metsien käytöstä. Toinen kriitikoista on kansantaloudellisen metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Olli Tahvonen.

MOT:
"Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaisten metsien käyttöä pystyttäisiin lisäämään noin 15 miljoonalla kuutiolla, niin mitä tästä arviosta ajattelet?"

Olli Tahvonen, kansantaloudellisen metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori, Helsingin yliopisto:
"Kyllä se sikäli pitää paikkansa että suomalaisten metsävarojen käytön kestävyys ei siitä vaarantuisi vaikka tää lisäys olis itse asiassa tuotakin suurempi, mutta se mitkä olis sen ilmastovaikutukset, se on sit täysin eri asia."

Myöskään Suomen ympäristökeskuksen tutkija Sampo Soimakallio ei pidä päästövähennyksiin tähtääviä tavoitteita riittävinä.

Sampo Soimakallio, tutkija, Suomen Ympäristökeskus:
"Jos ajatellaan, et maailman pitäis olla kokonaisuudessaan hiilineutraali muutamassa vuosikymmenessä, niin sitä taustaa vasten, kun vielä huomioidaan, että länsimaiden velvollisuus on vähentää päästöjä kehittyviä maita enemmän ja nopeammassa tahdissa, niin sitä taustaa vasten tää tavoite ei oo vielä lainkaan riittävä, vaan se pitäs olla vielä tiukempi."

Metsäisissä maissa kuten Suomessa metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin vapauttavat. Metsät toimivat siten hiilinieluina ja hiilivarastoina. Metsäekonomian ja metsäpolitiikan professorin mielestä metsien rooli ilmastonmuutoksen torjujana painottuu nyt liikaa metsien käyttöön. Hiilinieluja pitäisi päinvastoin lisätä.

Olli Tahvonen:
"Eli täs EU politiikassa on just metsää koskien niin kaikille maille määritelty tämmönen business as usual hiilinielun taso. Ja maat on päässy itse aika paljon vaikuttaan siihen mikä tää taso on jollon kyllä eri mailla on ollu intressi saada se taso matalaksi. Suomen metsät on sitonut näin ja näin paljon hiiltä, meidän metsänhoito on näin ilmastoystävällistä, niin me voidaan sitten vähentää päästöjä vähemmän muilla sektoreilla, kun me ollaan hoidettu tää tällä tavalla. Mutta se ei ole syntynyt aktiivisen ilmastopolitiikan takia, vaan sen takia, et markkinat ei vedä puuta niin paljon kun Suomen metsät sitä kasvavat. Jos tää menis läpi ni Suomi pääsis vapaamatkustamaan ja tässä kyllä syntyy kaaos ilmastopolitiikassa jos tää hyväksyttäisiin, koska muutkin maat keksisi vastaavia argumentteja vaikka kuinka paljon eli tältä osin musta se on ihan politiikka on tyhjän päällä."

Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre:
"Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet tyypillisesti ovat hyvin pitkäikäisiä mutta myös tällä kuitupuun puolella kyllä siellä on paljon sellaisia tuotteita jotka säilyvät pitkään ja hiili on sitoutuneena ja pysyy poissa ilmakehästä."

Kai Mykkänen:
"Metsän kasvu hidastuu silloin kun se voimakkaasti ikääntyy ja tässäkin mielessä ikään kuin sen kasvuvauhdin maksimointi on ilmaston etu, ja silloin suomalainen aktiivinen metsänhoito kyllä on tuottanut ja tuottaa tässä mielessä myöskin ikään kuin hiilinielun mahdollisimman hyvässä järjestyksessä."

Suomen hallitus on päättänyt panostaa biostrategiaan kaikin keinoin. Metsien polttoon ja bioenergian tuotantoon kannustetaan investointituella. Tukiakin tärkeämpää on valtion säätely.

Kai Mykkänen:
"Meillä on ollut käytössä jo viitisen vuotta sekoitevelvoite huoltoasemilla, eli vuoteen 2020 mennessä se jo nykylainsäädännön puitteissa nousee 20 %:iin. Me jatketaan sekoitevelvoitetta, nostetaan sitä asteittain korkeammalle, ja asiantuntija-arvioiden perusteella meillä sinänsä on näitä sivuvirtoja, niin biojätteitä kuin erilaisia maatalouden sivuvirtoja, kuin metsäteollisuuden sivuvirtojakin, joita voidaan hyödyntää aika pitkällekin, ennen kuin tulee ikään kuin pulaa puusta."

Tähän kutsuun vastaa muun muassa kiinalaisomisteinen Kaidi. Sen biojalostamohanke Kemissä on suunnitteilla olevista henkkeista suurin.

Pekka Koponen, toimitusjohtaja, Kaidi Finland:
"Kaidin tehdas Kemissä tekee 200 000 tonnia vuodessa biodieseliä, uusiutuvaa dieseliä, joka on sinällään voidaan sekottaa sellaisenaan autoon, käyttää sellasenaan autossa. Ja sen lisäksi neljännes tuotannosta on biobensiiniä. Joka on myöskin sellaisenaan autossa käytettävää polttoainetta."

Kaidin suunnittelema tuotantomäärä on kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi UPM:n biodieseltuotantoon Lappeenrannassa.

Pekka Koponen:
"Raaka-aine kerätään pääosin Kemin ympäristöstä, se on energiapuuta, jota muodostuu toisaalta nuorten metsien harvennuksessa muun sahojen ja muun metsäteollisuuden sivutuotteina. Suomen puolelta on laskettu löytyvän tarvittava määrä raaka-ainetta. Tarvittaessa sitä tuodaan Ruotsista tai laivalla kauempaa."

Biopolttoaineiden kannattavuutta perustellaan juuri näillä argumenteilla, valmistusprosessissa hyödynnetään metsäteollisuuden sivutuotteita, jota ei voi käyttää tukkipuuksi tai selluteollisuuden raaka-aineeksi.

MOT:
"Paljonko te joudutte tuon energiapuun lisäksi käyttämään kuitupuuta raaka-aineena?"

Pekka Koponen:
"Mahdollisimman vähän, mutta ainespuu, ohut ainespuu erityisesti nuorten metsien harvennushakkuissa sitä jonkun verran menee sinne mukaan."

MOT:
"Kuitupuun käyttäminen, sille olisi jotakin järkevämpääkin käyttöä, kun kun polttaa polttoaineeksi, niin mikä järki on käyttää sitä kuitupuuta siellä?"

Pekka Koponen:
"Biopolttoaineet on erittäin järkevä tapa käyttää puuta. Ja sillä ilmastotavoitteemme tulevat täyteen ja se laajentaa suomalaisen metsäteollisuuden tuotepalettia."

Tutkijat ovat tästäkin täysin eri linjoilla teollisuuden kanssa. Tutkijoiden mukaan luonnontieteellisissä tutkimuksissa on yhä enemmän näyttöä siitä, että biopolttoaineet voivat olla päästövaikutukseltaan haitallisempia kuin fossiiliset polttoaineet.

Sampo Soimakallio:
"Jos nyt puhutaan puusta tehtävästä biopolttoaineesta, niin silloin me siirretään, kun me lisätään puun käyttöä, niin me siirretään metsien hiilivarastoa osittain ilmakehään. Ja se vaikutus voi olla kuitenkin suuri, että se itse asiassa kiihdyttääkin ilmastonmuutosta lähivuosikymmenten aikana. Eli täs mielessä se on niin ku ristiriitainen asia."

MOT:
"Miten on mahdollista, että ne päästöt voivat olla jopa suurempia, kun nythän Suomi satsaa liikenteen päästöjen vähentämiseen ja biopolttoaineiden tuotannon lisäämiseen?"

Olli Tahvonen:
"No tää on periaatteessa insinööritekninen kysymys, jos halutaan tuottaa kilo biodieseliä puusta niin hiilidioksidi päästöjä syntyy itse asiassa varsin paljon per tuotettu kilo biodieseliä ja niitä syntyy enemmän kun käytettäessä fossiilisia polttoaineita."

Sampo Soimakallio:
"Eli se ilmastovaikutus, mikä tämmösestä tulee, kun elävää puuta metsästä haetaan, on iso, koska se pienentää sitä metsän hiilivarastoa ja sitä sinne sitoutuvaa hiilimäärää."

Ilkka Hämälä:
"Se minkä minä näen uhkakuvana että asetetaan liikaa metsille tavoitteita tuottaa sitä uusiutuvaa polttoainetta jolloinka sitten tää teollisuuden raaka-aine ohjautuu tänne polttoainekäyttöön ja sitä kautta sitten taas se metsäteollisuuteen liittyvä energiantuotanto tulee vähenemään ja vientitulot tulee vähenemään ja sehän ei kansantaloudelle tee hyvää."

Olli Tahvonen, kansantaloudellisen metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori, Helsingin yliopisto:
"Mä näkisin talousihmisenä et täs voi olla takana intressi suunnata julkista tukea bioenergian tuotantoon. Aikasemminhan sitä on kaikkialla suunnattu kivihiilen käyttöön, niin nyt täs on uhkana et samat julkiset tuet tuetaan biotalouden suuntaan miettimättä ja ottamatta kunnolla huomioon tän vaikutuksia ilmaston torjunnassa.

MOT:
"Onko tässä käymässä jälleen niin, että valtion tuella puun poltosta tulee kannattavaa?"

Kai Mykkänen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, (kok.):
"Silloin kun se koskee nopeasti hajoavaa energiapuuta, jolle muuten ei olisi korkean arvonlisän hyötykäyttöä, niin tää on mun mielestä positiivinen asia, jos pystytään tukemaan sitä, että poltetaan mieluummin risuja kuin kivihiiltä.
EU:n 2030-tavoitteisiin kun peilaa, niin on selvää, että biopolttoaineiden avulla me pystytään puhumaan esim. tuontiöljyn puolittamisesta, joka on hallitusohjelman tavoite. Ilman biopolttoaineita siitä olisi mahdotonta puhua."

Kaidin hanke sai heinäkuussa EU:ltä lähes 90 miljoonan euron suuruisen tuen. Kuukautta aikaisemmin hankkeen varatoimitusjohtajaksi hyppäsi entinen ministeri, Carl Haglund. Kaidin kiinalaisomistajat tekevät investointipäätöksensä tämän vuoden loppuun mennessä.

Pekka Koponen:
"Konkreettisesti odotamme, että hallitusohjelmassakin mainittu 40 % sekoitusvelvote toteutuu ja se kohdistuu nimenomaan kehittyneisiin biopolttoaineisiin."

MOT:
"Riittääkö tuo sekotusvelvote?"

Pekka Koponen:
"Lopullinen päätös on monen tekijän summa, mutta sekotusvelvote on niistä tärkein."

Tutkijoiden mielestä puupohjaisiin biopolttoaineisiin tehtyihin investointeihin sisältyy iso riski.

Olli Tahvonen:
"Nyt jos on ehditty tehdä investointeja, jotka perustuu tähän puutteelliseen EU politiikkaan, niin ne investoinnit voi yhtäkkiä tulla hyvin kannattamattomiksi, jollon sitä on tehty taloudellisesti mönkään menneitä isoja investointeja.
Siin on sitten edelleen se ongelma, et siihen ollaan suuntaamassa kaikesta päätellen runsaasti julkisia tukia, jolloin julkisilla tuilla tuetaan hiilidioksidipäästöjen tuotantoa. Julkisilla tuilla tuetaan ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Ja paljon hullumpaan julkisia tukia ei voi kyllä käyttää."

ST 1:n Kajaanin tehdas valmistuu tämän vuoden lopussa. Yritys suunnittelee jo nyt tehtaan kapsiteetin viisinkertaistamista.

Mika Aho, toimitusjohtaja, ST1 Biofuels Oy:
"Sellainen riski, että nyt sitten satsattaisiin väärään hevoseen ennen kun tää regulaatio on valmis, niin en sellaista riskiä näe. Pikemminkin meidän täytyy toimia niin päin, että viedään teknologiakehitystä eteenpäin, viedään markkinaa eteenpäin, vaikutetaan poliittisiin päättäjiin niin Suomessa kuin EU:ssa nimenomaan pohjautuen tutkimustuloksiin."

Tutkijat ja teollisuus ovat yhtä mieltä siitä, että biopolttoaineiden valmistaminen jätteistä ja tähteistä on järkevää.
Sen sijaan näkemykset metsien käytön järkevyydestä ja puupohjaisten biopolttoaineiden ilmastoystävällisyydestä eroavat.

MOT:
"Mutta eiks tieteen pitäisi perustua faktoihin, niin miten täs nyt näyttää olevan kahdet faktat?"

Olli Tahvonen:
"Noh tällä, koska tää on näin.. poliittisesti ajankohtanen aihe ja nää tarpeet tuottaa kaikenlaisia tuloksia tulee hyvin nopealla aikataululla. Varsinkin julkisuudessa vain pieni osa näistä laskelmista on aitoja tutkielmia, niist on suurin osa selvityksiä jotka tehdään tilattuna jonkun poliittisen tahon toimesta, ne ei sillä tavalla ole tiedettä että ne olis mennyt vertaisarvioidun referenssiprosessin läpi."

MOT:
"Eli kenen ääni tässä on voittamassa?"

Olli Tahvonen:
"No kyllä näiden tilattujen selvitysten osuus on varsin suuri tässä koko ajan. On tullut esille, että joissain tilaisuuksissa valtion korkeassa asemassa oleva virkamies on suoraan syyttänyt tutkijoita epäisänmaallisista toiminnasta ja tuloksista. Ja tota… tilanteessa jossa tutkijat on pyrkineet tuomaan esille objektiivisia näkökulmia tähän asiaan ja tässä tietysti joutuu kysymään että onko tieteen etiikan venyttäminen oikeenlaista isänmaallisuutta."

MOT:
"Niin jos siinä vaakakupissa on ne ilmastotavoitteet ja se kansantalous, niin kumpi painaa enemmän?"

Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre:
"Niin kyllä tietysti tekisi mieli tässä kohtaa sanoa, että kyllä meidän täytyy se katsoa, että me pystymme kansantaloutena selviämään, mutta viemään samanaikaisesti ilmastotavoitteita totta kai parempaan suuntaan. Kaikkien maiden on siihen talkoisiin niin kuin panoksensa annettava mutta emme me pysty panoksiamme antamaan, jos meidän kansantaloutemme ei ole kunnossa."

Näkemyseroista huolimatta Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Päästöjä on vähennettävä. Tarjolla on vain yksittäisiä ideoita.

Sampo Soimakallio, tutkija, Suomen ympäristökeskus:
"Yks vaihtoehto on tietysti se, että metsän omistajalle maksetaan rahaa siitä, että he sitovat hiiltä metsiin."

Olli Tahvonen:
"Vähemmän puun käyttöä energiaksi ja enemmän käyttöä rakentamiseen ja vastaaviin tarkotuksiin."

Kai Mykkänen:
"Lyhyellä aikavälillä meillä on biopolttoaineissa poikkeuksellinen etu. Pidemmällä aikavälillä näen hyvin tärkeäksi muut voimankäyttömuodot. Me voidaan vauhdittaa kehitystä Suomen osalta ja uskon, että 10 vuoden päästä esim. sähköautoilu voi olla varsin normaali asia jo Suomessakin."

Sampo Soimakallio:
"Ilmastopolitiikka pitäis saada sen mukaseks, et meillä tulee kannusteet päästöjen vähentämiselle ja nielujen kasvattamiselle. Ja silloin tää komission nyt esittämä politiikka ei oo kyllä vielä riittävä."

Muokattu 19.9.2016 Lisätty asiasana käsikirjoitukset ja liitetty artikkeli ohjelmaan. MK

Kommentit