Hyppää pääsisältöön

Pekkaspäivien taustalla Matti Pekkanen ja teknologiapaniikki

Matti Pekkanen, kasvokuva.
Pekkaspäivät on nimetty Matti Pekkasen mukaan. Matti Pekkanen, kasvokuva. Kuva: Kalle Kultala / Yle Matti Pekkanen

Sanalla "pekkaspäivät" viitataan työajan lyhennysvapaaseen. Nimitys tulee tupo-neuvotteluita 1980-luvulla vetäneestä Matti Pekkasesta. Itse työajan lyhentämisen taustalla puolestaan oli huoli teknologiasta. Tietokoneiden ja automaation pelättiin vievän ihmisten työt, joten työtä tahdottiin lyhentää ja jakaa.

Matti Pekkanen toimi valtakunnansovittelijana ja Suomen metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtana. Samalla hänellä oli keskeinen rooli Suomen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen neuvottelemisessa vuosina 1981 ja 1984.

Pekkasen tuloratkaisussa vuosittaista työaikaa lyhennettiin 32:lla tunnilla, ja sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla työntekijöille alkoi kertyä palkallisia vapaapäiviä. Niitä alettiin kutsua pekkaspäiviksi, mikä ei Pekkasen muistokirjoituksen mukaan miellyttänyt Pekkasta itseään. Myöhemmin työaika vähentyi entisestään.

Työmies selkä kameraan päin paperitehtaalla.
Työn lomassa ja miksei lomallakin sopii miettiä työ- ja virkaehtosopimusten kimuranttia kieltä ja muun muassa sitä, mistä tulevat sellaiset sanat kuin "pekkaset" tai "kiky". Työmies selkä kameraan päin paperitehtaalla. Kuva: Derrick Frilund / Yle työmies,paperitehdas

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n erikoistutkija, dosentti Tapio Bergholmin mukaan ammattiyhdistysliike oli ajanut työajan lyhentämistä tietokone- ja automaatiopaniikin tähden. Oltiin pelätty, että koneet syrjäyttäisivät ihmisen työntekijänä.

Esineiden Internetin voimistuessa automaatiopelko taitaa olla taas tätä päivää. Jää nähtäväksi, heijastuuko pelko tulevissa työehtoneuvotteluissa, olivat ne sitten paikallisia tai valtakunnallisia.

Jos tulee uusia vapaapäiviä, kenen mukaan ne nimetään? Vai kiristetäänkö työaikaa ja menetetty aika muistetaan Sipilä-päivinä?

Yleisradion TV-uutiset. Toimittaja Arvi Lind lukemassa uutisia tv-studiossa, taustalla TUPO-aiheinen dia (tv-grafiikka, taustakuva). Uutisankkuri työssä. Uutistoimittaja juontaa tv-lähetystä. Uutisstudio. Yleisradion ohjelmat.
Uutisankkuri Arvi Lind käsittelemässä tupo-aihetta. Yleisradion TV-uutiset. Toimittaja Arvi Lind lukemassa uutisia tv-studiossa, taustalla TUPO-aiheinen dia (tv-grafiikka, taustakuva). Uutisankkuri työssä. Uutistoimittaja juontaa tv-lähetystä. Uutisstudio. Yleisradion ohjelmat. Kuva: Yle Arvi Lind,tulopolitiikka,Tv-uutiset

Kuuntele

Tapio Bergholm Aristoteleen kantapään vieraana 14.9.2016: Työläs työehtosopimusterminologia

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.
SAK:n erikoistutkija, dosentti Tapio Bergholm. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Kuva: Tuulikki Holopainen / SAK Tapio Bergholm,Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,ammattijärjestöt,tutkijat
Pääjohtaja Mauno Koiviston johtamat hallitusneuvottelut, Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle neuvottelutilannetta. Mauno Koivisto poistuu virka-autollaan Tamminiemestä, Koivisto radiotoimittajan, lehtimiesten ja lehtikuvaajien ympä
Tupon syntymiseen vaikutti muun muassa Mauno Koivisto. Kuvassa Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle hallitusneuvottelutilannetta 18.5.1979. Pääjohtaja Mauno Koiviston johtamat hallitusneuvottelut, Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle neuvottelutilannetta. Mauno Koivisto poistuu virka-autollaan Tamminiemestä, Koivisto radiotoimittajan, lehtimiesten ja lehtikuvaajien ympä Kuva: Yle / Kalle Kultala Mauno Koivisto,presidentit,tulopolitiikka,Neuvottelu,lehdistö

Kuuntele lisää

Tapio Bergholm Ajantasan vieraana 12.8.2016

Tapio Bergholm Ajantasan vieraana 23.6.2016

Tapio Bergholm Ykkösaamun vieraana 2.6.2016

Tapio Bergholm Roman Schatzin Maamme-kirjan vieraana 30.5.2016

Tapio Bergholm Ykkösaamun vieraana 9.3.2016

George Hendrik Breitnerin maalaus lounastavista työläisistä Amsterdamissa. "Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam", vuosi 1897.
George Hendrik Breitnerin maalaus lounastavista työläisistä Amsterdamissa. "Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam", vuosi 1897. George Hendrik Breitnerin maalaus lounastavista työläisistä Amsterdamissa. "Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam", vuosi 1897. Kuva: Rijksmuseum työläiset,maalaustaide

Kuvat

Muut kuin Ylen kuvat

Taidekuva: Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam. Rijksmuseum. Public Domain Mark 1.0.

Kuva Bergholmista: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. CC BY-NC-SA 2.0.

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri