Jussi Latvala
Yle
Elokuvan esittäminen on herättänyt paljon kritiikkiä, ja sitä on pidetty rasistisena ja loukkaavana. Mitä sanoo TV1:n ohjelmapäällikkö?
Ylen iltapäivissä nähdään usein vanhoja kotimaisia elokuvia. Harvoin ne herättävät niin paljon keskustelua kuin Pekka ja Pätkä neekereinä, jonka Yle TV1 esitti keskiviikkona 14.9.
Elokuvan esittäminen on saanut paljon huomiota. Hufvudstadsbladet-lehti kiinnitti asiaan huomiota tällä viikolla, ja Koko Hubara ja Anna Pöysä kritisoivat esittämispäätöstä blogeissaan. Pöysä moitti Yleä blogissaan näin:
Rasistisen kuvaston ja kielen toistaminen ilman minkäänlaista problematisointia normalisoi rasismia, sulkee pois katsojia ja ylläpitää niin sanottua valkoista katsetta. Ja tietenkin se on yksiselitteisesti loukkaavaa. Elokuvan näyttäminen ja ohjelmapäällikön tarjoama näkökulma myös luovat mielikuvaa siitä, että rasismi olisi menneen maailman juttuja.
Koko Hubara taas kirjoittaa:
En ole musta ihminen, mutta tämä totaalinen ja jatkuva sensitiivisyyden puute rodullistettujen ihmisten olemassaoloa kohtaan osana suomalaista taidetta ja kulttuuria on aivan uskomattoman satuttavaa, hajottavaa ja uuvuttavaa.
Jo elokuvan nimi Pekka ja Pätkä neekereinä tuntuu rasistiselta. Elokuvassa Pekka ja Pätkä maalaavat naamansa mustiksi ja teeskentelevät olevansa tummaihoisia. Miksi Yle näyttää tällaisen elokuvan?
Yle TV1:n ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet sanoo, että jos elokuvaa katsotaan sen ajan ja yhteiskunnan kuvaajana, jolloin elokuva on tehty, se ei ole rasistinen. Elokuva on tehty vuonna 1960.
- Sen ajan Suomi oli ehkä naiivi ja tietämätön, mutta se ei ollut rasistinen samalla tavalla kuin tänä päivänä. Jos tämä tehtäisiin nyt, voisimme todella sanoa, että se on rasistinen elokuva. Vuonna 1960 olimme kuitenkin naiiveja ja tietämättömiä, ja tätähän elokuva korostaa.
Väliahdet sanoo, että Pekan ja Pätkän käyttäytyminen elokuvassa karrikoi ja korostaa niitä ennakkoluuloja ja asenteita, joita 1960-luvun suomalaisilla oli tummaihoisia kohtaan. Hänen mielestään tilannetta ei voi verratta esimerkiksi Yhdysvaltoihin, joissa on nigger-sana on erityisen latautunut orjuuden ja rotusorron takia.
Elokuvaan pitäisi siis suhtautua ajankuvana. Moni on toivonut, että jos tämä elokuva televisiossa näytetään, sen ympärillä olisi jonkinlainen keskustelu tai kontekstoiva katsaus siihen, millaisessa Suomessa leffa on tehty.
TV1:n Väliahdet ei innostu. Iltapäivien Suomi-filmit on hänen mukaansa suunnattu ennen kaikkea iäkkäämmille katsojille, jotka ymmärtävät jo tämän kontekstin, koska he ovat eläneet 1960-luvun Suomessa ja kokeneet myös sen jälkeen tapahtuneen kulttuurinmuutoksen.
Lisäksi vanhoissa suomalaisissa elokuvissa nähdään paljon muitakin arvoja ja asenteita, joita ei pidetä nykyään hyväksyttävinä tai ajanmukaisina. Naisen rooli on usein hyvin kapea, vähälahjaisille nauretaan, sotaelokuvissa viljellään ryssä-sanaa.
- Jos lähdemme nimenomaan tätä elokuvaa [Pekka ja Pätkä neekereinä] keskusteluttamaan, tehdään kärpäsestä härkänen. Uskon siihen, että katsojat osaavat lukea tämän elokuvan oikein, en usko, että tämä halutaan lukea väärin. Ja tästä näkökulmasta haluan tämän elokuvan tarjota.
Väliahdet sanoo, että tänä päivänä yleisö kuluttaa aivan ongelmitta esimerkiksi amerikkalaista elokuvaa, joissa on eri uskontoja, ihmisryhmiä ja vähemmistöjä sortavaa kieltä. Näitä elokuvia ei kuitenkaan aseteta tikunnokkaan samalla tavalla kuin nyt Pekkaa ja Pätkää.
- Tämä on perspektiivin vääristymä.
Yle on saanut aiemminkin kritiikkiä, kun Pekka ja Pätkä neekereinä on esitetty televisiossa. Silti Yle on päättänyt näyttää elokuvan uudestaan. Väliahdet arvioi, ettei tällä esityskerralla palautetta ole tullut sen enempää tai vähempää kuin aiemminkaan.
- Varmaan on aitoa, vilpitöntä tuohtumusta. Ymmärrän sen hyvin varsinkin niiltä ihmisiltä, jotka eivät ole asuneet Suomessa siihen aikaan, mihin elokuva sijoittuu.
Lue myös:
