Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Onko pakko laihduttaa?

Laihduttamisen pakkomielteestä keskustelemassa toimittaja Sari Valton kanssa Raisa Omaheimo, Saara Särmä ja Pippa Laukka.
Sari Valton vieraina ovat Pippa Laukka, Saara Särmä ja Raisa Omaheimo. Laihduttamisen pakkomielteestä keskustelemassa toimittaja Sari Valton kanssa Raisa Omaheimo, Saara Särmä ja Pippa Laukka. yle tv1

TV1 keskiviikkona 22.3.2017 klo 21.50 - 22.40, uusinta lauantaina 25.3. klo 17.10 ja sunnuntaina 26.3. klo 9.05
Yle Areenassa vuoden ajan.

Miksi minun oikeastaan pitäisi laihtua? Miksi ei riitä, että pidän terveydestäni huolta?

Miksi pilaisin elämäni jatkuvilla ja ikuisilla laihdutuskuureilla? Voisinko käyttää energiani johonkin oikeasti hyödylliseen?

Näihin kysymyksiin Raisa Omaheimo ja Saara Särmä havahtuivat vuosia sitten. He päättivät lopettaa laihduttamisen. Sen jälkeen he ovat olleet paljon onnellisempia.

Pippa Laukka laihdutti aikoinaan liikaakin. Tyytymättömyys itseensä sairastutti hänet anoreksiaan ja sen jälkeen bulimiaan.

Vasta pitkä ja intensiivinen terapia on opettanut häntä hyväksymään itsensä. Nyt hänellä ei enää ole tarvetta muokata kehoaan kelvatakseen itselleen tai muille.

Laihduttamisen kierre

Teatterintekijä Raisa Omaheimo herätti keskustelua naisten paineista saavuttaa tietty ihannepaino jo viime talvena, kun hän esitti helsinkiläisessä Teatteri Takomossa käsikirjoittamaansa omakohtaista monologia nimeltä Läski.

Tänä syksynä hänellä on suuren suosion saaneesta monologista lisäesityksiä Teatteri Telakassa Tampereella sekä Tehdasteatterissa Turussa.

Läski-monologissaan Raisa kertoo kamppailustaan ylipainonsa tuoman häpeän ja itseinhon kanssa. Syöminen oli hänelle keino yrittää hallita ahdistusta. Tästä taas seurasi ylikiloja ja jatkuvaa laihduttamispainetta. Tutuiksi tulivat kaalisoppadieetit, karppaaminen ja sairaaladieetit.

”Dieeteissä on se vika, että eivät ne opeta normaalia suhtautumista ruokaan. Niissä istutaan nälässä ja odotetaan seuraavaa annosta. Sitten kun vahingossa syö leipäpalan, sitä ajattelee, että no pieleen meni ja niin sitä marssitaan saman tien pizzalle. Kieltojen ja sääntöjen hallitsemasta arjesta tulee repsahdusten ja entistä tiukempien yritysten välistä kierrettä”, Raisa kuvailee.

”Kaikki normaalius oli kaukana syömisestäni. En edes tiennyt, mitä on normaali syöminen. Siinä kierteessä on turha tulla sanomaan ylipainoiselle, että lisää kasviksia lautaselle, niin johan laihdut. Jos ylipaino olisi pelkästä tiedosta kiinni, kukaan ei olisi Suomessa lihava. Kyse on paljon monimutkaisemmasta psyykkisestä ongelmasta.”

Julmat ihmiset

Ympäristö suhtautui ylipainoiseen naiseen negatiivisesti ja halveksivasti.

”Kadulla jotkut miehet saattoivat tulla sanomaan päin naamaa, että häivy ruma läski. Ikään kuin heitä olisi kovasti häirinnyt, että kadulta vei tilaa nainen, joka ei ole suostunut perinteiseen hoikkuutta korostavaan kauneusihanteeseen”, Raisa sanoo.

Lopulta Raisa meni terapiaan ja alkoi vihdoin tunnistaa syömisellään peittämiä tunteitaan. Terapiassa hän myös opetteli säännöllistä ruokarytmiä ja oikeita ruokamääriä. Paino alkoi tippua itsestään ja tippuu edelleen.

”Painolla ei kuitenkaan ole minulle enää merkitystä. Merkitystä on sillä, että minulla on elämässäni rakkautta, ystäviä ja ihmisiä, jotka muistuttavat minua siitä, miten kaunis olen. On sääli, että ennen ajattelin kaiken tämän kuuluvan minulle vasta sitten, kun olen laihtunut. Höpöhöpö, ne voivat kuulua minulle juuri nyt.”

Oikeus olla omankokoinen

Tutkija ja feministi Saara Särmä muistelee aloittaneensa laihdutusprojektit jo nuorena tyttönä. Äidin malli jatkuvasta laihduttamisesta vaikutti häneenkin. Hän on kokeillut kaikki mahdolliset dieetit ja Raisan kuvailema repsahdusten ja uudelleen yrittämisten kierre on hänellekin tuttu.

”Noin seitsemän vuotta sitten tälle tielle tuli stoppi. Tutustuin amerikkalaisiin läskiaktivistien blogeihin, joissa korostettiin jokaisen oikeutta olla sen kokoinen kuin haluaa. Niissä myös puhutaan health at every size -ajattelusta eli että terveyttä voi olla jokaisessa koossa”, Saara sanoo.

”Liikaa julkisuudessa korostetaan lihavuuden ja sairauksien välistä yhteyttä. Se ei ole automaattinen yhteys. On olemassa terveitä lihavia. Läskiaktivistit eivät kannusta ihmisiä lihomaan, vaan hyväksymään itsensä sellaisina kuin ovat ja elämään terveys edellä, ei kamppailemaan tietyn kilomäärän saavuttamiseksi.”

Kun Saara päätti lopettaa laihduttamisen, häneltä vapautui suunnattomasti henkistä energiaa.

”Omiin kiloihinsa tuijottaminen kääntää katseen muutenkin sisäänpäin, sen sijaan että sitä aukenisi maailmalle. Olen nyt muun muassa saanut väitöskirjan aikaiseksi ja minulla on energiaa kaikenlaiseen feministiseen vaikuttamistyöhön."

Onko lihavuus häiriötila?

Saaran ja Raisan mielestä lihavuus näkyy julkisessa keskustelussa liikaa jonkinlaisena häiriötilana, josta ihmisen on välttämätöntä päästä eroon. Ihmisille myydään tyytymätöntä oloa ja sen jälkeen heille myydään siihen "ratkaisuja" eli laihdutustuotteita.

Saara sanoo, että ihmisellä on myös oikeus olla liikkumaton lihava, jolla on sairauksia. Kysymykseen, onko ihmisellä oikeus maksattaa oman ylipainonsa aiheuttamat sairauskulut yhteiskunnalla, hän vastaa:

”Onko jääkiekkoilijalla oikeus pelata jääkiekkoa, murtaa jalkansa ja saada siihen hoitoa? Lähtisin niinkin radikaalilta kuulostavasta väitteestä kuin että kaikilla ihmisillä on ihmisoikeus.”

Täydelliset naiset

Urheilulääkäri Pippa Laukka sairastui nuorena tyttönä ensin anoreksiaan, joka sitten opiskeluaikoina muuttui bulimiaksi. Kaiken takana oli kelpaamattomuuden tunne ja itsensä vertailu esimerkiksi elokuvien täydellisiin naisiin.

”Vertailu sai pontta, kun nuorena lähdin vaihto-oppilaaksi Kaliforniaan. Pelkäsin amerikkalaisia elokuvia nähtyäni, etten kelpaa sinne. Aloin laihduttaa ja kun palatessani Suomeen sain kovasti kehuja ulkonäöstäni, se vain kiihdytti laihduttamista”, Pippa kertoo.

Pippa painoi alimmillaan 40 kiloa ja joutui sairaalahoitoon. Suhde syömiseen ei kuitenkaan parantunut sairaalassa, vaan opiskeluaikoina Pippa alkoi hallita ahdistuksensa tunnetta ahmimiskohtauksilla.

”Olin aikatauluttanut ahmimisen ihan lukujärjestykseen. Syöminen vei kaikki rahani ja lopulta voimani.

Kukaan ei tiennyt, että menevä ja sosiaalisesti vilkas Pippa vietti säännöllisesti aikaa yksin vessassa oksentamassa.

Tunteiden tunnistaminen

”Opiskelin lääkäriksi ja se havahdutti, kun näin kuvia revenneistä vatsalaukuista. Aloin ymmärtää, että bulimia on hengenvaarallista ja että nyt on valittava henki tai elämä. Hakeuduin hoitoon. Ei ollut helppoa tulla kaapista ulos ja kertoa, että minulla on elämässäni iso ongelma.

Pippa kävi läpi seitsemän vuotta kestäneen terapiajakson, jonka aikana asiat alkoivat selvitä.

”Isoin anti terapiassa oli se, että opin tunnistaman tunteitani. Ei ollut enää vain yhtä isoa ahdistusta, vaan siitä möykystä aloin erottaa surua, pettymystä, huolta ja niin edelleen. Nyt olen tasapainossa itseni kanssa, enkä halua muuttaa enää itseäni. Tunnen päässeeni syömishäiriöistä eroon. ”

”Joskus kun kuulen jonkun sanovan, ettei syömishäiriöstä voi koskaan päästä täysin eroon, mietin, onkohan tämä ihminen käynyt terapiassa asian takia. Yksistään niistä voikin olla vaikeaa päästä eroon. Pitää hakea apua ja tehdä itsensä kanssa kovaa työtä, että ongelman selättää.

Laihduttaminen – valtavaa bisnestä

Inhimillisen tekijän keskustelussa Raisa, Saara ja Pippa miettivät, mistä naisia kuristavat hoikkuusnormit oikein tulevat keskuuteemme. Ne eivät tule vain naistenlehtien sivuilta laihdutusohjeiden muodossa ja hoikkien mallien kuvista, vaan kyseessä on puhtaasti bisnes.

Moni erilaisiin laihdutustuotteisiin ja laihduttamiseen keskittyä firma kaatuisi, jos naiset olisivat tyytyväisiä itseensä ja keskittyisivät muihin asioihin kuin kehonsa muokkaamiseen.

”Media syöttää meille laihdutusviestiä ja tässä syynä ovat tosiaan kaupalliset intressit. Me sitten vaan uskotaan ja toistetaan median viestiä. Ja edelleen on niin, että naisen ylipaino on paheksuttavampaa kuin miehen ylipaino. Edelleen nainen on miehisen katseen kohteena, eikä saisi viedä tilaa sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään. Naisten on vaikeaa sanoutua irti näistä kulttuurisista paineista, koska kasvamme niiden sisällä”, Saara sanoo.

”Meille syötetään myös ajatusta siitä, että lihava ei voisi olla itseensä tyytyväinen ja onnellinen. Elokuvissa on hyvin harvoin päähenkilönä itseensä tyytyväinen ylipainoinen nainen, vaan useimmiten lihavat esitetään harhaisina hikoilevina hulluina ja tai muuten onnettomina."

Saara on havainnu, että lihavuuteen liittyvät lehtijutut ovat "ennen olin koossa 54 ja onneton, nyt laihdutin ja olen onnellinen" -tarinoita. "Ikään kuin pelkästään laihduttamalla saavuttaisit tasapainon, saisit paremman parisuhteen ja paremman äitisuhteen. Eivät ne todelliset ongelmat laihduttamalla katoa.”

Hoikkuuden harha

Pippa haluaisi, että julkisuudessa puhuttaisiin enemmän terveyden kokonaisvaltaisuudesta.

”Nyt skannataan ihminen päästä varpaisiin ja kuvitellaan, että pelkästään ulkonäöstä voidaan päätellä jotain ihmisen terveydentilasta. Eivät kaikki lihavat kuitenkaan ole sairaita eivätkä laihat terveitä eivätkä lihaksikkaat ole välttämättä hyväkuntoisia.”

Pipan mukaan ihmisen terveyteen liittyy niin paljon muita tekijöitä kuin paino ja ulkoiset asiat.

”Hoikkuuteen myös liitetään virheellisesti se mielikuva, että ihminen olisi hoikkuutensa ansiosta työssään jotenkin automaattisesti tehokkaampi ja tuottavampi kuin ylipainoinen. Tämä yleinen mielikuva on saanut myös miehet muokkaamaan kehoaan. Kuntodoping on valitettavan yleinen ilmiö miehillä, kun halutaan liian nopeasti näyttäviä tuloksia.”

Illan vieraat ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkien äitien pitäisi näyttää tyttärilleen mallia itsensä hyväksymisestä. Omia vatsamakkaroita ei saa huokaillen puristella lapsen nähden eikä laihduttamisesta puhua.

”Itse katselen itseäni peilistä ja kehun itseäni spontaanisti. Olen oppinut, että vaikka puhuisin kuinka kauniisti tyttärelleni, mutta kohtelisin itseäni huonosti, niin se teko on aina sanoja vahvempi viesti. Siksi haluan, että lapsenikin näkee, miten nautin elämästä, herkuttelusta ja liikkumisesta ja kaikesta mitä elämällä on tarjota. Siitä hänkin voi rakentaa omaa itsetuntoaan”, sanoo Raisa.

Inhimillisen tekijän jakso on esitetty edellisen kerran Ykkösellä 21.9.2019.

Kommentit
  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Pianotaiteilija Meri Louhos, 91-v., elää vahvasti tätä päivää

    Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

    Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen pianotaiteilijan niin arkea ja juhla kuin tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuusi kuvaa ohjelmassa taiteilijaa avaa elämänsä tarinaa viiden valokuvan kautta.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

    Muotitoimittaja suunniteli funktionaalisia työvaatteita

    Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

  • Miksi näemme unia?

    Mikä on unien näkemisen tarkoitus?

    Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään ja näkee useiden vuosien ajan unia. Miksi? Haluatko kysyä nukkumisesta tai unien näkemisestä jotain tutkija Katja Vallilta tai tutkimusprofessori Timo Partoselta? Osallistu keskusteluun!

  • Keskustele itsemurhasta

    Onko itsemurha joskus sallittava?

    Itsemurhan ympärillä on edelleen tabuluonteinen hiljaisuus. Ulla-Kaija Lammin mies teki 17 vuotta sitten itsemurhan. Ulla-Kaija on halunnut olla aina avoin tapahtuneesta eikä kantaa asiasta syyllisyyttä. Ulla-Kaijan mielestä hänen miehensä tekoa ei olisi voitu estää. Kaikki mahdollinen apu annettiin, mutta mies halusi silti lähteä pois.

  • Ilo ei pettänyt Noora Västistä, vaikka luut pettivät

    Vaikka Noora Västisen luusto on hauras, se ei häntä pysäytä.

    Ilo ja nauru ovat Noora Västisen elämän kantavia elementtejä. Luustonhauraus sairauden vuoksi pyörätuolissa koko elämänsä istunut Västinen on 29-vuotiaana ehtinyt opiskella jo viiteen eri ammattiin. Parhaiten hänet tunnetaan naurujoogaohjaajana. Lisäksi häneltä on ilmestynyt kaksi lastenkirjaa. Vahvan luonteensa ja sairautensa lisäksi Västistä on puskenut tekemään hänen saamansa kasvatus.

  • Keskustele muotoilusta

    Nojaako suomalainen muotoilu liikaa menneisyyteen?

    Miten nostaa suomalaisen muotoilun uusia nimiä esille? Mitä mieltä olet lasitaiteilija Marja Hepo-ahon sekä muotoilija Timo Sallin ajatuksista?

  • Leena Taavitsainen-Petäjä on sanojen amatsoni

    Dario Fon ihmisyys sykähdytti Leena Taavitsainen-Petäjää

    Italiankielisen kirjallisuuden suomentaja, italianopettaja ja tulkki FM Leena-Taavitsainen Petäjä voimaantuu keskellä kaupunkia uimalla ja pyöräilemällä läpi vuoden. —Italialaiset ihmettelevät, miksi helsinkiläiset lähtevät erikseen mökille, vaikka asuvat jo "luonnossa". Luonto on ehdottomasti kotimaan parasta antia, seurallisuus taas saa minut syttymään Italiassa, kertoo tämä kahden kulttuurin "sanojen amatsoni", joksi ohjaaja Dario Fo hänet luonnehti, kun Matka Reimsiin -ooppera työstettiin Kansallisoopperan lavalle.

  • Keskustele uskonnosta

    Miten suomalaisten uskonnollisuus on muuttumassa

    Onko suomalaisten uskonnollisuus muuttumassa? Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa, itsenäisten uskonnollisten yhdyskuntien määrä nousussa. Mitä ajatuksia tutkija Jussi Sohlbergin ja ex-evankelista Patrick Tiaisen keskustelu sinussa herättää?

  • Keskustele toivon merkityksestä

    Millainen merkitys toivolla on paranemisessa?

    Millaisia ajatuksia syöpälääkäri Päivi Hietasen ja valmentaja Ulrika Björkstamin keskustelu toivosta sinussa herättää? Millainen toivo on auttanut sinua vaikeissa elämäntilanteissa eteenpäin? Osallistu keskusteluun! Voit myös lähettää minulle aihe-ehdotuksia osoitteeseen sari.valto@yle.fi

  • Kirjailija Anne Leinonen rakastaa outoa ja kummaa

    Mielikuvitusta ruokitaan syömällä ja juomalla hyvin.

    Spekulatiivista fiktiota kirjoittava Anne Leinonen ei pelkää yöllä metsässä juoksemista. Hän rakastaa outoja aiheita ja kirjoittaa kummista tapahtumista. Kirjanoitana maailman suurimmassa science fiction tapahtuma Worldconissa esiintynyt Leinonen haluaa omassa arjessaan inspiroida ja tukea aloittelevia kumman-kirjoittajia.

  • Tarina on kerrottu, mysteeri jää eloon - millainen on kuuluisa tuntematon?

    - Ei niitä kisoja paperilla ajeta, sanoo Kimi Räikkönen

    Kirjailijan työ ei pääty, kun kirja on kansissa. Kirjamessuilla yksinäinen puurtaja muuttuu julkiseksi eläimeksi. Hän voi joutua hetkeksi samaan asemaan kuin ne, joista hän on kirjoittanut. Ymmärtääkö Kari Hotakainen kirjamessuilla, miltä Kimi Räikkösestä tuntuu? Vuoden myydyin kotimainen kirja on nimeltään Tuntematon Kimi Räikkönen.

  • Keskustele pojan rooleista

    Miten voisimme hyväksyä monenlaiset pojat?

    Millainen on kunnon poika? Kaipaako käsityksemme hyväksyttävästä tavasta olla poika ja mies päivitystä? Miten se vaikuttaisi yksilöihin ja yhteiskuntaan, jos sallisimme tunteiden näyttämisen, hoivaamisen ja herkkyyden sopiviksi myös miehille? Osallistu keskusteluun alla.