Hyppää pääsisältöön

Kiinnostaako koodaus? - näillä pääset ohjelmoinnin alkuun

Ruutukaappaus Helsingin yliopiston MOOC-verkko-oppimiskokonaisuudesta
Ruutukaappaus Helsingin yliopiston MOOC-verkko-oppimiskokonaisuudesta Ruutukaappaus Helsingin yliopiston MOOC-verkko-oppimiskokonaisuudesta Kuva: Yle/Seppo Heikkinen Massiivinen avoin verkkokurssi,ohjelmointi,ohjelmointikielet,Helsingin yliopisto

Verkosta löytyy monia verkkosivustoja joiden kautta voi oppia ohjelmointia ilmaiseksi. Me kokosimme niistä kiinnostavimmat.

Suomeksi

Helsingin yliopiston MOOC-verkkokurssi. Tällä sivustolla voi kuka tahansa opiskella ohjelmointia ilmaiseksi kurssimuotoisesti. Keväisin kurssin hyväksytysti (tietyssä aikataulussa) suorittamalla voi päästä sisään Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. MOOC on lyhennys termistä massive open online course.

Aalto-yliopiston MOOC-verkkokurssilla saa varsin kattavasti perusteet olio-ohjelmoinnista, ja jonkin verran myös ohjelmien suunnittelusta. Lisäksi tutustutaan mm. ohjelmointityökaluihin ja funktionaaliseen ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on Scala.

Ohjelmointiputka. Suomenkielinen ilmainen ohjelmointiopas. Sivustolta löytyy mm. johdanto ohjelmointiin. Lisäksi sieltä löytyvät oppaat PHP-, MySQL-, Python-, JavaScript- ja C++ kieliin ja pelinteon alkeisiin. Lisäksi sivustolla on keskustelupalsta, josta voi saada apua ongelmatilanteissa.

Helsingin yliopiston Python-ohjelmointikurssi verkossa.

Jyväskylän yliopiston C#-kieli ohjelmointikurssi helposti printattavassa pdf-muodossa.

Koodaustunti Hauskoja ohjelmointiharjoituksia tuttujen tuotemerkkien mm. Frozenin ja Angry Birdsien kanssa. Osa sisällöstä englanninkielistä.

Koodiaapinen Opettajille suunnattu sivusto ohjelmoinnin maailmaan.

Englanniksi

Codecademy.com. Interaktiivinen omaan tahtiin suoritettava ilmainen englanninkielinen verkkokurssi. Tämän hyvin perusteellisen sivuston kautta voit muun muassa opetella yleisimpiä ohjelmointikieliä kuten HTML:ää, JavaScriptiä, Pythonia, Rubyä ja PHP:tä.

Academic Earth. Hyvin laaja ja monipuolinen kokoelma amerikkalaisten yliopistojen ilmaisia tietojenkäsittelyn verkkokursseja.

Codeschool. Monia eri ohjelmointikieliä opettava sivusto, jossa videoiden ja harjoitusten avulla opitaan koodausta.

EDIT 19.9.2016: Lisätty Aalto-yliopiston MOOC-kurssi ka korjattu JYU:n kurssin kieleksi C#

Koodi - suomi -sanakirja

Lyhyt terminologiasanasto

Algoritmi Yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan. Tietokoneohjelma on algoritmi.

API Ohjelmointirajapinta on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Hyvä esimerkki rajapinnasta on käyttöjärjestelmän rajapinta, jolla ohjelmat voivat käyttää keskusmuistia sekä tiedostoja.

Assembler Symbolinen konekieli Assemblerilla tarkoitetaan kullekin prosessorityypille ja sen käskykannalle erikseen määriteltyä laitteistoläheistä ohjelmointikieltä. Hyvin koneläheinen ohjelmointikieli, jossa konekielikäskyt on korvattu helpommin muistettavilla lyhennyksillä, kuten MOV (move, siirrä). Assemblylla voidaan tehdä nopeaa koodia ja kieli on sinänsä on hyvin yksinkertainen, mutta prosessorit eivät ole kovin yksinkertaisia, joten Assemblylla koodaaminen on työlästä touhua. Assembly on kielen nimi, kun taas Assembler on Assembly-kielen kääntäjä.

Binääriluku Kaksikantainen luku. Luku, joka on esitetty ykkösinä ja nollina (001010), niin kuin tietokone lukuja käsittelee. Lukujen esitys 2^x muodossa.

Bitti Pienin tietoalkio tietokoneessa. Binääriluvun osa; arvo voi olla 1 tai 0. (mikron virtapiireissä virtaa tai ei virtaa)

Bugi Virhe ohjelmassa. Katso myös virhe, error, mistake

Debugata Etsiä virheitä ohjelmasta, yleensä erillisellä hommaan tarkoitetulla ohjelmalla eli debuggerilla.

Do..while Suorittaa silmukan kerran ja sen jälkeen niin kauan kun ehto on tosi.

Editor Ohjelmointitarkoitukseen kehitetty tekstinkäsittelyohjelma, Ohjelma jolla kirjoitetaan lähdekoodia. Editorista on poistettu tavallisen tekstinkäsittelyohjelman tekstin muotoilua (bold, italic, ...) hoitavat toiminnot. Editoreissa voi nykyään olla ohjelmointikelen rakenteen ymmärtäviä toimintoja (esim väritys tai muotoilu)

Ehtolauseke on looginen väittämä, joka liitetään if­ ja elif­rakenteisiin. Jos ehtolauseke on tosi, suoritetaan se osio, johon lause oli liitettynä. Muussa tapauksessa suoritetaan rakenteen else-­osio tai sen puuttuessa rakenne ohitetaan kokonaan.

Else Jos if ei toteudu, niin else toteutuu. Katso "if".

For Yksinkertainen toistorakenteiden tekeminen. Käytetään yleensä kun toistetaan ohjelman rakennetta tietyn määrän.

Frontend tarkoittaa selaimen tulkitsemaa ja ihmiskäyttäjille visuaalisessa muodossa esittämää osuutta sivustosta, erotuksena palvelimen puolella toimivasta ohjelmistosta (backend). Frontendiin kuuluvat mm. tekstisisältö, värit, kuvat, typografia, käyttöliittymäkomponentit ja muut vastaavat asiat.

Funktio Funktiot ovat ohjelman sisäisiä pieniä itsenäisiä osasia. Funktion tarkoitus on, että konetta opetetaan kerran tekemään jokin asia, ja kun kone on sen oppinut, asian tekemiselle annetaan nimi. Esimerkiksi näytölle voitaisiin piirtää yksinkertainen talo komennolla ”piirräTalo”.

If Ehtolause jolla ohjelman suorituksessa voidaan tehdä valintoja. Ehtoa seuraava lohkorakenne tai lause suoritetaan jos ehto on tosi. Katso myös "else"

Java Laiteriippumaton olio-ohjelmointi kieli. Java on Sun Microsystemsillä kehitetty C++ muistuttava säieperustainen olio-ohjelmointikieli. Ilmaisten lisenssien myötä kieli ja välikooditulkit ovat levinneet kaikkiin tärkeimpiin ympäristöihin. Sunin tytäryhtiö on jo julkistanut Java-välikoodia konekielenään käyttäviä prosessoreita. Käytetään runsaasti web ohjelmien suunnitteluun.

JavaScript Netscapen kehittämä skriptauskieli, jolla voidaan laatia ohjelmia suoraan HTML-dokumentteihin. Voidaan käyttää esimerkiksi dokumenteissa virhetarkistuksiin ja tiedon esikäsittelyjen toteuttamiseen.

Koodi Joko ohjelman lähdekoodi eli kääntämätön muoto tai jo käännetty konekieli.

Käsky (­lause) Tarkoittaa yhtä loogista riviä koodia, jolla suoritetaan jokin operaatio, kuten tulostus, sijoitus tai vertailu.

Kääntäjä eli Compiler on ohjelma, jolla voidaan kääntää lähdekooditiedosto konekieliseen muotoon ajamista varten. Kääntäjä lukee koko lähdekoodin ennen kuin tuottaa funktionaalisen ohjelman.

Loop Silmukka. Toistorakenne

Lähdekoodi Tiedosto tai joukko tiedostoja, johon on tallennettu varsinaiset koodirivit yhdestä tehtävästä tai ohjelmasta.

Muuttuja Nimetty paikka, jonne voi varastoida tietoa. Nimensä mukaisesti ,uuttujan sisältöä voi muuttaa.

Olio Järjestelmän ajonaikainen osa joka suorittaa tietyn tehtävän. Olio luodaan tietyn luokan avulla eli jokaista olita vastaa luokkakaaviossa luokka, jolla opi on saatu aikaan. Metafoora: Luokka on piparkakkumuotti, jolla tehdään pipari eli olio. Samalla luokalla voidaan tehdä useita samanlaisia olioita. Samanlaisilla oliot sisältävät kuitenkin eri tietoa.

Olio-ohjelmointi Olio-ohjelmat muodostuvat ohjelmassa ja sen ympäristössä esiintyvät oliot kuvaavista luokkamäärittelyistä ja sen ohjelmaoliojoukon määrittelystä ja aktivoinnista, minkä käyttäytyminen ratkaisee ohjelman tehtävän. Ohjelmointiteknisesti olio voidaan ymmärtää yksilöidysti viitattavaksi muistitilaksi, joka osaa itse muuttaa sisältöään. Käytännössä kaikkiin yleisimmin käytettyihin ohjelmointikieliin/-ympäristöihin on kehitetty eri tasoisia olion käsitettä tai olioajattelua tukevia laajennuksia.

Silmukka Silmukan avulla sama ohjelmakoodi voidaan suorittaa useita kertoja.

Tietokanta muodostuu tietueista. Tietueita voidaan lisätä, muuttaa ja poistaa. Tietokannasta voidaan poimia tietoja tietueiden avainarvojen avulla erilaisten hakurutiinien avulla.

Tietue on useista tietoalkioista muodostuva kokonaisuus. Esimerkiksi sanakirjan osamuuttujat ovat tietueita, jotka sisältävät kaksi alkioa, avaimen ja arvon.

Toistolause Rakenne jolla sama asia tehdään kunnes tietty ehto täyttyy.

Tulkki on ohjelma, jolla voidaan suorittaa lähdekooditiedostoja. Tulkki lukee lähdekooditiedostoja sitä mukaa, kun niitä ajonaikana tarvitaan.

While suorittaa lausetta tai lohkoa niin kauan kun ehto on tosi.

Lähteinä on käytetty mm.seuraavia sanastoja, joista löytyy kattavampi lista termeistä:
http://www.netikka.net/herala/Sanak.html
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63381/isbn%209789522149701.pdf</td><p>

Lue lisää:

Televisio, jossa koodia.

Koodi on kaikkialla - lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

7.12.2016: Lisätty metatietoja.

Media- ja digitaidot

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.