Hyppää pääsisältöön

Pekkaspäivien taustalla Matti Pekkanen ja teknologiapaniikki

Matti Pekkanen, kasvokuva.
Pekkaspäivät on nimetty Matti Pekkasen mukaan. Matti Pekkanen, kasvokuva. Kuva: Kalle Kultala / Yle Matti Pekkanen

Sanalla "pekkaspäivät" viitataan työajan lyhennysvapaaseen. Nimitys tulee tupo-neuvotteluita 1980-luvulla vetäneestä Matti Pekkasesta. Itse työajan lyhentämisen taustalla puolestaan oli huoli teknologiasta. Tietokoneiden ja automaation pelättiin vievän ihmisten työt, joten työtä tahdottiin lyhentää ja jakaa.

Matti Pekkanen toimi valtakunnansovittelijana ja Suomen metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtana. Samalla hänellä oli keskeinen rooli Suomen tulopoliittisten kokonaisratkaisujen neuvottelemisessa vuosina 1981 ja 1984.

Pekkasen tuloratkaisussa vuosittaista työaikaa lyhennettiin 32:lla tunnilla, ja sopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla työntekijöille alkoi kertyä palkallisia vapaapäiviä. Niitä alettiin kutsua pekkaspäiviksi, mikä ei Pekkasen muistokirjoituksen mukaan miellyttänyt Pekkasta itseään. Myöhemmin työaika vähentyi entisestään.

Työmies selkä kameraan päin paperitehtaalla.
Työn lomassa ja miksei lomallakin sopii miettiä työ- ja virkaehtosopimusten kimuranttia kieltä ja muun muassa sitä, mistä tulevat sellaiset sanat kuin "pekkaset" tai "kiky". Työmies selkä kameraan päin paperitehtaalla. Kuva: Derrick Frilund / Yle työmies,paperitehdas

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n erikoistutkija, dosentti Tapio Bergholmin mukaan ammattiyhdistysliike oli ajanut työajan lyhentämistä tietokone- ja automaatiopaniikin tähden. Oltiin pelätty, että koneet syrjäyttäisivät ihmisen työntekijänä.

Esineiden Internetin voimistuessa automaatiopelko taitaa olla taas tätä päivää. Jää nähtäväksi, heijastuuko pelko tulevissa työehtoneuvotteluissa, olivat ne sitten paikallisia tai valtakunnallisia.

Jos tulee uusia vapaapäiviä, kenen mukaan ne nimetään? Vai kiristetäänkö työaikaa ja menetetty aika muistetaan Sipilä-päivinä?

Yleisradion TV-uutiset. Toimittaja Arvi Lind lukemassa uutisia tv-studiossa, taustalla TUPO-aiheinen dia (tv-grafiikka, taustakuva). Uutisankkuri työssä. Uutistoimittaja juontaa tv-lähetystä. Uutisstudio. Yleisradion ohjelmat.
Uutisankkuri Arvi Lind käsittelemässä tupo-aihetta. Yleisradion TV-uutiset. Toimittaja Arvi Lind lukemassa uutisia tv-studiossa, taustalla TUPO-aiheinen dia (tv-grafiikka, taustakuva). Uutisankkuri työssä. Uutistoimittaja juontaa tv-lähetystä. Uutisstudio. Yleisradion ohjelmat. Kuva: Yle Arvi Lind,tulopolitiikka,Tv-uutiset

Kuuntele

Tapio Bergholm Aristoteleen kantapään vieraana 14.9.2016: Työläs työehtosopimusterminologia

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.
SAK:n erikoistutkija, dosentti Tapio Bergholm. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Kuva: Tuulikki Holopainen / SAK Tapio Bergholm,Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK,ammattijärjestöt,tutkijat
Pääjohtaja Mauno Koiviston johtamat hallitusneuvottelut, Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle neuvottelutilannetta. Mauno Koivisto poistuu virka-autollaan Tamminiemestä, Koivisto radiotoimittajan, lehtimiesten ja lehtikuvaajien ympä
Tupon syntymiseen vaikutti muun muassa Mauno Koivisto. Kuvassa Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle hallitusneuvottelutilannetta 18.5.1979. Pääjohtaja Mauno Koiviston johtamat hallitusneuvottelut, Mauno Koivisto käy selostamassa presidentti Urho Kekkoselle neuvottelutilannetta. Mauno Koivisto poistuu virka-autollaan Tamminiemestä, Koivisto radiotoimittajan, lehtimiesten ja lehtikuvaajien ympä Kuva: Yle / Kalle Kultala Mauno Koivisto,presidentit,tulopolitiikka,Neuvottelu,lehdistö

Kuuntele lisää

Tapio Bergholm Ajantasan vieraana 12.8.2016

Tapio Bergholm Ajantasan vieraana 23.6.2016

Tapio Bergholm Ykkösaamun vieraana 2.6.2016

Tapio Bergholm Roman Schatzin Maamme-kirjan vieraana 30.5.2016

Tapio Bergholm Ykkösaamun vieraana 9.3.2016

George Hendrik Breitnerin maalaus lounastavista työläisistä Amsterdamissa. "Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam", vuosi 1897.
George Hendrik Breitnerin maalaus lounastavista työläisistä Amsterdamissa. "Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam", vuosi 1897. George Hendrik Breitnerin maalaus lounastavista työläisistä Amsterdamissa. "Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam", vuosi 1897. Kuva: Rijksmuseum työläiset,maalaustaide

Kuvat

Muut kuin Ylen kuvat

Taidekuva: Schafttijd in de bouwput aan de Van Diemenstraat in Amsterdam. Rijksmuseum. Public Domain Mark 1.0.

Kuva Bergholmista: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. CC BY-NC-SA 2.0.

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri