Risto Kuusisto
Yle
Suomalainen ihme
Pääsin kesällä tutustumaan aivoinfarktipotilaiden ensihoitoon Kallion keskuspelastusasemalla, Meilahden poliklinikalla ja sen aivohalvausyksikkö, Strokessa. Olin aika vaikuttunut!
Kun puhelin pirahtaa hälytyskeskukseen (112), sieltä osataan jo tehdä ennakoivat kysymykset. Niiden pohjalta selviää onko kyseessä kiireellistä hoitoa vaativa aivoinfarkti. Silloin on toimittava pian, sillä veritulppa voidaan saada liotushoidolla laukeamaan ja potilas toipumaan. Jos aikaa kuluu yli 4-5 tuntia, ollaan jo myöhässä. Hankalissa tapauksissa potilas on mennyt nukkumaan oireiden alkaessa.
Matkaan lähtevät ensihoitajat, kun hälytyskeskus kertoo aivoinfarktipotilaasta
Matkaan lähtevät ensihoitajat, jotka varmistavat paikanpäällä onko kysymyksessä aivohalvauksesta. Mutta koska tällaisen aivojen verenkiertohäiriön voivoi aiheuttaa sekä tulppa/tukos tai verenvuoto, potilas on saatava kiireesti poliklinikalle, jossa röntgeniä ja verinäytteitä hyödyntäen neurologi toteaa voidaanko potilaan tulppa liuottaa.
Ambulanssista varoitellaan sairaalaa
Erinomaista hoidosta tekee ensinnäkin se, että ensihoitajat ovat yhteydessä jo matkalla sairaalan kanssa. Seuraavaksi sairaalassa tiimi odottaa jo potilasta ovella täydessä valmiudessa. Hoitoketju on saumaton.
Nopeimmillaan tutkimus on valmistunut neljässä minuutissa!
Neurologi Satu Mustanoja kertoo:
- Neurologi on hänet tutkinut siinä matkalla pääovelta röntgeniin. Meillä on verikoe valmiina ja kun me saadaan se aivokuva, niin lyhimmillään siihen menee neljä minuuttia. Tässä me ollaan kyllä maailman nopeimpia!
Toki ambulanssimatkan kesto vaihtelee ympäri Suomea, mutta Telestroke-etäyhteyksien avulla esimerkiksi Helsingissä oleva neurologi voi auttaa liuotushoidon aloittamisessa vaikkapa Rovaniemellä olevalle potilaalle. Mustanojan mukaan tulokset etähoidoissa ovat ihan yhtä hyviä, kuin jos potilas olisi fyysisesti samassa sairaalassa kuin neurologikin. Ja tarvittavat laitteet löytyvät kaikista sairaaloista.
Samat lääkärit kokevat sekä ambulanssi- että sairaalatyön
Suomalaisessa hoidossa erinomaista on ensihoitolääkärien kierto. Samat lääkärit toimivat sekä ambulanssiasemilla ja päivystyspoliklinikalla. Ensihoitolääkäri Teuvo Määttä kertoikin, että näin ensihoitolääkäri näkee ensihoidon työn tuloksia, kun hän pääsee auttamaan potilasta muun henkilökunnan kanssa myös sairaalassa.
Hoitohenkilökunta kilpailee parhaasta suorituksesta
Mutta tärkeintä kaikessa on kuitenkin se asenne, jonka kohtasin sekä Kallion pelastuslaitoksella, että Meilahden sairaalan Stoke-yksikössä. Neurologi Satu Mustanoja kiteytti sen hyvin:
- Meillä on hyvä talkoohenki. Me ollaan innostuneita omasta työstä ja se, ettei kukaan lähde kahville kun potilas on tulossa vaan kaikki odottaa siellä vähän niin kuin kilparata-tyyppisesti, että saisko vähän paremman ajan kuin edellinen lääkäri sai.
PS. Asiantuntijat ympäri maailmaan käyvät muuten ihmettelemässä tätä Helsinki-mallia ihan samalla tavalla kuin hyviä Pisa-tuloksiammekin.
