Samppa Rautio
Yle
1990-luvun taitteessa Petelius esiintyi sketsisarjoissaan muun muassa romanimiehenä ja juopuneena saamelaisena.
Se, että Yleisradio esitti eilen 14. syyskuuta keskellä päivää elokuvan Pekka ja Pätkä neekereinä, herätti laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa. Elokuvassa valkoihoiset suomalaiset maalaavat kasvonsa mustiksi ja teeskentelevät olevansa tummaihoisia.
Osa piti vääränä sitä, että Yle esittää vuonna 1960 valmistuneen elokuvan, vaikka sen sisältöä voi nykypäivänä pitää rasistisena.
Yle TV1:n ohjelmapäällikkö Pentti Väliahdet kommentoi, että jos elokuvaa katsotaan sen ajan ja yhteiskunnan kuvaajana, jolloin elokuva on tehty, se ei ole rasistinen. Ohjelmapäällikön mukaan siihen pitäisi siis suhtautua menneen ajan kuvana.
Pekka ja pätkä neekereinä ei ole ainoa menneiden vuosikymmenten suomalaisteos, joka saa vuonna 2016 vahvan rasistisen leiman. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala tekivät sketsihuumoria romaneista sekä juopuneista saamelaisista useissa eri sketsiohjelmissa Romanimieher Arvid ja Velde esiintyivät Hymyhuulissa ja Pulttiboississa, saamelaiskaksikko Naima-Aslak ja Soikiapää nähtiin Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-sarjoissa.
"Ympäristö on muuttunut niin paljon suvaitsemaisemmaksi, että ne asiat eivät ole enää tabuja."
Saamelaissketsi nousi jälleen pinnalle alkuvuodesta 2015, jolloin räppäri Uniikki julkaisi Nunnuka-lai-laa-kappaleen, jonka nimeä osa saamelaisista pitää rasistisena. Saamelaisräppäri Ailu Vallen mukaan biisin nimivalinta pohjautuu ymmärtämättömyydestä ja tietämättömyydestä syntyneeseen stereotypiaan saamelaisista.
Petelius muistuttaa, etteivät kyseiset sketsit olleet siihen aikaan mitenkään ihmeellisiä, eikä niillä pyritty loukkaamaan saamelaisia tai romaneja – päinvastoin. Joku oli kuitenkin tehnyt asiasta tutkintapyynnön, joten saamelais- ja romanivaltuuskunta oli käynyt kuvauspaikalla tutustumassa tekeillä olevaan materiaaliin. Peteliuksen mukaan kenelläkään ei kuitenkaan ollut mitään sketsien esittämistä vastaan.
Vähemmistöt olivat tuohon aikaan Peteliuksen mukaan tabu. Näyttelijä kertoo, että sketsien tarkoitus oli avata silmiä suhteessa siihen, millainen kuva ihmisillä oli vähemmistöistä 1980-luvun loppupuolella.
- Sketseissä nauretaan sille käsitykselle, ei ihmisille tai vähemmistöille, Petelius kommentoi YleX:lle.
Petelius on yhtä mieltä ohjelmapäällikkö Väliahdetin kanssa siitä, ettei Pekka ja pätkä neekereinä ole elokuva, joka kuuluisi nykyaikaan. Samaa mieltä hän on tekemistään saamelais- ja romanisketseistä. Sketsit ovat Peteliuksen mukaan vanhanaikaisia, eikä niiden teema kuulu enää Peteliuksen maailmaan.
- Ympäristö on muuttunut niin paljon suvaitsemaisemmaksi, että ne asiat eivät ole enää tabuja, sellaisia, joita on kiva rikkoa huumorin kautta.
Historiaa ei voi siivota
Kummeli-sketsisarjat tekijät pyysivät viime keväänä Yleisradiota leikkaamaan sarjan uusintajaksoista pois Aziz the Command Fighter -sketsit. Päätös sketsien poistamisesta tehtiin Pariisin terrori-iskujen jälkeen.
Vaikka saamelais- ja romanisketsit ovat Peteliuksen mielestä aikansa eläneet, hän ei halua, että niitä sensuroitaisiin. Tällä näyttelijä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niitä pitäisi tietoisesti esittää.
- Historia on historiaa. Mistä me opimme, muusta kuin historiasta? Ne [sketsit] ei ole virheitä. Kaikki ratkaisut mitä me elämässä teemme, tehdään sillä tietämyksellä ja kokemuksella, jota meillä on siinä ajassa ja sillä hetkellä, Petelius sanoo.
"Historia on historiaa."
Esimerkiksi Pulttiboisin sketsit antavat tulevaisuuden ihmisille käsityksen siitä, millaista elämä – ja etenkin huumori – oli ennen suuren laman aikoja.
- Myöhemmin aika osoittaa, mikä on kantavaa, mikä on ollut tavallaan oikea tai väärä valinta, jos näin tyhmästi voi kategorisoida. Petelius kertoo ja jatkaa:
- Sitä ei voi siinä ajassa puntaroida kuin tekemällä parhaansa.
Lue myös:
Saamelaisnuoret tilasivat oman Nunnuka-lai-laa -kappaleensa – esittäjänä Ailu Valle
Suomen Miss Maailma -edustaja ei esiinny pilailupuodin lapinpuvussa – "Tapahtui suuri virhe"
