Hyppää pääsisältöön

Irti Suomen nisistä, imeväiset!

kirjailija Marjo Niemi
kirjailija Marjo Niemi Kuva: Teos / Heini Lehväslaiho marjo niemi

Menin lukemaan kriittisellä taiteilijan silmälläni lausuntokierroksella olevan Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategialuonnoksen, joka on perjantaihin asti avoin kommentoinneille. Kulttuuripolitiikassakin on nyt kuuminta rahoituksen monipuolistuminen. Toisin sanoen: Irti Suomen nisistä, imeväiset!

Pääministeri sanoi kansalaisille, että nuukuus lisää luovuutta, mutta hämmästykseni oli kova, kun hän ei sitten lisännytkään kulttuurin rahoitusta, vaan päinvastoin. Nuukuus leikkasikin luovuudelta.

Syy sille kaivetaan yleisestä taloustilanteesta, mutta en voi olla ajattelematta maata vaivaavaa mittaamisen kulttuuria, mitä sovelletaan myös asioiden kohdalla, joita on mahdoton mitata. Miten taiteen vaikuttavuus ja tulokset mitataan? Sellaista mittaria ei ole vielä keksitty ja sekös tässä rassaakin, sillä se saisi kullan virtaamaan taiteen luo.

Juuri meidän pienelle kansalle taiteilijat ovat erityisen tärkeitä, ei ensisijaisesti muille.

Mitä konkreettista ministeriöllä on ajatuksissaan monipuolisten rahoituslähteiden osalta? Strategialuonnoksen alussa todetaan: Suomen talouden tila on vakava ja se jatkuu. En usko että investointeihin tohtivat suomalaiset tahot syöksyvät ensimmäiseksi taidetta tukemaan. Ja kuitenkin juuri meidän pienelle kansalle taiteilijat ovat erityisen tärkeitä, ei ensisijaisesti muille.

Taiteen itsearvoista merkitystä on ilmiselvästi vaikea enää nähdä. Kulttuuriministeriönkin strategialuonnos yrittää kovasti perustella taiteen rahoittamisen tärkeyttä hyvinvointitaiteella, elämystaiteella, kulttuuriin perustuvilla tuotannoilla ja palveluilla. Taiteen merkitykselle sokeutuminen konkretisoituu seuraavin ihmeellisin sanankääntein: ”Talouteen ja elinkeinoelämään saadaan enemmän dynaamisuutta, jos teollisen tavaratuotannon tukemiseen luodut järjestelmät monipuolistuvat ja ottavat paremmin huomioon luovuuteen ja kulttuuriin sisältyvät mahdollisuudet ja niitä edustavien toimialojen kehittämistarpeet.” Taiteella on ollut aina merkittävä rooli itsensä lisäksi myös Suomen rakentamisen tarinassa, tässä ajassa se ilmeisesti on olla ruutina taloudelle ja suksivoiteena elinkeinoelämälle hankalassa maastossa.

Strategialuonnoksessa todetaan myös, että taiteilijat ovat hyvin koulutettuja, mutta heidän osaamistaan ei riittävästi hyödynnetä muilla toimialoilla. Miksi kannattaa kouluttaa kalliilla rahalla taiteilija ja sitten pistää se muihin hommiin?

Ehdokkaat kärjistivät taiteen vakavaksi ja populaariksi ja toivoivat näiden kahden pussailevan toisiaan enemmän.

Ennen eduskuntavaaleja monet nyt hallituksessa istuvien puolueiden ehdokkaat nostivat toistuvasti kulttuuripoliittisissa keskusteluissa esiin tarpeen madaltaa taiteen rimaa. He kärjistivät taiteen vakavaksi ja populaariksi ja toivoivat näiden kahden pussailevan toisiaan enemmän. Ehkä he olivat kuin Jekyll ja Hyde, Jekyll oli vilpittömästi huolissaan taiteen tulevaisuudesta, sillä he tiesivät, että hallituksessa Hyde tekee päätöksiä, eikä hänen rakkautensa taiteeseen ole yhtä levevä, kuin rakkaus rahoittajien lukumäärään.

Strategialuonnoksen tavoitteet ovat ristiriitaiset kuin perinteinen draama, vain katharsis puuttuu. Jos rahoituksen vähetessä pääsylippujen ja taideteosten hintaa on korotettava, niin miten turvataan strategian seuraava tavoite: "Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet. Yksi tavoite on se, että kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen." Kannatan toki, mutta miten tämä saadaan jatkumaan?

Anselm Kiefer on sanonut taiteilijan käyttävän valtaa ennen kaikkea siten, että hän ei toimi niin kuin häneltä odotetaan.

Myönnän ettei ministeriön tehtävä ole helppo. Taiteilija Anselm Kiefer on sanonut taiteilijan käyttävän valtaa ennen kaikkea siten, että hän ei toimi niin kuin häneltä odotetaan.

Taide ei ole looginen, ihminen ei ole looginen, mutta ministeriöltä loogisuutta vaaditaan. Virkamiehet joutuvat menemään sinne minne hallituksen nokka näyttää ja leikkausten ollessa ilmeisen peruuttamattomia, he hätäpäissään nyt yrittävät keksiä ja auttaa taidetta löytämään ja kehittämään muita rahoituskanavia.

Strategialuonnoksessa on paljon ilmavia, kovin yleiseksi jääviä kohtia, mutta yksi asia ennustetaan jo nyt selvällä suomen kielellä: ”Yleisen taloustilanteen vuoksi myös kulttuurin toimialan rahoitustilanne kiristyy. Toimialan rahoitusjärjestelmät uudistuvat.”

Kuten sanoin, strategialuonnos on avoin kansalaisten kommenteille vielä perjantaina.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Hyväksyn käyttöehdot! Välähdyksiä tietosuojan oudosta maailmasta

    Tiedätkö kuka tietää sinusta kaiken?

    Kuka voi lukea minun sähköpostini? Kuinka paljon yksityisiä asioitani muiden on mahdollista saada selville? Uskallanko puhua kännykkääni? Internet on täynnä erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, identiteettivarkauksia, piratismia, tietokoneviruksia ja henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia. Moni meistä pelkää henkilökohtaisten tietojensa puolesta. Eikä turhaan.