Hyppää pääsisältöön

Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa
Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa sari valto

Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin.

Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Noin kaksi kolmesta muistisairaasta kärsii juuri Alzheimerin taudista.

Taudin ensimmäiset oireet ovat lähimuistin häiriöitä, kuten sovittujen asioiden unohtelua tai tavaroiden hukkaamista. Alzheimerin edetessä sairastuneen toimintakyky heikkenee ja hän alkaa tarvita ulkopuolista apua arjesta selviytymiseen.

Uusi tilanne omaisille

Alzheimerin tautiin sairastuneen omaisen voi olla vaikea ymmärtää läheisessä tapahtuvia äkillisiä muutoksia.

Kansanedustaja Päivi Räsänen ja sairaanhoitaja Anne-Maarit Koivuniemi kertovat Sari Valton keskusteluohjelmassa Yle Radio 1:ssä kokemuksistaan Alzheimerin tautiin sairastuneiden lähiomaisina.

Koivuniemen molemmat vanhemmat sairastuivat 70-vuotiaina lähes yhtaikaa ja Räsäsen isä noin 80 vuoden iässä. Koivuniemi otti puoleksi vuodeksi vapaata työpaikastaan ja ryhtyi vanhempiensa omaishoitajaksi. Räsäsen isää hoiti aluksi kotona tämän puoliso, Räsäsen äiti.

Koivuniemi oli tottunut saamaan vanhemmilta apua ja tukea eri asioissa ja tuntui hankalalta, kun tilanne kääntyikin nopeasti toisin päin. Räsänen sanoo, että oli kipeää huomata, miten aiemmin huumorintajuisena ja älykkäänä keskustelijana tunnettu isä ei enää kyennytkään keskustelemaan päivän kysymyksistä entiseen tapaan.

Räsäsen mukaan varsinkin alkuvaiheessa oli hankala saada tietoa saatavilla olevista palveluista. Hänen äitinsä kaipasi myös valmennusta siihen mitä sairauden edetessä tuleman pitää. Omaishoitajan vapaapäivien järjestäminen on hankalaa, jos haluaa tarjota nimenomaan kotihoitoa. Räsäsen isän tapauksessa muut perheenjäsenet hoitivat aluksi nämä vuorottelut. Myöhemmin siirryttiin intervalleihin: viikko hoitokodissa, kolme viikkoa kotona. Vapaiden viettäminen oli edelleen vaikeaa siksi, että hoitokodissa isä oli aina ahdistuneempi ja levottomampi kuin kotioloissa.

Persoonan muuttuvat piirteet

Alzheimerin tauti muuttaa sairastuneen persoonaa. Räsäsen isä sai taudin alkuvaiheessa muutamia raivokohtauksia, jolloin hän ajoi puolisonsa ja kerran myös lapsenlapsensa ulos talosta. Jälkikäteen hän ei itse muistanut vihastumisen syytä.

Isä tuli myös mustasukkaiseksi puolisostaan. Metsästystä aiemmin harrastaneen miehen aseet piti tämän takia saada hoidetuksi pois, mutta sekään ei ollut helppoa, koska omaisilla ei ollut aseenkantolupaa ja toisaalta isää ei haluttu nöyryyttää. Luovutus järjestyi lopulta sopimalla poliisin kanssa järjestely, jossa isä uskoi lahjoittavansa aseet pojalleen. Räsäsen äiti joutui myös piilottamaan veitset ja muut teräaseet pois näkyviltä. Oli syytä pelätä, että jotain ikävää voisi oikeasti sattua. Räsänen antaa ymmärtää, että osassa pahoinpitelytapauksia tekijöinä ovat juuri tällaiset sairauden vuoksi sekavat ihmiset.

Myös Koivuniemi huomasi isällään jo hieman ennen taudin toteamista loukkaavia puheita ja asiattomuuksia. Omaishoitaja-aikana vastaan tuli tilanteita, joissa isä sai raivokohtauksia. Vaikka todellista uhkaa ei ollut, on silti periaatteessa pelottavaa, kun iso mies huutaa kovaäänisesti.

Koivuniemi kertoo, että sairaus on myös syventänyt rakkautta vanhempia kohtaan. Sen kautta voi nähdä vanhemmat uudella tavalla ja esimerkiksi äiti kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan, mitä ei aiemmin koskaan ole tehnyt.

Räsänen sanoo, että sairaus paitsi muuttaa, myös tuo ihmisestä esiin uusia puolia. Hänenkin isällään pehmeä puoli nousi esiin: tunteensa sisällä pitävä sota-ajan kasvatti kykenee liikuttumaan ja itkemään. Halaaminenkin on tullut helpommaksi.



Anne-Maarit Koivuniemi ja Päivi Räsänen olivat vieraina Sari Valton radio-ohjelmassa Yle Radio 1:ssä 20.9.2016



Muu lähde: http://muistiliitto.fi

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Pääkipua ja selkäsärkyä – Suomalaisten yleisimmät kivut ovat tuttuja kipututkijalle

    Suomalaisten yleisimmät kivut.

    Selkää, hartioita ja niskaa särkee, päätä juilii. Akuutin kipukyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät kivut löytyvät niska-hartiaseudulta, selästä ja päästä. Lääkäri, kipututkija Helena Mirandalle tulos ei ole yllätys. Ihmisten kipukokemuksia tutkija ei sen sijaan lähtisi vertailemaan. Kiputuntemukset ja kipuun suhtautuminen on hyvin yksilöllistä.

  • Ole onnellinen, jos pilleri vie pääkipusi

    Toimittaja Tero Kyllönen kirjoittaa kivusta.

    Kaikilla kivun hellittäminen ei ole toivon tai edes särkylääkkeen varassa. Se on täyttä totta päivästä toiseen. Joka viides aikuinen joutuu elämään kroonisen kivun kanssa. Akuutin toimittaja Tero Kyllönen pohtii, miten kipu koskettaa meitä kaikkia.

  • Unihäiriöihin tepsii lempeys ja rauhallisuus

    Aamuyön heräämiset. Lue psykologin ohjeet.

    Ahdistavatko aamuyön heräämiset? 20 prosenttia suomalaisista kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. Psykologi Mikael Saarinen suosittelee pitkäaikaiseen unettomuuteen mieluummin unikoulua tai terapiaa kuin lääkkeitä. Parhaiten tepsivät kognitiiviset menetelmät eli terapia, joka tarkastelee uneen vaikuttavia tunne-, ajattelu- ja käytöstapoja sekä tarvittaessa muokkaa niitä.

  • Kenen syöpä on kaunein?

    KulttuuriCocktailin toimittajan kertomus syövästään

    Sain tietää viime talvena, että minulla on munuaissyöpä. Kymmenen senttimetrin kokoiseksi kasvanut syöpäkasvain oli vallannut vasemman munuaiseni, ja se piti leikata pois. Aloin nähdä kuukausia kestävän sairastamisen aikana syöpäsanaston, syövän ja median suhteen sekä Alien-elokuvat tavalla, jota en voinut aiemmin kuvitella.