Hyppää pääsisältöön

Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa
Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa sari valto

Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin.

Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti. Noin kaksi kolmesta muistisairaasta kärsii juuri Alzheimerin taudista.

Taudin ensimmäiset oireet ovat lähimuistin häiriöitä, kuten sovittujen asioiden unohtelua tai tavaroiden hukkaamista. Alzheimerin edetessä sairastuneen toimintakyky heikkenee ja hän alkaa tarvita ulkopuolista apua arjesta selviytymiseen.

Uusi tilanne omaisille

Alzheimerin tautiin sairastuneen omaisen voi olla vaikea ymmärtää läheisessä tapahtuvia äkillisiä muutoksia.

Kansanedustaja Päivi Räsänen ja sairaanhoitaja Anne-Maarit Koivuniemi kertovat Sari Valton keskusteluohjelmassa Yle Radio 1:ssä kokemuksistaan Alzheimerin tautiin sairastuneiden lähiomaisina.

Koivuniemen molemmat vanhemmat sairastuivat 70-vuotiaina lähes yhtaikaa ja Räsäsen isä noin 80 vuoden iässä. Koivuniemi otti puoleksi vuodeksi vapaata työpaikastaan ja ryhtyi vanhempiensa omaishoitajaksi. Räsäsen isää hoiti aluksi kotona tämän puoliso, Räsäsen äiti.

Koivuniemi oli tottunut saamaan vanhemmilta apua ja tukea eri asioissa ja tuntui hankalalta, kun tilanne kääntyikin nopeasti toisin päin. Räsänen sanoo, että oli kipeää huomata, miten aiemmin huumorintajuisena ja älykkäänä keskustelijana tunnettu isä ei enää kyennytkään keskustelemaan päivän kysymyksistä entiseen tapaan.

Räsäsen mukaan varsinkin alkuvaiheessa oli hankala saada tietoa saatavilla olevista palveluista. Hänen äitinsä kaipasi myös valmennusta siihen mitä sairauden edetessä tuleman pitää. Omaishoitajan vapaapäivien järjestäminen on hankalaa, jos haluaa tarjota nimenomaan kotihoitoa. Räsäsen isän tapauksessa muut perheenjäsenet hoitivat aluksi nämä vuorottelut. Myöhemmin siirryttiin intervalleihin: viikko hoitokodissa, kolme viikkoa kotona. Vapaiden viettäminen oli edelleen vaikeaa siksi, että hoitokodissa isä oli aina ahdistuneempi ja levottomampi kuin kotioloissa.

Persoonan muuttuvat piirteet

Alzheimerin tauti muuttaa sairastuneen persoonaa. Räsäsen isä sai taudin alkuvaiheessa muutamia raivokohtauksia, jolloin hän ajoi puolisonsa ja kerran myös lapsenlapsensa ulos talosta. Jälkikäteen hän ei itse muistanut vihastumisen syytä.

Isä tuli myös mustasukkaiseksi puolisostaan. Metsästystä aiemmin harrastaneen miehen aseet piti tämän takia saada hoidetuksi pois, mutta sekään ei ollut helppoa, koska omaisilla ei ollut aseenkantolupaa ja toisaalta isää ei haluttu nöyryyttää. Luovutus järjestyi lopulta sopimalla poliisin kanssa järjestely, jossa isä uskoi lahjoittavansa aseet pojalleen. Räsäsen äiti joutui myös piilottamaan veitset ja muut teräaseet pois näkyviltä. Oli syytä pelätä, että jotain ikävää voisi oikeasti sattua. Räsänen antaa ymmärtää, että osassa pahoinpitelytapauksia tekijöinä ovat juuri tällaiset sairauden vuoksi sekavat ihmiset.

Myös Koivuniemi huomasi isällään jo hieman ennen taudin toteamista loukkaavia puheita ja asiattomuuksia. Omaishoitaja-aikana vastaan tuli tilanteita, joissa isä sai raivokohtauksia. Vaikka todellista uhkaa ei ollut, on silti periaatteessa pelottavaa, kun iso mies huutaa kovaäänisesti.

Koivuniemi kertoo, että sairaus on myös syventänyt rakkautta vanhempia kohtaan. Sen kautta voi nähdä vanhemmat uudella tavalla ja esimerkiksi äiti kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan, mitä ei aiemmin koskaan ole tehnyt.

Räsänen sanoo, että sairaus paitsi muuttaa, myös tuo ihmisestä esiin uusia puolia. Hänenkin isällään pehmeä puoli nousi esiin: tunteensa sisällä pitävä sota-ajan kasvatti kykenee liikuttumaan ja itkemään. Halaaminenkin on tullut helpommaksi.



Anne-Maarit Koivuniemi ja Päivi Räsänen olivat vieraina Sari Valton radio-ohjelmassa Yle Radio 1:ssä 20.9.2016



Muu lähde: http://muistiliitto.fi

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

    Kiinan suosituin scifikirjailija Cixin Liu Worldcon75:ssa

    Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Kesän liikuntatauko ei ole katastrofi – Kunto säilyy vähemmälläkin

    Miten hyvän kunnon voi säilyttää kesälomalla?

    Kesän ei tarvitse olla älytöntä tykitystä lenkkipoluilla tai jatkuvaa punttijumppaa salilla. Metsäretket, soutelu järvellä ja mökkijumppa sopivat oikein hyvin lomailijan kesäliikunnaksi, eikä turhaa stressiä liikuntatauosta kannata ottaa. Kunto ei romahda hetkessä ja vähäiselläkin liikunnalla kunto pysyy tasollaan yllättävän vähällä.

  • Suojaako kerran sairastettu borrelioosi uusilta tartunnoilta? Testaa tietosi punkeista.

    Testaa tietosi punkeista.

    Kesä tekee tuloaan. Pihamaan pitkässä nurmessa odottaa kulkijaa mikroskooppisen pieni vihulainen, punkki. Punkkien välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Testaa tietosi punkkien torjunnasta ja nauti kesästä turvallisin mielin. Muistathan jokailtaisen punkkisyynin sekä ihmisille että lemmikeille, jos liikut luonnossa!

  • Mitä rusketus on? Miksi iho palaa? Testaa tietosi ruskettumisesta.

    Testaa tietosi ihon palamisesta ja ruskettumisesta.

    Ruskettunut iho on nykykäsityksen mukaan kauniin ja terveen näköinen, mutta pinnan alla piilee vaara. Ihon ruskettuminen altistaa okasolusyövälle ja sen esiasteille, aurinkokeratoosille sekä tyvisolusyövälle. Ihotautilääkärit varoittavat erityisesti ihon palamisesta.

  • Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään.

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. Individualistisessa kulttuurissa itse itsensä käyntikorttina oleminen on yleistynyt ajatus. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

  • Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.

  • Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.