Hyppää pääsisältöön

Pekka Valkeejärvi miettii miehen yksinäisyyttä

Julkaistu 16.09.2016 - 14:10. Päivitetty 18.12.2017 - 16:03

Näyttelijä Pekka Valkeejärvi (1957–2016) vastasi vuonna 1993 harvinaisessa tv-haastattelussa kysymyksiin, joita hänen tuolloinen roolihahmonsa Armas Härmä nostatti esiin. Oliko Härmän tavassa ratkaista ongelmansa Valkeejärven mielestä järkeä?

Valkeejärvi vieraili kulttuurimakasiiniohjelma Magneetissa marraskuussa 1993, aiheena oli Jukka Vienon Kom-teatteriin ohjaama näytelmä Armas Härmä ja Jumalan liha. Yksi näytelmän teemoista oli psykoanalyysi. Valkeejärvi kertoo, millainen suhde näytelmän analyytikolla ja hänen esittämällään murhatutkijalla oikein oli.

Näytelmän psykoanalyysista nähdään väkevä ote. Analyytikkoa esittää Marja Packalén.

Yli 30-vuotisen monipuolisen näyttelijänuran teatterissa, elokuvissa ja tv:ssä tehnyt Valkeejärvi oli tunnettu myös siitä, ettei antanut haastatteluja juuri koskaan. Tämä lyhyt haastattelu Magneetissa on ainut Ylen arkistosta löytyvä tallenne, jossa hän puhuu kameralle omana itsenään.

Onko selibaatti sun mielestä hyvä ratkaisu? – Ai niinku ihmissuhdeongelmiin?

Valkeejärveä haastattelevat toimittajat Marketta Mattila ja Raisa Rauhamaa. Vieraana studiossa nähdään myös näyttelijä Pekka Huotari.

Tv-katsojat muistavat Valkeejärven mm. tv-draamoista Anna Liisa, Ilmakitarat, Aikalisä, Katve, Jakkulista feministi, Pesärikko, Vuoroin vieraissa ja Kolme valhetta.

Pekka Valkeejärvi Ylen kuva-arkistossa

Pekka Valkeejärvi, Anna-Leena Härkönen, Pekka Milonoff ja Esko Hukkanen tv-draamassa Anna Liisa (1988).

Pekka Valkeejärvi ja Kalevi Kahra (1994).

Pekka Valkeejärvi ja Riitta Havukainen tv-elokuvassa Jakkulista feministi (1999)

Pekka Valkeejärvi tv-elokuvassa Jakkulista feministi (1999)

Pekka Valkeejärvi ja Riitta Havukainen tv-elokuvassa Jakkulista feministi (1999)

Pekka Valkeejärvi (2000).

Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

Pekka Valkeejärvi tv-draamassa Pesärikko (2000).

Minttu Mustakallio ja Pekka Valkeejärvi tv-draamassa Pesärikko (1999).

Minttu Mustakallio ja Pekka Valkeejärvi tv-draamassa Pesärikko (2000).

Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

Pekka Valkeejärvi ja Antti Litja tv-draamassa Kolme vaihdetta (2001).

Pekka Valkeejärvi ja Janne Reinikainen Timo Bergholmin ohjauksessa (2001).

Naaem Azam, Outi Mäenpää ja Pekka Valkeejärvi tv-draamassa Eteenpäin (2002).

Pekka Valkeejärvi (2002).

Marja Packalén, Pekka Valkeejärvi ja Valtteri Tuominen tv-draamassa Eteenpäin (2002).

Pekka Valkeejärvi ja Lotta Lehtikari tv-draamassa Karjalan kunnailla (2008).

Yle Uutiset: Pekka Valkeejärvi on kuollut
Yle Uutiset: "Pekka Valkeejärvi oli älykkö, joka teki laiskuudesta taidetta"

"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3

Näin avaat oven oikein

Tietoisku opettaa oikean tavan avata ovi.

Joka kolmas suomalainen avaa oven väärin, vaikka oikea tapa on helppo oppia. Hepskukkuun Kesken kaiken -sarja näyttää, kuinka ovi avataan asianmukaisesti.

Kommentteja 18
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Hurriganes: Get On

Suomalaisen rock and rollin klassikko livenä 1974.

Pikajunan nopeudella etenevä kaahausnumero vakiinnutti Hurriganesin aseman suomalaisen rock and rollin ehdottomana peruspilarina.
Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Kommentteja 4

Saisiko olla oopperaa, operettia tai musikaalia? Toivoa voi jo nyt!

Näyttämömusiikin sävel on vapaa la 27.4. Yle Radio 1:ssä

Näyttämömusiikin sävel on vapaa la 27.4. Yle Radio 1:ssä
Tuntuuko, että elämää eletään jossain muualla? Listasimme antiikin pahimmat fomo-hetket, joista poisjääminen olisi syystä harmittanut

Lohdutukseksi kaikille modernista maailmasta ahdistuville

Esitämme lohdutukseksi kaikille modernista maailmasta ahdistuville neljä tilannetta antiikista 800 eaa. – 500 jaa., joista poisjääminen olisi syystä harmittanut. Mukana Herodoruksen kymmenes voitto trumpettikisoissa ja Jeesuksen ylösnousemus.

Kommentteja 4
Taiteellinen Mikael Persbrandt on muutakin kuin rikollinen menneisyytensä ja vuosia kestänyt päihdeongelmansa

Viihtyykö Persbrandt parrasvaloissa vai luonnon rauhassa?

Mitä paljastuu skandaaleissa ryvetetyn ruotsalaisnäyttelijä Mikael Persbrandtin arvoituksellisen ulkomuodon takaa? Onko uudessa Invisible Heroes -sarjassa näyttelevä mies punaisten mattojen kruunaamaton kuningas, vai viettääkö hän mieluummin aikaa oman farminsa rauhassa?

Kommentteja 10
Jos teatterin pukuhuoneella olisi korvat, mitä se kuulisi? – Draamakomedia Melkein totta päästää katsojan kulissien taakse

Teatterin kulisseissa suhisee!

Voiko olla vakavasti otettava draamanäyttelijä, jos lasten satunäytelmässä pehmeässä pupupuvussa lavalla loikkiminen olisikin salaa ihan kivaa? Se selviää uudessa kotimaisessa draamakomediasarjassa Melkein totta.

Kommentteja 1

Sexuella trakasserier, övergrepp och könsroller i ny ungdomspjäs i Borgå: "Det är viktigt att vuxna ser den och förstår vad som pågår i våra huvuden"

Ungdomar i Teaterskolan i Borgå deltar i pjäsen.

Pjäsen berör seriösa frågor i ungdomarnas vardag, som könsnormer, sexualitet, övergrepp och våld. Den handlar också om vänskap, kärlek, kroppsideal och sociala medier samt psykisk ohälsa.
Musik i bilradion gav Kim Gustafsson idén till en ny pjäs om Pellinge genom tiderna

Pjäsen har fått arbetsnamnet Peling.

Skådespelaren och regissören Kim Gustafsson smider nya teaterplaner för sitt Pellinge. Senast blev det succé med pjäsen Vägen hem som handlade om Tove Jansson.

Kommentteja 1
Veckans kulturtips: Bada i nyskriven dramatik, pyssla med origami, eller lyssna på antifascistisk hardcore

Rexit, japanskt hantverk och tysk digital hardcore.

Den här veckan tipsar vi om ett uppfriskande maratonbad för alla som vill simma i teater, bekanta sig med japansk stilrenhet eller lyssna på antifascistisk hardcore från Tyskland.
Robin Hood startar en rörelse på Tryckeriteatern i Karis

Teater Magnitude visar sin nya pjäs.

Teater Magnitude sätter upp musikalen Robin Hood på Tryckeriteatern i Karis. Skådespelaren Hanna Grandell gillar att musikalen står på de fattigas sida.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.

Säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.

Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.

Heimo Haiton isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.

Kommentteja 2
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

Kommentteja 5
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva

Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.

Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!

Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.

Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.

Kommentteja 3
Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Kommentteja 7
Yleisradiomies, musiikintutkija Toivo Haapanen oli vastuunkantaja – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 15. toukokuuta.

Toivo Haapanen oli muusikko ja taiteilija, mutta hoiti vastuuntuntoisena miehenä myös hallinnolliset tehtävät. Hän oli Yleisradion musiikkipäällikkö, Radio-orkesterin ylikapellimestari, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori ja huolehti lisäksi myös lukuisista luottamustoimista. Siinä oli yhdelle miehelle liikaa.

Kommentteja 2
Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.
Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.
Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.
Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.
"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

Kommentteja 1