Hyppää pääsisältöön

Kesärannan linnut: Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi
Vitkindad gås

58–71 cm, 1,3–2,2 kg.

Sinisorsaa suurempi mutta muita hanhia pienempi valkoposkihanhi on päältä valko- ja mustajuovaisen siniharmaa, alta valkoinen. Kaula ja rinta ovat mustat, naama valkoinen. Haukkuva ääni ”kva, kva-gva-ga-ga…” tuo mieleen pienen koiran.

Valkoposkihanhi pesii merensaarilla ja joidenkin eteläisten järvien luodoilla. Se syö kasvinversoja rantaniityillä, laitumilla ja nurmikoilla, muuttoaikaan myös avarilla peltoaukeilla. Hanhet elävät syksystä kevääseen suurissa, äänekkäissä parvissa, joihin ne kerääntyvät pesäpaikoilla jo poikueaikaan.

Valkoposkihanhi on melko harvinainen mutta muutamilla etelärannikon seuduilla melko yleinen pesimälintu ja läpimuuttajana hyvin runsaslukuinen Kaakkois- ja Etelä-Suomessa. Pesimäkantamme lähtee syys–marraskuussa Pohjanmeren rannikoille ja palaa huhtikuussa. Kaakkois-Suomen kautta muuttaa touko- ja lokakuussa yli puoli miljoonaa yksilöä Jäämeren rannikkoseutujen pesimäkantaa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kesärannan linnut: Isokoskelo

    Tavallisin ääni on karhea ”prra-prra…”.

    Isokoskelo on sinisorsaa suurempi ja pitkänomaisempi, ja sillä on ohut ja pitkä punainen nokka. Koiraan alapuoli on valkoinen, yläpuoli ja pää mustat. Vaaleanharmaalla naaraalla on punaruskea pää ja valkoinen kaularengas, joka rajautuu jyrkästi tummempaan päähän. Tavallisin ääni on karhea ”prra-prra…”.

  • Kesärannan linnut: Härkälintu

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi.

    Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi, ja sillä on lyhyempi ja paksumpi, ruosteenpunainen kaula. Siitä erottuvat selvästi vaaleat posket ja musta päälaki, eikä päässä ole töyhtöjä. Ruumis on tummanruskea. Nuoren yksilön päässä on mustia juovia. Soidinääni on härkämäistä mylvintää ja ulvahtelua, joka vaihtuu välillä porsasmaiseksi kiljunnaksi.

  • Kesärannan linnut: Tukkasotka

    Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

    Tukkasotka on telkän kokoinen, ja sillä on lyhyt ruumis ja iso pää. Mustalla koiraalla on valkoiset kyljet. Niskatöyhtö näkyy läheltä (kun pää kuiva, ei sukeltelun jälkeen). Naaras on tummanruskea, ja sillä on koiraan lailla kirkkaankeltainen silmä. Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

Luonto