Hyppää pääsisältöön

Figaro parturoi Lontoon Covent Gardenissa ja suorassa radiolähetyksessä

Sevillan parturi (Royal Opera House). Ferruccio Furlanetto (Don Basilio), José Fardilha (Tohtori Bartolo), Madeleine Pierard (Berta), Javier Camarena (Kreivi Almaviva), Vito Priante (Figaro) ja Daniela Mack (Rosina)
Sevillan parturi (Royal Opera House). Ferruccio Furlanetto (Don Basilio), José Fardilha (Tohtori Bartolo), Madeleine Pierard (Berta), Javier Camarena (Kreivi Almaviva), Vito Priante (Figaro) ja Daniela Mack (Rosina) Kuva: Photo by Mark Douet / ROH oopperailtoja

Gioachino Rossinin Sevillan parturi sai surkuhupaisan lähdön kantaesityksessään Roomassa helmikuussa 1816, mutta jo toinen esitys sai yleisön suunniltaan – riemusta. Riemuvoitto on jatkunut katkeamatta 200 vuotta. Lauantaina tuhattaituri Figaro (baritoni Vito Priante) häärii Lontoon kuninkaallisessa oopperassa. Paitsi Rosinan (mezzosopraano Daniela Mack) myös koko illan saattaa hyvinkin varastaa kreivi Almaviva, kun roolissa laulaa suurenmoinen meksikolaistenori Javier Camarena. Pasilassa iltaa seuraavat korrepetiittori Liisa Pimiä, oopperalaulaja Ville Rusanen ja toimittaja Outi Paananen. Suora lähetys Lontoosta alkaa lauantaina klo 20.30.

Mitkä kaikki lennokkaat tarinat ensi-illasta Teatro della Torre Argentinassa 20. päivä helmikuuta 1816 ovat totta, on mahdotonta tietää. Luotettavimpana lähteenä voinee pitää Rosinana loistanutta, koloratuureistaan tunnettua alttolaulajatar Geltrude Righettiä. Rossini luotti lyhyen, mutta loistokkaan uran tehneeseen Righettiin myös Tuhkimon kantaesityksessä. Uransa jo päätettyään Signora Giorgio-Righetti kirjasi muisteloihinsa "Cenni d’una donna già cantante sopra il Maestro Rossini" (Bologna, 1823) koko joukon hupaisia sattumuksia Parturin ensi-illasta. Yksi niistä liittyy oopperan ensimmäiseen kohtaukseen.

Paikalle kiikutettiin, ei uutta kitaraa, vaan uusi kieli, jonka näppärä tenori vaihtoi vihellysten ja naurunpyrskähdysten säestyksellä

Kreivi Almavivana lauloi aikansa huomattavimpiin oopperataiteilijoihin kuulunut tenori Manuel Garcia vanhempi (1775 – 1832). García oli oopperan monitoimimies; hän sävelsi, opetti, toimi impressaariona ja johti omaa oopperaseuruettaan. Garcían jälkeläisistä tuli monessa polvessa merkittäviä laulutaiteilijoita ja pedagogeja, mutta suoranaisia tähtiä olivat hänen tyttärensä Maria Malibran (1808–1836) ja Pauline Viardot (1821-1910).

Ilmeisesti Garcíaa kohtaan tuntemansa arvostuksen tähden Rossini suostui vaihtamaan oopperan alussa kuultavan kreivin serenadin ”Ecco ridente” toiseen, espanjalaistyyliseen lauluun. Garcían mukaan se toisi teokseen kaivattua paikallisväriä.

Kun Almaviva sitten saapui Rosinan parvekkeen alle ja ryhtyi säestämään itseään kitaralla, hän huomasi, kuinka ruokottomassa vireessä soitin oli. Garcían ei auttanut kuin ryhtyä virittämään sitä, mutta kaikeksi onnettomuudeksi yksi kielistä katkesi. Sitten paikalle kiikutettiin, ei uutta kitaraa, vaan uusi kieli, jonka näppärä tenori vaihtoi vihellysten ja naurunpyrskähdysten säestyksellä. Siinä katastrofissa ei paikallisvärikään auttanut.

Giovanni Paisiello ehti ensin

Giovanni Paisiello oli ehtinyt jo ennen Rossinia käyttää samaa Giuseppe Sterbinin Beaumarchais’n näytelmästä laatimaa librettoa. Paisiellon Sevillan parturi valmistui vuonna 1782 Mozartin Figaron häät vuonna 1784! Rossini ei aluksi tohtinutkaan ristiä teostaan Sevillan parturiksi, vaan ooppera sai nimekseen Almaviva eli turha varovaisuus. Kun Paisiello sitten kesäkuussa 1816 kuoli, Rossinin oopperan nimi vaihtui välittömästi.

Helmikuussa 1816 Paisiello oli siis yhä elossa Rossinin sävelittämän Figaron touhutessa ensi kertaa lavalla. Paisiellon ystävien mielestä Rossinin toiminta oli suoranainen pyhäinhäväistys. He masinoivat mustamaalauskampanjan ja onnistuivat aivopesemään osan yleisöstä. Toinen puoli yleisöstä oli puolestaan kilpailun Teatro Vallen kantajoukkoa. Kun sitten ilta eteni kömmähdyksestä toiseen, vahingonilosta ei ollut tulla loppua.

Kissalle kyytiä

Laulunopettaja Don Basilion esittäjä (Zenobio Vitarelli) kompuroi sisääntulossaan ja kaatui nenälleen. Nenä verta vuotavana tämä sitten lauloi juoruaariansa. On mahdollista, että tästä sattumuksesta on peräisin iso valkea nenäliina (Pavarotti-pyyhkeen kokoluokkaa), joka usein esiintyy Basilion klassisen rooliasun vakiovarusteena.

Teatteriin pesiytynyt kissa lienee pitänyt näyttämöä kotinaan. Katti livahti näyttämölle suurenmoisen avausnäytöksen finaalin aikana. Figarona laulanut Luigi Zamboni ajoi kissan näyttämön toiselta laidalta ulos, mutta kissa palasi pian vastakkaiselta puolelta uudelleen päätyen Tohtori Bartolon syliin. Väitettiinpä kissaa lennätetyn jopa yleisöön. Joka tapauksessa yleisö innostui maukumaan ja toivoi kisun jatkavan improvisoidussa näyttämöroolissaan.

Rooman komein teatterisali (rakennettu 1732) oli vuosikymmenien myötä muuttunut vähän kulahtaneeksi. Koska ajan oopperaetiketti oikeutti seurusteluun, kuulumisten vaihtamiseen ja kaikkinaiseen häiriköintiin, tunnelma oli monissa esityksessä suurimman osan aikaa kuin markkinoilla. Parturin ensi-illassa yleisön käytös ylitti kuitenkin kaiken aiemmin koetun. Rossini koetti hillitä väkeä, mutta hänen yrityksensä ja erityisesti huomiotaherättävä espanjalaistyylinen hännystakkinsa kullanvärisine nappeineen vain naurattivat yleisöä entistä enemmän.

Oopperan päätyttyä poistui Rossini teatterista aivan kuin hän olisi ollut kuka tahansa välinpitämätön katsoja

Vajaassa kahdessa viikossa syntyneen oopperan esittämiseen oli liittynyt ajan tavan mukaan huikea määrä vaateita, joihin säveltäjän oli ollut suostuminen. Ensiksikin säveltäjän oli hyväksyttävä mikä tahansa libretto, minkä teatterin johto hänelle osoitti. Lisäksi johto pidätti itsellään erinäisiä oikeuksia, mm. oikeuden käsitellä teosta miten parhaaksi näki. Lisäksi Rossini oli lupautunut mukautumaan laulajien taholta mahdollisesti tuleviin muutoksiin.

Kaiken kukkuraksi kaksi ensimmäistä vuotta Parturin oikeudet omisti impressaario, ei sävellyksestään surkean palkkion saanut Rossini. Rossinille maksettiin 400 scudoa, kun primadonna Righetti sai roolistaan 500 scudoa. Mutta taivaltaessaan Rooman katuja tuona iltana Rossini tuskin jaksoi murehtia teoksensa oikeuksia. Geltrude Giorgio-Righettin mukaan "oopperan päätyttyä, poistui Rossini teatterista aivan kuin hän olisi ollut kuka tahansa välinpitämätön katsoja".

Jopa Beethoven piti Parturista

Mikään tuntematon suuruus Rossini ei enää tuolloin ollut, sillä hän oli aloittanut oopperasäveltäjänä ollessaan 18-vuotias. Pari vuotta myöhemmin, vuonna 1812, hän sävelsi peräti viisi oopperaa, tunnetuimpana niistä Silkkitikkaat. Vuoteen 1815 mennessä Rossini on jo yksi parhaiten palkattuja italialaisia säveltäjiä, mutta Sevillan parturin kulovalkean lailla leviävä menestys oli tekevä Rossinista rikkaan ja niin kuuluisan, että jopa jörrikkänä tunnettu Beethoven lausahti kollegalleen: "Ai, te siis olette Rossini, Sevillan parturin säveltäjä? Onnittelen teitä, se on erinomainen koominen ooppera. Olen tutkinut sen suurta mielihyvää tuntien ja iloinnut siitä."

Gioachino Rossini: Sevillan parturi

Sevillan parturi (Royal Opera House). Tohtori Bartolo (José Fardilha), Vito Priante (Figaro) ja Daniela Mack (Rosina)
Tohtori Bartolo (José Fardilha), Figaro (Vito Priante) ja Rosina (Daniela Mack) Sevillan parturi (Royal Opera House). Tohtori Bartolo (José Fardilha), Vito Priante (Figaro) ja Daniela Mack (Rosina) Kuva: Photo by Mark Douet / ROH oopperailtoja

Libretto: Cesare Sterbini,
Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais’n komedian Le Barbier de Séville ou La Précaution inutile (Sevillan parturi eli Turha varoivaisuus) mukaan

Kantaesitys: Rooman Teatro della Torre Argentina 20.2.1816

Musiikinjohto: Henrik Nánási
Lontoon kuninkaallisen oopperan kuoro ja orkesteri

Kreivi Almaviva alias Lindoro alias laulunopettaja Don Alonso - Javier Camarena, tenori

Tohtori Bartolo - José Fardilha, basso

Rosina, tohtorin holhokki - Daniela Mack, mezzosopraano

Figaro, parturi - Vito Priante, baritoni

Don Basilio, musiikinopettaja - Ferruccio Furlanetto, basso

Fiorello, kreivin palvelija - Gyula Nagy, baritoni

Ambrogio, Bartolon palvelija – Jonathan Coad, basso

Berta, Bartolon taloudenhoitajatar - Madeleine Pierard, sopraano

Poliisiupseeri – Donaldson Bell, basso

Notaari – Andrew Macnair (mykkä rooli)

Tapahtumat:
Kreivi Almaviva on ihastunut Madridissa neitoon, jonka jäljissä hän on saapunut Sevillaan. Kekseliäs parturi Figaro auttaa kreivin ja Rosina-neidon yhteydenpidossa. Tytön holhooja, tohtori Bartolo mielii Rosinasta vaimoa itselleen, mutta jää lopulta nuolemaan näppejään. Rosinasta tulee kreivitär Almaviva.

I näytös

Kreivi Almaviva lurittelee serenadia Rosinan parvekkeen alla. Kreivi ei kuitenkaan halua, että hänen aatelisarvonsa vaikuttaisi neidon päätökseen. Niinpä Almavivasta tulee köyhä opiskelija nimeltään Lindoro. Kun Rosina ei tunnu heltyvän tenorin sulosoinnulle ja kitaran rämpytykselle, Almaviva kääntyy entisen palvelijansa Figaron puoleen.

Sevillan parturi (Royal Opera House). Daniela Mack (Rosina) ja José Fardilha (Tohtori Bartolo)
Sevillan parturi (Royal Opera House). Daniela Mack (Rosina) ja José Fardilha (Tohtori Bartolo) Kuva: Mark Douet / ROH oopperailtoja

Lindoron lemmenluritukset ovat sittenkin tehneet Rosinaan vaikutuksen ja hän kirjoittaa miehelle kirjettä. Rosinan holhooja, tohtori Bartolo suunnittelee avioituvansa varakkaan holhokkinsa kanssa. Paikalle pelmahtaa outo tyyppi, musiikinopettaja Don Basilio. Hänellä on tuomisinaan huonoja uutisia, sillä kreivi Almaviva on kuulemma saapunut Sevillaan. Don Basilio ehdottaa tunnetussa juoruaariassaan oikein mehevän juorun levittämistä kreivin päänmenoksi. Nyt Bartolon on pidettävä kiirettä: avioliitto on saatava solmituksi heti samana päivänä.

Sevillan parturi (Royal Opera House). José Fardilha (Tohtori Bartolo) ja Ferruccio Furlanetto (Don Basilio).
Sevillan parturi (Royal Opera House). José Fardilha (Tohtori Bartolo) ja Ferruccio Furlanetto (Don Basilio). Kuva: Photo by Mark Douet / ROH oopperailtoja

Epäluuloisen tohtorin talo on kuin linnoitus. Figarolla on ongelmaan ratkaisu: Almavivan on esiinnyttävä sotilaana, jolla on näyttää Bartololle tekaistu ”virallinen” määräys. Määräyksen mukaan tohtori on velvollinen tarjoamaan sotilaalle yösijan. Almaviva rymistelee sisään teeskennellen humalaista. Rosina on pian kartalla, sillä öykkäröivä vieras kuiskaa neidolle olevansa Lindoro. Don Basilio ja Don Bartolo koettavat saada tunkeilijan lähtemään, mutta tämä ei suostu hievahtamaankaan. Kaiken sekasorron keskellä Lindoro onnistuu sujauttamaan Rosinalle kirjeen. Mekkaloinnin havainnut sotilaspartio saapuu paikalle ja juuri kun se on pidättämässä rähinöitsijää, tämä tekee partiolle, mutta vain sille, tiettäväksi kuka hän oikeastaan on. Näytös päättyy yleiseen hämminkiin ja Rossinin suurenmoiseesti rullaavaan crescendoon.

II näytös

Figaron seuraava suunnitelma liittyy Rosinan laulunopettajaan Don Basilioon. Basilio on muka sairastunut ja lähettää sijaisekseen Don Alonson. Kun Almaviva sitten astuu tohtori Bartolon taloon musiikkia opettavaksi kirkonmieheksi Don Alonsoksi naamioituneena, hän toivottaa kovin perusteellisesti taivaan rauhaa. Hämätäkseen Bartoloa vielä vakuuttavammin Don Alonso ojentaa kirjeen, jonka itse kreivi on muka kirjoittanut. Laulutunnin kääntyessä lemmenleikiksi, taivaan rauhasta ei ole tietoakaan. Tohtori Bartolo sentään nukahtaa tuoliinsa.

Rosina (Daniela Mack) ja Don Alonso/Kreivi Almaviva (Javier Camarena)
Rosina (Daniela Mack) ja Don Alonso/Kreivi Almaviva Rosina (Daniela Mack) ja Don Alonso/Kreivi Almaviva (Javier Camarena) Kuva: Photo by Mark Douet / ROH oopperailtoja

Don Alonson kehuessa oppilaansa kaunista ääntä, tohtori Bartolo toteaa, että ääni on kyllä sievä, mutta hän ei henkilökohtaisesti voi sietää tuollaista modernia musiikkia. Bartolo ryhtyy muistelemaan, kuinka ihastuttavasti hänen nuoruudessaan Caffariello-niminen suuruus lauloi muuatta laulua. Siinä siunaamassa ilmestyy Figaro paikalle suorittaakseen tohtorille parranajon. Aikansa tohtori vastustelee, mutta myöntyy lopulta.

Parranajon kuluessa Figaro puolestaan kehittelee leikin, jolla hän saa varastettua Bartololta talon avaimen. Yllättäen ovesta ilmestyy oikea musiikinopettaja Don Basilio. Tämä ei ole uskoa silmiään: kuka ihme on Don Alonso? Figaro, Kreivi eli valeopettaja Don Alonso ja Rosina ryhtyvät uskottelemaan Don Basiliolle, että tämä näyttää kauhean huonolta. Nyt on parasta painua pehkuihin! Rahan voima on ihmeellinen: painava massi saa Basilion uskomaan, että hänen on mitä pikimmin poistuttava sängyn pohjalle potemaan vakavaa tautiaan, tulirokkoa. Mainiossa kvintetossa Rosina, Figaro, kreivi alias Lindoro alias Don Alonso ja tohtori Bartolo hyvästelevät omalaatuisen laulupedagogin. Figaron hämätessä tohtoria, Almaviva kuiskaa Rosinalle tulevansa keskiyöllä hakemaan tämän.

Tohtori Bartolon epäluulot eivät kuitenkaan hellitä ja tämä lähettää hakemaan Basilion takaisin. Bartolon taloudenpitäjä Berta puhkeaa laulamaan, kuinka rakkaus on yleismaailmallinen sairaus, joka sekoittaa jokaisen pään.

Sevillan parturi (Royal Opera House). Madeleine Pierard (Berta).
Sevillan parturi (Royal Opera House). Madeleine Pierard (Berta). Kuva: Photo by Mark Douet / ROH oopperailtoja

Keskiyöllä Bartolon talossa. Edestakaisin seikkailevien kirjelappusten avulla Bartolon onnistuu vakuuttaa Rosinalle, että Lindoro onkin konna, joka on koko ajan työskennellyt Almavivan hyväksi eikä siis oikeasti rakasta Rosinaa. Kiukustunut Rosina lupautuu avioitumaan holhoojansa kanssa.

Kun Almaviva ja Figaro kapuavat yön turvin Rosinan luo, Rosina raivostuu. Nyt kaikki kortit on lyötävä pöytään. Kreivi Almaviva kertoo Rosinalle todellisen henkilöllisyytensä. Bartolo on kuitenkin havainnut tikkaat parvekkeen alla ja nappaa ne pois.

Sevillan parturi (Royal Opera House)
Sevillan parturi (Royal Opera House) Kuva: Photo by Mark Douet / ROH oopperailtoja

Basilio on puolestaan tajunnut, ettei olekaan sairas. Hän on saanut aiemmin Bartololta tehtävän hakea paikalle notaari. Figaro tarttuu jälleen tilaisuuteen ja saa puolipakolla Basilion toimimaan rakastavaisten avioliittosopimuksen todistajana.
Paikalle ryntäävä tohtori Bartolo on raivoissaan tajutessaan tilanteen lopullisuuden: ”Ja minä aasi vein vielä tikkaat ja näin varmistin avioliiton.” ”Sitähän se on, se turha varovaisuus”, toteaa Figaro. Loppujen lopuksi Bartolo leppyy, varsinkin kun hänelle kerrotaan, ettei myötäjäisiä tarvitse maksaa.

Kuuntele suorana Covent Gardenista: Rossinin Sevillan parturi Yle Radio 1 la 17.9. klo 20.30.

  • Musiikkiteknologian opiskelija Kaj Mäki-Ullakko: "Tein ensimmäisiä midi-sävellyksiä isäni MikroMikko-tietokoneella."

    Tutustu Sibelius-Akatemian opiskelijaan.

    Kokkolan Estarditaiteen koulu saa pisteet Kaj Mäki-Ullakolta: "Rehtori Alf Mylläri otti minut siviilipalvelukseen ja teorianopettaja Tommi Peltola sai minut kiinnostumaan musiikin teoriasta toden teolla!" Kaj tavattiin Kantapöydän opiskelijatreffeillä Musiikkitalossa 22.11.2017. Kuka? Olen Kaj Mäki-Ullakko, syntynyt Vantaalla 21.12.1987. Aloitin kitaransoiton isäni kitarall

  • EBU:n musiikkivaihto 50 vuotta - ei pelkkää Euroviisua

    Ei pelkkää Euroviisua

    EBU:n eli Euroopan yleisradioliiton musiikkivaihto täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlitaan maanantaina 27. marraskuuta suoralla konsertilla Lontoosta. Mitä tämä musiikkivaihto tarkalleen tarkoittaa? EBU-yhteistyö on paljon muutakin kuin Euroviisuja. Marraskuun 27.

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Vladimir Agopov voitti Lied-sävellyskilpailun 2017

    Katso kaikki palkinnot & finaaliesitykset.

    Kokenut konkari, säveltäjä Vladimir Agopov voitti lauantaina 18.11. pidetyn Yrjö Kilpinen -seuran järjestämän ensimmäisen Lied-sävellyskilpailun laulusarjallaan Four songs to the poems by William Blake. Ensimmäinen palkinto on suuruudeltaan 5.000 euroa.