Hyppää pääsisältöön

Kiinnostaako koodaus? - näillä pääset ohjelmoinnin alkuun

Koodia ruudulla.
Koodia ruudulla. Kuva: CC/Pexels Koodausmenetelmä,ohjelmointikielet,tietokoneet,verkko-ohjelmointi

Verkosta löytyy monia verkkosivustoja joiden kautta voi oppia ohjelmointia ilmaiseksi. Me kokosimme niistä kiinnostavimmat.

Suomeksi

Helsingin yliopiston MOOC-verkkokurssi. Tällä sivustolla voi kuka tahansa opiskella ohjelmointia ilmaiseksi kurssimuotoisesti. Keväisin kurssin hyväksytysti (tietyssä aikataulussa) suorittamalla voi päästä sisään Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselle. MOOC on lyhennys termistä massive open online course.

Aalto-yliopiston MOOC-verkkokurssilla saa varsin kattavasti perusteet olio-ohjelmoinnista, ja jonkin verran myös ohjelmien suunnittelusta. Lisäksi tutustutaan mm. ohjelmointityökaluihin ja funktionaaliseen ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on Scala.

Ohjelmointiputka. Suomenkielinen ilmainen ohjelmointiopas. Sivustolta löytyy mm. johdanto ohjelmointiin. Lisäksi sieltä löytyvät oppaat PHP-, MySQL-, Python-, JavaScript- ja C++ kieliin ja pelinteon alkeisiin. Lisäksi sivustolla on keskustelupalsta, josta voi saada apua ongelmatilanteissa.

Helsingin yliopiston Python-ohjelmointikurssi verkossa.

Jyväskylän yliopiston C#-kieli ohjelmointikurssi helposti printattavassa pdf-muodossa. Sama kurssi myös interaktiivisessa verkkomuodossa.

Koodaustunti Hauskoja ohjelmointiharjoituksia tuttujen tuotemerkkien mm. Frozenin ja Angry Birdsien kanssa. Osa sisällöstä englanninkielistä.

Koodiaapinen Opettajille suunnattu sivusto ohjelmoinnin maailmaan.

Englanniksi

Codecademy.com. Interaktiivinen omaan tahtiin suoritettava ilmainen englanninkielinen verkkokurssi. Tämän hyvin perusteellisen sivuston kautta voit muun muassa opetella yleisimpiä ohjelmointikieliä kuten HTML:ää, JavaScriptiä, Pythonia, Rubyä ja PHP:tä.

Academic Earth. Hyvin laaja ja monipuolinen kokoelma amerikkalaisten yliopistojen ilmaisia tietojenkäsittelyn verkkokursseja.

Codeschool. Monia eri ohjelmointikieliä opettava sivusto, jossa videoiden ja harjoitusten avulla opitaan koodausta.

Koodi - suomi -sanakirja

Lyhyt terminologiasanasto

Algoritmi Yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan. Tietokoneohjelma on algoritmi.

API Ohjelmointirajapinta on määritelmä, jonka mukaan eri ohjelmat voivat tehdä pyyntöjä ja vaihtaa tietoja eli keskustella keskenään. Hyvä esimerkki rajapinnasta on käyttöjärjestelmän rajapinta, jolla ohjelmat voivat käyttää keskusmuistia sekä tiedostoja.

Assembler Symbolinen konekieli Assemblerilla tarkoitetaan kullekin prosessorityypille ja sen käskykannalle erikseen määriteltyä laitteistoläheistä ohjelmointikieltä. Hyvin koneläheinen ohjelmointikieli, jossa konekielikäskyt on korvattu helpommin muistettavilla lyhennyksillä, kuten MOV (move, siirrä). Assemblylla voidaan tehdä nopeaa koodia ja kieli on sinänsä on hyvin yksinkertainen, mutta prosessorit eivät ole kovin yksinkertaisia, joten Assemblylla koodaaminen on työlästä touhua. Assembly on kielen nimi, kun taas Assembler on Assembly-kielen kääntäjä.

Binääriluku Kaksikantainen luku. Luku, joka on esitetty ykkösinä ja nollina (001010), niin kuin tietokone lukuja käsittelee. Lukujen esitys 2^x muodossa.

Bitti Pienin tietoalkio tietokoneessa. Binääriluvun osa; arvo voi olla 1 tai 0. (mikron virtapiireissä virtaa tai ei virtaa)

Bugi Virhe ohjelmassa. Katso myös virhe, error, mistake

Debugata Etsiä virheitä ohjelmasta, yleensä erillisellä hommaan tarkoitetulla ohjelmalla eli debuggerilla.

Do..while Suorittaa silmukan kerran ja sen jälkeen niin kauan kun ehto on tosi.

Editor Ohjelmointitarkoitukseen kehitetty tekstinkäsittelyohjelma, Ohjelma jolla kirjoitetaan lähdekoodia. Editorista on poistettu tavallisen tekstinkäsittelyohjelman tekstin muotoilua (bold, italic, ...) hoitavat toiminnot. Editoreissa voi nykyään olla ohjelmointikelen rakenteen ymmärtäviä toimintoja (esim väritys tai muotoilu)

Ehtolauseke on looginen väittämä, joka liitetään if­ ja elif­rakenteisiin. Jos ehtolauseke on tosi, suoritetaan se osio, johon lause oli liitettynä. Muussa tapauksessa suoritetaan rakenteen else-­osio tai sen puuttuessa rakenne ohitetaan kokonaan.

Else Jos if ei toteudu, niin else toteutuu. Katso "if".

For Yksinkertainen toistorakenteiden tekeminen. Käytetään yleensä kun toistetaan ohjelman rakennetta tietyn määrän.

Frontend tarkoittaa selaimen tulkitsemaa ja ihmiskäyttäjille visuaalisessa muodossa esittämää osuutta sivustosta, erotuksena palvelimen puolella toimivasta ohjelmistosta (backend). Frontendiin kuuluvat mm. tekstisisältö, värit, kuvat, typografia, käyttöliittymäkomponentit ja muut vastaavat asiat.

Funktio Funktiot ovat ohjelman sisäisiä pieniä itsenäisiä osasia. Funktion tarkoitus on, että konetta opetetaan kerran tekemään jokin asia, ja kun kone on sen oppinut, asian tekemiselle annetaan nimi. Esimerkiksi näytölle voitaisiin piirtää yksinkertainen talo komennolla ”piirräTalo”.

If Ehtolause jolla ohjelman suorituksessa voidaan tehdä valintoja. Ehtoa seuraava lohkorakenne tai lause suoritetaan jos ehto on tosi. Katso myös "else"

Java Laiteriippumaton olio-ohjelmointi kieli. Java on Sun Microsystemsillä kehitetty C++ muistuttava säieperustainen olio-ohjelmointikieli. Ilmaisten lisenssien myötä kieli ja välikooditulkit ovat levinneet kaikkiin tärkeimpiin ympäristöihin. Sunin tytäryhtiö on jo julkistanut Java-välikoodia konekielenään käyttäviä prosessoreita. Käytetään runsaasti web ohjelmien suunnitteluun.

JavaScript Netscapen kehittämä skriptauskieli, jolla voidaan laatia ohjelmia suoraan HTML-dokumentteihin. Voidaan käyttää esimerkiksi dokumenteissa virhetarkistuksiin ja tiedon esikäsittelyjen toteuttamiseen.

Koodi Joko ohjelman lähdekoodi eli kääntämätön muoto tai jo käännetty konekieli.

Käsky (­lause) Tarkoittaa yhtä loogista riviä koodia, jolla suoritetaan jokin operaatio, kuten tulostus, sijoitus tai vertailu.

Kääntäjä eli Compiler on ohjelma, jolla voidaan kääntää lähdekooditiedosto konekieliseen muotoon ajamista varten. Kääntäjä lukee koko lähdekoodin ennen kuin tuottaa funktionaalisen ohjelman.

Loop Silmukka. Toistorakenne

Lähdekoodi Tiedosto tai joukko tiedostoja, johon on tallennettu varsinaiset koodirivit yhdestä tehtävästä tai ohjelmasta.

Muuttuja Nimetty paikka, jonne voi varastoida tietoa. Nimensä mukaisesti ,uuttujan sisältöä voi muuttaa.

Olio Järjestelmän ajonaikainen osa joka suorittaa tietyn tehtävän. Olio luodaan tietyn luokan avulla eli jokaista olita vastaa luokkakaaviossa luokka, jolla opi on saatu aikaan. Metafoora: Luokka on piparkakkumuotti, jolla tehdään pipari eli olio. Samalla luokalla voidaan tehdä useita samanlaisia olioita. Samanlaisilla oliot sisältävät kuitenkin eri tietoa.

Olio-ohjelmointi Olio-ohjelmat muodostuvat ohjelmassa ja sen ympäristössä esiintyvät oliot kuvaavista luokkamäärittelyistä ja sen ohjelmaoliojoukon määrittelystä ja aktivoinnista, minkä käyttäytyminen ratkaisee ohjelman tehtävän. Ohjelmointiteknisesti olio voidaan ymmärtää yksilöidysti viitattavaksi muistitilaksi, joka osaa itse muuttaa sisältöään. Käytännössä kaikkiin yleisimmin käytettyihin ohjelmointikieliin/-ympäristöihin on kehitetty eri tasoisia olion käsitettä tai olioajattelua tukevia laajennuksia.

Silmukka Silmukan avulla sama ohjelmakoodi voidaan suorittaa useita kertoja.

Tietokanta muodostuu tietueista. Tietueita voidaan lisätä, muuttaa ja poistaa. Tietokannasta voidaan poimia tietoja tietueiden avainarvojen avulla erilaisten hakurutiinien avulla.

Tietue on useista tietoalkioista muodostuva kokonaisuus. Esimerkiksi sanakirjan osamuuttujat ovat tietueita, jotka sisältävät kaksi alkioa, avaimen ja arvon.

Toistolause Rakenne jolla sama asia tehdään kunnes tietty ehto täyttyy.

Tulkki on ohjelma, jolla voidaan suorittaa lähdekooditiedostoja. Tulkki lukee lähdekooditiedostoja sitä mukaa, kun niitä ajonaikana tarvitaan.

While suorittaa lausetta tai lohkoa niin kauan kun ehto on tosi.

Lähteinä on käytetty mm.seuraavia sanastoja, joista löytyy kattavampi lista termeistä:
http://www.netikka.net/herala/Sanak.html
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63381/isbn%209789522149701.pdf</td><p>

Lue lisää:

Televisio, jossa koodia.

Koodi on kaikkialla - lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

19.9.2016: Lisätty Aalto-yliopiston MOOC-kurssi ja korjattu JYU:n kurssin kieleksi C#
5.1.2018: Lisätty linkki Jyväskylän oppimateriaalien verkkoversioon.

  • Ääni on toinen, uusi maailma

    Äänillä voi muuttaa kuvan tunnelman.

    Äänimaailma muuttaa kaiken. Äänillä - esimerkiksi musiikilla - voi muuttaa kuvan tunnelman. Äänellä voi tulkita kuvaa ja vaikuttaa katsojan tunteisiin voimakkaasti. Kuvauksissa alkuperäisen äänen taltiointi on tarkkaa työtä. Ääniä voidaan myös tehdä tarkoituksella erikseen ja niitä voidaan järjestää haluttuun järjestykseen.

  • Viestit ovat valintoja

    Viesti koostuu viestin laatijoiden valinnoista.

    Kaikki, mitä eri medioista näemme, kuulemme tai luemme näemme, on monien vlintojen tulosta. Kannattaa pysähtyä pohtimaan näitä valintoja tutunkin viestin äärellä – lopputulos voi yllättää. Eri ihmiset lukevat mediaa eri tavalla, eikä yhtä ja oikeaa tulkintaa tietenkään ole. Jokainen voi kuitenkin treenata omaa medialukutaitoaan. Mediataju on valmius, jota voi kehittää koko eliniän.

  • Mainonnan tarkoituksena on myydä

    Mainonta on tunnistettavan lähettäjän maksamaa

    Mainokset näkyvät ja kuuluvat joka puolella ympärillämme. Mainonta määritellään tunnistettavan lähettäjän maksamaksi, tavoitteelliseksi tiedottamiseksi, joka yleensä kohdistuu suureen ihmisjoukkoon ja toteutetaan medioiden välityksellä.

  • Vikasietotila: Avaa ohjelmat ja tiedostot parilla painalluksella

    Käynnistinsovellus avaa ohjelmat, tiedostot ja verkkosivut.

    Käynnistinsovellus käynnistää ohjelmat, löytää tärkeät tiedostot ja tekee hakuja internetistä. Graafinen käyttöliittymä asiakirjoineen, kansioineen ja roskakoreineen ei ole uusi keksintö. Alkujaan graafisen käyttöliittymän kehittivät Xerox Palo Alto Research Centerin tutkijat. Ensimmäinen graafisen käyttöliittymän omaava tietokone oli tutkimustarkoituksiin rakennettu Xerox Alto vuodelta 1973.

Media- ja digitaidot