Hyppää pääsisältöön

Pekka ja Pätkä homoina – tällainen elokuvasta piti tulla

Pekka ja Pätkä sateenkaaren edessä.
Pekka ja Pätkä sateenkaaren edessä. Kuva: Mikko Lehtola/ Yle. Pekka Puupää,Pekka ja Pätkä,Sateenkaarilippu

Kulttuuripiireissä on vuosikymmeniä kiertänyt ajatus vähän erilaisesta Pekka ja Pätkä -elokuvasta. Pisimpään asian kanssa on askaroinut elokuvaohjaaja Pekka Lehto. Hän halusi taistella homofobiaa vastaan, mutta rahoittajat ja näyttelijät kauhistuivat. Lehdon mukaan valtioneuvos Johannes Virolainen oli harvoja rohkeita ja lupautui jopa hankkeen suojelijaksi.

Ensin tuli rahaa, sitten pelästyttiin

Idea Pekka ja Pätkä homoina -elokuvasta syntyi ensimmäisen kerran luultavasti 1980-luvulla. Sen jälkeen siitä on tullut kansanperinnettä, joka elää teatteri- ja elokuvaihmisten keskusteluissa. Pirkka-Pekka Petelius teki samalla otsikolla sketsejä sekä radioon että televisioon 1990-luvun alussa. Lehdon mukaan ne eivät ole vaikuttaneet hänen projektiinsa millään lailla.

Lehdon mielestä elokuva kaatui elokuva-alan voimakkaaseen vastareaktioon. Rahoittajat pelkäsivät, että elokuva pilkkaa homoja ja näyttelijät sitä, että leimautuvat homoiksi. Elokuva sai Suomen elokuvasäätiöltä kehittämistukea 10 000 euroa vuonna 2005. Silloin se kulki työnimellä Pekka ja Pätkä levottomina. Viime vuosina hanke ei ole edennyt.

- Aika hiljaista on ollut. Alussa rahoittajilla oli huumorintajua, mutta nyt kun ajat ovat tiukemmat, se vähäinenkin huumorintaju on lähtenyt. En ole edistänyt elokuvaa, koska sain turpaani heti alkuvaiheessa, Lehto kertoo.

Asia ei tietystikään minulle kuulu, mutta en voi sietää vittua missään muodossa.― Pätkä

Ohjaajan tulkinnan mukaan elokuva-alalla ajateltiin, että hanke halventaa sekä homoja että suomalaista elokuvaa.

- Jossain elokuvan vuosijuhlassa tuli erittäin närkästyneitä, pitkään alalla toimineita ihmisiä kyselemään minulta, pidänkö kotimaista elokuvaa pilkkanani. Vastasin, että toki pidän, jos se on huonosti tehtyä, kuten Pekka ja Pätkä -elokuvat yleensä olivat.

Käsikirjoituksessa Pätkästä tulee “kemiallinen homo”

Lehdon ideoima ja Heikki Vuennon laatima käsikirjoitus alkaa siitä, kun Pekka ja Pätkä istuvat Karhupuistossa Helsingin Kalliossa. He ovat työttömiä ja huomaavat lehdessä ilmoituksen, jossa haetaan nuoria miehiä lääketutkimukseen. Pätkä päättää pyrkiä mukaan, vaikka hän ei kärsikään levottomista jaloista, johon lääkettä testataan.

Pätkä vispaa jalkojaan niin vakuuttavasti, että hänet valitaan koehenkilöksi. Hän saa tietämättään lumelääkettä, joka tepsii keksittyihin vaivoihin.

- Pätkä huomaa, että on lääkkeen sivuvaikutuksena tullut homoksi ja lähtee hakemaan lääkeyhtiöltä korvauksia tästä “kemiallisesta homoudesta”, Lehto kertoo.

Kemiallisella homoudella Lehto tarkoittaa ennakkoluulojen aiheuttamaa homoseksuaalisuutta.

- Pätkän sisäinen homofobia tulee esiin, kun hän luulee lääkkeen tehneen hänet homoksi. Testiryhmässä on mukana oikeita homoseksuaaleja, ja Pätkä pelkää myös sitä, että homous tarttuu heistä.

Lehto kuvailee, miten tämän jälkeen Pätkä alkaa käyttäytyä kaikkien mahdollisten homokliseiden mukaan. Pekka seuraa perässä.

- Pekkahan vähän innostuu ja ajattelee, että tämähän vaikuttaa mielenkiintoiselta maailmalta. Pätkän fobia ja luulo homoudestaan vetävät Pekan mukaan matkaan, ja hän alkaa kompata Pätkää.

Kun Pätkän kuviteltu homous alkaa vähitellen elokuvan mittaan hellittää, Pekka jarruttelee.

- Pekka yrittää estää, ettei Pätkä muuttuisi takaisin heteroksi, koska elämä homoseksuaalina olikin attraktiivista, Lehto kertoo nauraen.

Justiina heiluttaa kaulimen sijaan dildoa

Elokuvan Justiina on nimetty ranskalaisittain Justineksi, ja hän asuu Pekan ja Pätkän alivuokralaisena. Justine on Pekka Lehdon mukaan vähän erilainen kuin kaikkien tuntema Justiina-hahmo.

- Justine on helenalindgrenmäinen moderni nainen, punavuorelainen hipsteri. Kaunis nainen, jolla on hirveä hieromasauva kädessään, ja sillä hän pätkii homojutuille kikattavia poikia päähän, Lehto selittää.

Lehto on ylpeä elokuvan ensimmäisestä repliikistä. Sen lausuu Pätkä:

Asia ei tietystikään minulle kuulu, mutta en voi sietää vittua missään muodossa.

Samoin elokuvan viimeinen repliikki kuullaan Pätkän suusta:

Asia ei tietystikään minulle kuulu, mutta nyt ei olla enää homoja.

Martti Suosalolla oli paljon kysymyksiä

Lehto ihmettelee, miksi projekti on tuntunut näyttelijöistä niin vaikealta. Hän on vuosien saatossa tarjonnut rooleja monelle.

- Luulin, että tämä olisi riemurasia, johon kaikki lähtevät mukaan.

Yhdessä vaiheessa hän ajatteli Pekan rooliin Martti Suosaloa ja Pätkäksi Mika Nuojuaa. He ja pari muuta olivat mukana lukuharjoituksissa, joissa käsikirjoitusta käytiin läpi. Harjoitus piti keskeyttää, kun kaikkia nauratti niin paljon.

- Suosalon kanssa puhuttiin ja harjoiteltiinkin. Martilla oli paljon kysymyksiä ja epäilyksiä.

Martti Suosalo kertoo olleensa mukana lukemassa keskeneräistä käsikirjoitusta. Hän ei muista, keitä muita oli paikalla. Mika Nuojua puolestaan muistaa jutelleensa Lehdon ja Suosalon kanssa, mutta ei ole varma, oliko kyseessä varsinainen lukuharjoitus.

- Yksittäisenä vitsinä tuo on hauska, mutta pitkän elokuvan tekeminen onkin sitten vähän vaikeampaa. Miten siitä saa mielenkiintoisen? Muistelen, että käsikirjoitus oli aika keskeneräinen. Se ei hirveästi innostanut minua, Suosalo sanoo.

Suosalon mielestä hauskinta koko jutussa on se, miten elokuvaideasta aikojen saatossa on tullut liki legendaarinen ja miten sitä vieläkin puidaan.

- Olisi ollut hauskempaa, jos siitä olisi tehnyt oheisdokumentin, jossa seurataan prosessia.

Suosalon mukaan Pekka Lehto on ennenkin antanut ymmärtää, että hänen rohkeutensa ei olisi riittänyt näyttelemään elokuvassa.

- Ei se siitä ollut kiinni. Ei minulta sen kaltaista rohkeutta puutu.

Justiinalla on hirveä hieromasauva kädessään, ja sillä hän pätkii kikattavia poikia päähän.― Pekka Lehto

Suosalo ei mielestään ole edes kieltäytynyt hankkeesta, vaan se on vain kuivunut kasaan vähitellen. Kuten usein käy, jos rahoitus ei järjesty.

- Harvoin kieltäydyn mistään Pekka Lehdon jutuista, koska hänen kanssaan on hauska tehdä elokuvia. Yhteistyömme ovat olleet riemukkaita. Kuvauksissa on aina hullu ja hulvaton meininki, Suosalo sanoo.

Kauhistuiko Aku Hirviniemi?

Nuoremman polven näyttelijöistä Pekka Lehto mainitsee Aku Hirviniemen, joka olisi hänen mielestään sopinut homo-Pätkäksi. Ohjaajan mukaan Hirviniemi kauhistui ehdotuksesta, kuten moni muukin, joiden kanssa Lehto on keskustellut yhteistyöstä. Hirviniemen ura oli silloin juuri lähtenyt nousuun.

- Hän meni epilepsiaan tarjouksestani.

Lehto epäilee kieltäytymisten syyksi homofobiaa ja pelkoa homoksi leimautumisesta.

- Hänellä ja monella muulla näyttelijällä tapahtui tämä fobistinen reaktio. Niillä on homofobia ihan selvästi, jos fiktiivinen rooli pelottaa, Lehto päättelee.

Aku Hirviniemi kiistää Lehdon tulkinnan.

- Jos minut haluttaisiin leimata homoksi, se olisi varmasti tapahtunut jo muiden roolieni kautta pitkän aikaa sitten, Hirviniemi sanoo.

Muuten hän ei halua kommentoida hiipunutta elokuvahanketta.

Asia ei tietystikään minulle kuulu, mutta nyt ei olla enää homoja.― Pätkä

Johannes Virolainen innostui ideasta

Kun Pekka ja Pätkä homoina -elokuvasta alettiin ensimmäisen kerran puhua julkisuudessa, Pekka Lehto kertoo törmänneensä kadulla valtioneuvos Johannes Virolaiseen. Hän oli hankkeesta innoissaan.

- Tämä on paras idea ikinä, hän sanoi minulle.

Lehto pyysi samalla Virolaista elokuvahankkeen tukijaksi, jotta rahoituksen hankkiminen olisi helpompaa. Virolainen suostui, mutta mitään ei tapahtunut. Muutaman vuoden päästä valtioneuvos kuoli.

Lehto tapasi myöhemmin keskustakonkari Mauri Pekkarisen.

- Kerroin, miten keskustapuolueen kunniapuheenjohtaja on ollut suojelemassa Pekka ja Pätkä homoina -elokuvaa. Kysyin, voisiko keskustapuolue valita uuden yhtä arvokkaan tukihenkilön. Pekkarinen kysyi, olenko tosissani. Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään keskustapuolueesta.

“Edistän elokuvahanketta niin kauan, kun henki pihisee”

Pekka Lehto on pettynyt rahoittajiin, jotka eivät ota riskejä. Hän ei hyväksy syytöstä homojen pilkkaamisesta, koska elokuvan tarkoituksena oli taistella homofobiaa vastaan huumorin keinoin.

Lehto luetutti käsikirjoituksen aikanaan Setan työntekijöillä.

- Hain Setalta lausunnon. Kysyin, pilkkaako tämä homoja. Nehän nauroivat siellä, että onko joku ruvennut tällaista väittämään.

Lehto ei usko elokuvan koskaan valmistuvan. Siltikään hän ei aio luovuttaa, koska aihe on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Yksi vaihtoehto voisi olla kesäteatteriesitys.

- Edistän hanketta niin kauan, kun henki pihisee. Kaikkien rikosaiheideni jälkeen tämä olisi terveellinen projekti minulle ja muille, koska maailmasta tuntuu katoavan huumori kokonaan.

22.9.2016 klo 11:28 artikkeliin lisätty linkki Juha Hurmeen Pekka ja Pätkä rasisteina -kolumniin.

  • Thanksgiving – perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Amerikkalaisten kiitospäivä on perhejuhlaa ja penkkiurheilua

    Sukulaiset ja ystävät koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Marraskuun neljäntenä torstaina eli tänä vuonna juuri tänään amerikkalaiset Yhdysvalloissa ja ympäri maailman viettävät Thanksgivingiä eli kiitospäivää.

  • Juha Hurme: Sensaatio!

    Sensaatio!

    Kaarlo Uskela (1878-1922) on kotimaisen kirjallisuuden puuttuva rengas. Puuttuva rengas minkä välillä? No, sanokaamme Minna Canthin, Algot Untolan, Maria Jotunin, Runar Schildtin, Elmer Diktoniuksen ja Pentti Haanpään välillä aaltoilevassa mentaaliavaruuden tyhjiössä. Suunnilleen sillä seudulla.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.