Hyppää pääsisältöön

Eat That Question – Frank Zappa ja toimittajat nokikkain

Frank Zappa
Frank Zappa Kuva: Heinrich Klaffs Frank Zappa

Uusi dokumentti piirtää muotokuvaa Frank Zappan persoonasta arkistohaastattelujen kautta. Jazzin, progressiivisen rockin ja modernin konserttimusiikin omaperäinen säveltäjä Zappa tunnettiin älykkäänä provokaattorina ja sensuurin vastustajana. Dokumenttiohjaaja Thorsten Schütte neuvotteli pitkään Zappan tiukan perikunnan kanssa musiikin käyttöoikeuksista.

Eat that question - Frank Zappa in his own words –dokumentti koostuu pelkästään arkistomateriaaleista ja Zappan omista haastattelukommenteista uran varrelta kronologisessa järjestyksessä. Dokumentin nimi ja esittelyteksti Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilla viittaavat siihen, että sanavalmiina sivaltajana tunnettu Zappa olisi rääkännyt toimittajia ja ivaillut heidän tyhmille kysymyksilleen. Zappa vastailee kuitenkin hyvinkin kärsivällisesti ja asiallisesti kaikenlaisiin provokatiivisiin ja typeriin kysymyksiin.

Zappa (1940-1993) vaikuttaa täysin päämäärätietoiselta tinkimättömältä taiteilijalta jo alusta alkaen, ja on kuin hän olisi saanut säveltäjämissionsa jo syntymälahjana.

- Olen eri mieltä. Minusta elokuva kuvaa Zappan kasvamista. Alussa hänessä on enemmän herkkyyttä ja arkuuttakin, joka kehittyy pikkuhiljaa yhä sujuvammaksi sanavalmiudeksi. Tämä on kertomus hänen julkisen minänsä kasvusta median valokeilassa, sanoo ohjaaja Thorsten Schütte.

Thorsten Schütte
Thorsten Schütte Kuva: Erik Vierkens/Yle thorsten schütte

Dokumentin varsinainen aarre on Zappan ensimmäinen tv-haastattelu 1960-luvun alusta ennen bändiuraa. Parikymppinen siisti teinipojalta näyttävä Zappa on säveltänyt meluisan avantgardeteoksen, jossa soitetaan muun muassa polkupyörän runkoa ja pinnoja. Zappan teininä löytämän kokeellisen modernistisäveltäjän Edgar Varesen vaikutus näkyy hauskasti.

Zappa ei totisesti säästellyt itseään, vaan provosoi tahallaan moralisoivia tiukkapipoja ja joutui jatkuvasti median hampaisiin. Häneen yritettiin lyödä huumeiden käyttäjän ja pervertikon paholaisleimaa. Vaikka Zappan uran alku ajoittui hippivuosiin 1960-luvun lopulla, huumekulttuurin puolestapuhuja Zappa ei ollut. Itse asiassa dokumentissakin tulee ilmi, että bändinjohtajana Zappa lupasi antaa potkut sellaisille muusikoille, jotka sekoilivat päihteiden kanssa. Musiikki oli ykkönen ja sen kanssa ei saanut mokailla.

Frank Zappan ensimmäinen haastattelu
Frank Zappan ensimmäinen haastattelu Kuva: Sony Classics Frank Zappa

Zappa joutui sensuuriyritysten hampaisiin Yhdysvalloissa 70-80-luvuilla. Zappan levyjen kansiin piti liimata seksuaalisesta sisällöstä varoittavia tarroja – jopa instrumentaalista musiikkia sisältävän albumin Jazz From Hellin kanteen! Zappa omisti suuren osan urastaan ja esiintymisistään poliitikkojen rouvien yhdistyksen typerän tarrakampanjan vastustamiseen. Mutta ehkä osittain on saattanut unohtua, kuinka rivoa tavaraa Zappa biiseihinsä laittoi.

Katkelma lyriikasta kappaleessa Sy Borg albumilta Joe´s Garage (1979):

Really?
Hi, little guy
Think I might get a tiny, but exciting
Blow.. .job...
Gimme dat, gimme dat
Blow job...
Gimme dat, give me de chromium cob.

[SY BORG:]
Bend over.

Pornografian ja alatyylisten sanojen käyttö oli tietenkin tarkoituksellista. Haastattelussa Frank Zappa toteaa, että rumat sanat ovat vain hallituksen ja uskonnollisten fanaatikkojen ylläpitämä kuvitelma. Hänen mielestään sensuurin päämääränä on pitää ihmiset typerinä. Dokumentissa Zappa nähdään Senaatin farssimaisessa kuulemistilaisuudessa puolustamassa linjaansa.

Ei seksipaljastuksia

Dokumentti maalaa kuvan muusikosta, joka sävelsi koko ajan ja jolle kaikkein tärkeintä oli pitää luovuus mahdollisena ja vapaana. Rahat kanavoitiin uusiin taiteellisiin hankkeisiin, ja siksi Zappa oli tiukka bändin johtaja ja bisnesmies. Tämän ohella hänellä oli vaimo ja neljä lasta.

- Tämä dokumentti ei kerro Zappan kotielämästä, oliko hän hyvä isä ja mitä hän teki groupieiden kanssa. Tämä jätetään katsojan mielikuvituksen varaan.

Dokumentti ei käytä paljoa aikaa näyttääkseen Zappaa puhumassa kuuluisista riidoistaan levy-yhtiöiden kanssa. Zappa halusi musiikkinsa oikeudet itselleen ja lopulta sai ne. Koko uran vaarantanut vakava onnettomuus jää ilman mainintaa. Zappa putosi vaarallisesti lavalta vuonna 1971 ja joutui sairaslomalle kuukausiksi.

- Tämän dokumentin pointti on näyttää persoonan kehittyminen. Olen kyllä saanut sellaistakin kritiikkiä, että Zappaa ei nähdä tarpeeksi soittamassa kitaraa, nauraa Schütte.

Zappa tunnettiin konserteissa pitkistä, jopa kymmenminuuttisista kitarasooloistaan.

Frank Zappa
Frank Zappa Kuva: Sony Classics Frank Zappa

1980-luvulla Zappa lopetti keikkailun bändin kanssa ja alkoi tehdä musiikkia Synclavier-syntetisaattorilla. Eat That Question näyttää Zappan kotistudiossaan innostuneena selittämässä Jazz From Hell –albumin (1986) ohjelmoidun musiikin vaihetta.

- Synclavieriella pystyi ohjelmoimaan sellaista soittamista, mihin hän ei uskonut ihmismuusikoiden pystyvän.

Itse asiassa useat eri orkesterit ovat sittemmin soittaneet Zappan ohjelmoituja sävellyksiä Jazz From Helliltä.

Zappan perikunta tiukkana

Zappan perikunta on kuuluisa tiukasta asenteestaan musiikin käyttöoikeuksiin. Dokumenttia ei voinut tehdä ilman Zappan perikunnan hyväksyntää, mikäli siinä aikoi käyttää musiikkia.

- Parikymmentä vuotta sitten olin mukana dokumenttihankkeessa, joka kaatui koska perikunta ei antanut oikeuksia musiikin käyttöön, kertoo Schütte.

Ohjaaja Schütte aloitti varhaisessa vaiheessa neuvottelut Zappan lakimiehen ja sittemmin lesken Gailin kanssa. Suostuttelu kesti puolitoista vuotta. Kun Scütte esitteli harvinaisia klippilöytöjään, dokumentti alkoi kiinnostaa ja lupa heltisi.

- Vierailin Zappan kotitalossa Kaliforniassa ja tapasin heidät myöhemmin Lontoossa, mutta en nyt voi väittää, että olisimme ystävystyneet.

Frank Zappa
Frank Zappa Kuva: Sony Classics Frank Zappa

Schütte kuvailee yhteistyötä molemminpuoliseksi hyötymiseksi.
- Minun intressissäni oli pitää päätäntävalta itselläni. He varmaankin näkivät minut hyödyllisenä arkistojen penkojana, sillä heillä itsellään ei olisi ollut mitään mahdollisuutta matkustaa ympärimaailmaa klippejä nuuskimassa. Perikunta haluaa rakentaa täydellisen Zappa-arkiston, selittää Schütte.

Schütte päätti hakea hyväksynnän leskeltä Gaililta dokumentin raakaleikkauksen valmistuttua. Tilaisuus oli hyvin tunteellinen, sillä Gail ei ollut koskaan nähnyt suurinta osaa materiaalista. Mutta sitten Gail yllättyi siitä, miten paljon dokumentissa oli käytetty Zappan musiikkia.

- Pelästyin että vuosien työ meni siinä ja Gail peruu käyttöoikeudet, mutta sitten Zappan tytär Moon suostutteli äitinsä hyväksymään dokumentin sellaisenaan.

Gail menehtyi kaksi viikkoa tuon neuvottelun jälkeen.

Frank Zappa
Frank Zappa Kuva: Sony Classics Frank Zappa

Dokumentti pääsi onnellisesti maaliinsa seitsemän vuoden prosessin jälkeen, mutta yllättäen Zappan neljä lasta ovat viime kesänä riitaantuneet julkisesti Zappan perinnöstä.

Arkistomateriaalin hankintakaan ei ollut aivan helppoa. Esimerkiksi yksi MusicTV:n arkistonauha maksoi 15 000 dollaria. Eräs kolmen sekunnin klippi (jossa Zappa sanoo: ”We´re in it only for the money”) olisi maksanut 6 000 puntaa.

- Tuottaja kyseli, että tarvitsenko välttämättä sen klipin. Ja olihan siinä selittämistä rahoittajille, miksi haluan satojatuhansia pelkästään klippien oikeuksien ostamiseen enkä itse kuvata mitään.

Dokumentissa Zappa nähdään Helsinki-Vantaan lentokentällä. Zappa konsertoi Suomessa monta kertaa.

- Ylellä olisi myös hienoa Zappa-matskua, tietää Schütte.

Ylen Elävästä Arkistosta löytyy kaksi videota, jotka on kuvattu Frank Zappan Suomen vierailujen yhteydessä vuosina 1973 ja 1974.

Eat that question - Frank Zappa in his own words –dokumentti esitetään Rakautta ja Anarkiaa -festivaalilla.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.