Hyppää pääsisältöön

Autoni sortui viinaan - näin sinäkin tuunaat autosi ekologiseksi

toimittaja Tuomas Kiukas asentaa etanolimuuntosarjaa autoonsa
toimittaja Tuomas Kiukas asentaa etanolimuuntosarjaa autoonsa Kuva: Yle/TIede prisma studio

Sain viime keväänä ahaa-elämyksen, kun kuulin, että vähän vanhempiin autoihin voi itse asentaa laitteen, jonka jälkeen auto kulkee viinalla. Kun vielä kuulin, että etanolia valmistetaan vanhoista leivänkäntyistä ja muusta biojätteestä, olin valmis! Tilasin keksipaketin kokoisen muuntosarjan, asensin sen konepellin alle ja avot, vanha bensasyöppöni on nyt ekoauto. Vai onko sittenkään?

Biojätteistä valmistetulla etanolilla kulkeva auto kuulostaa maailmanparantajan unelmalta - varsinkin kun me suomalaiset heitämme joka vuosi ruokaa roskiin 120–160 miljoonaa kiloa!

Viinalla ajaminen ei ole uusi keksintö

Henry Fordin kuuluisa T-malli oli alun perin suunniteltu kulkemaan etanolilla. Se oli myös piritysryiske maanviljelijöiden talouteen, sillä polttoaine valmistettiin viljasta. Fordin ajatuksena oli myydä todellista kansanautoa, jota viljelijät voisivat käyttää omalta tilallaan tuotetulla polttoaineella.

Ford T-malli 1910-luvulta
Ford T-malli 1910-luvulta Kuva: Wikipedia Commons prisma studio

Sittemmin öljyn halpeneminen ja Yhdysvaltain kieltolaki ajoivat autoteollisuuden käyttämään öljypohjaisia polttoaineita. Sen jälkeen korkki on pysynyt autoteollisuudessa kiinni lähes sata vuotta.

Se on yllättävää, sillä etanolitekniikka on ollut koko ajan käytössä, tosin muissa tarkoituksissa. Se on vain unohdettu autoteollisuudessa halvan öljyn aikakautena. Seitsemänkymmentäluvun öljykriisi muutti tilannetta hieman, erityisesti Etelä-Amerikassa.

Amerikan molemmilla mantereilla käytetään etanolia selvästi yleisemmin kuin Euroopassa. Brasiliassa enemmistö autoista on etanolikelpoisia. Siellä etanoli valmistetaan sokeriruo’osta, kun taas Yhdysvalloissa raaka-aineena käytetään maissia. Ei ole sattumaa, että etanoliautot menestyvät siellä meitä paremmin, sillä etanolimoottori toimii paremmin lämpimässä ilmastossa.

Meillä autoilu vihertyy hitaasti

Muuntosarjan jälkeen vanha, isomoottorinen perhefarmarini on siis kulkenut viinan voimalla. Tankkaan autooni RE85:a, jota Suomessa saa tällä hetkellä noin 50 huoltoasemalta. RE85 alkoholipolttoainesekoitus, jossa on enintään 85 prosenttia etyylialkoholia. Loput 15 prosenttia on tavallista bensaa.

Tein muutoksen autooni lopputalvesta ja huomasin, että huoltoasemalta saatavalla etanolisekoitteella autoni ei käynnistynyt moitteettomasti. Aika ajoin päädyinkin lisäämään tankkiin bensiiniä, jotta pakkaskeleillä ei tarvitsisi pyörittää moottoria kovin montaa starttikertaa. Muuten auto on toiminut normaalisti, paitsi pakokaasun haju on hieman erilainen. Siinä tuoksuu lämmin leipä!

Suomessa etanoli valmistetaan siis vanhoista leivänkäntyistä ja perunankuorista. Hiilidioksidipäästöt vähenevät samalla, kun jäte päätyy hyötykäyttöön. Kaiken lisäksi etanoli on vielä halpaakin; se maksaa tällä hetkellä alle euron litra. Tosin sitä kuluu noin 30 % enemmän kuin bensiiniä, mutta laskennallisesti se on silti inasen edullisempaa kuin pelkällä bensalla ajaminen.

Siksi tuntuukin oudolta, että tällaisia autoja on Suomessa alle 10 000. Autoista iso osa on tehdasvalmisteisia, muuntosarja-autoja on vähän. Länsinaapurissamme Ruotsissa etanoliautoja on yli 200 000. Ovatko ruotsalaiset 20 kertaa meitä fiksumpia?

autoa tankataan lähikuvassa
autoa tankataan lähikuvassa Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Etanoliauto ei ole täysin ekoauto

Huoli fossiilisten polttoaineiden loppumisesta on vaihtunut huoleen niiden jatkuvan polttamisen aiheuttamista muutoksista ilmakehässä. Uusiutuvat polttoaineet tarjoavat ratkaisun tähän ongelmaan.

Vaikka autoni pääasiallinen menovesi koostuukin biojätteistä ja näin ollen fossiilinen hiilijalanjälki jää pieneksi, niin päästötön se ei silti ole. Etanolimoottorit kuluttavat karkeasti noin kolmanneksen enemmän etanolia kuin ajaessa tavallisella bensalla. Tehdastekoisissa autoissa päästään hieman pienempään kulutukseen.

- Säännellyt päästöt, jotka mitataan normaalisti pakoputken päästä, eivät välttämättä laske. Saattaa olla, että ne jopa nousee. Mutta kun on vanhasta autosta kyse, niin eihän sillä ihan hirveän isoa merkitystä ole, toteaa Nils-Olof Nylund, joka on tutkinut VTT:llä etanolin käyttöä autoissa jo 1970-luvun lopulta lähtien.

Huoltoasemilta saatavan RE85-polttoaineen seassa on noin neljännes tavallista bensaa, se auttaa moottoria toimimaan paremmin. Etanolimuunnossarjalla muutettu auto pienentää kyllä kasvihuonekaasuja, mutta kylmäkäynnistyksen yhteydessä aldehydiarvot saattavat hieman nousta.

Cornellin yliopiston ja Kalifornian yliopiston (Berkeley) tekemän tutkimuksen mukaan viljaetanolin käyttö ei kuitenkaan vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan voi jopa lisätä niitä. Bioetanolin raaka-ainetuotanto viljelemällä nimittäin kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä polttoaineesta saadaan. Toisaalta viljelykelpoisesta maasta on jo nyt huutava pula ja maatalous rasittaa ympäristöä todella paljon.

Ristivetoa etanoliauton riskeistä

Tehdasvalmisteisissa autoissa ei pitäisi esiintyä ongelmia, mutta jälkiasennukseen liittyvistä riskeistä käydään vääntöä. Autoliiton kanta jälkiasennuksiin on ollut tasaisen nihkeä, kun taas sarjojen jälleenmyyjät ovat liputtaneet vaihtoehtoa riskittömänä. Totuus taitaa olla jossain näiden kahden mielipiteen välimaastossa.

Tutkittua, pitkäkestoista dataa ei vielä saatavilla. Se on yleisesti tiedossa, että tietyt automerkit - lähinnä ne, joiden tuotannossa löytyy jo etanoliautoja - soveltuvat muunnossarjoihin paremmin kuin muut. Etanoli altistaa helpommin metallin ruosteelle ja tietyt muovi -ja kumilaadut voivat haurastua.

Tiedostin riskit tehdessäni autooni tarvittavat muutokset. Mutta arvioin hyödyt mahdollisia haittoja suuremmiksi. Autollani on ajettu kohta 400 000 kilometriä ja arvelin, että mahdolliset kulumat eivät ehdi vaikuttaa autoni jäljellä olevaan käyttöikään. Herkällä korvalla on tullut ajettua ja vielä en ole huomannut mitään muutoksia.

bensapisara lähikuvassa
bensapisara lähikuvassa Kuva: Pixabay / Public domain prisma studio

Etanoliautoilun vaihtelevat kannustimet

Ruotsissa etanoliautoja on yli kaksisataatuhatta, mutta syy ei ole puhtaasti ympäristöystävällisten vaihtoehtojen kehittäminen, pikemminkin oman maan autoteollisuuden kasvattaminen. Etanoliauton valmistusta tuettiin verohelpotuksin ja näin myynti saatiin hetkellisesti kasvamaan. Sittemmin verohelpotusten lopettamisen ja dieselkustannusten alastulon myötä into etanoliautojen valmistamiseen on vähentynyt.

Suomessakin muuntosarjojen salliminen vanhempiin autoihin on pitkällä tähtäimellä hiipuva kädenojennus. Vanhoilla autoilla kun on taipumus vanhentua eikä niitä voida valmistaa lisää.

Muutama vakuutusyhtiö on myöntänyt jälkiasennetuille muunnossarjoille räätälöityjä vakuutuksia, mm. polttoainelinjaston erillisvakuutuksia. Helsingin kaupunki tukee vähäpäästöisiä autoja myöntämällä niille asukaspysäköintitunnuksen puoleen hintaan. Alennusta ei liiemmin markkinoida ja soittokierros paljasti asian etenemisen olevan vähän monimutkaisempi juttu.

Itsekin yritin saada kaupungilta halvempaa pysäköintiä autolleni, mutta pakokaasupäästöni olivat kaukana sallituista raja-arvoista.

Sinunkin autosi tissuttelee!

Etanolia ei valmisteta pelkästään etanoliautoja varten. EU:n tiukentuvat ympäristönormit lisäävät pikkuhiljaa etanolin käyttöä bensiinin lisäseoksena. Tällä hetkellä myytävissä E10- ja E5-polttoaineissa on juuri numeroiden verran mukana bioetanolia.

Autoteollisuudelle ei olisi mikään iso juttu tehdä kaikista autoista etanolikelpoisia. Laskelmien mukaan ensi vuosikymmenen lopulla autonvalmistajille maksaisi alle 200 euroa tehdä autoista täysin etanolikelpoisia. Todennäköisesti ikälopun autoni nahkarattikin on maksanut aikoinaan vähintään tuplat!

On erikoista, että autonvalmistajat eivät halua tukea tällä marginaalisella kustannuslisällä etanoliautoilua.

EU:n säädökset määräävät, että vuonna 2030 neljäsosa bensasta on etanolia. Minä olen jo talkoissa mukana - hyvällä fiiliksellä! Takana on jo 13 000 huoletonta ajokilometria etanolilla.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede