Hyppää pääsisältöön

Mikä meni vikaan? Nuorisotakuu lupasi töitä ja tekemistä kaikille − silti joka viides nuori mies on yhteiskunnan ulkopuolella

Vuonna 2013 voimaan tulleen nuorisotakuun piti parantamaa nuorten aikuisten työllistymistä. Sen aikana nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta.

Suomen nuorisotyöttömyys on EU:n kriisimaiden tasolla. // Kuva: Yle / Sini Liimatainen

Nuorisotakuu lupasi hienoja asioita: vuoden 2013 alusta voimaan tullut yhteyskuntatakuu takaa kaikille alle 25-vuotiaille työttömille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille kolmen kuukauden kuluessa töitä, koulutusta tai muita työllitymistä auttavia tukitoimia.

Hurraa! Se siitä nuorisotyöttömyydestä!

Paitsi että eihän nuorisotakuu ole onnistunut vähentämään työttömyyttä tavoitteiden mukaisesti. Tämän vuoden toukokuussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 41 800 kappaletta. Vuonna 2013 heitä oli 32 900 − eli lähes 9 000 vähemmän.

Syyskuun puolivälissä julkaistun koulutusvertailun mukaan enemmän kuin joka viides suomalainen 20–24-vuotias mies on ilman työ- ja koulutuspaikkaa eivätkä edes hae töitä – eli on jouten. Yhteiskunnan ulkopuolella. Samanikäisillä naisilla menee huomattavasti paremmin: heistä jouten on reilut 15 prosenttia, mikä on niukasti 35 maan vertailun keskiarvoa alhaisempi määrä.

Jouten olevien miesten määrä on nuorisotakuusta huolimatta kasvanut yhdeksällä prosenttiyksiköllä vuodesta 2005.

Mistä tämä johtuu?

Yksi syy voi Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoasioista vastaavan johtaja Georg Henrik Wreden mukaan olla miesten tyttöjä heikompi koulumenestys. THL:n tutkimustulosten mukaan vuonna 1987 syntyneiden poikien arvosanat ovat keskimäärin noin yhden numeron huonommat kuin samaa vuonna syntyneillä naisilla. 

Jos Suomessa olsi hyvä talous- ja työllisyystilanne, nuorisotakuuta ei tarvittaisi.

- Kun on huonommat arvosanat, ei välttämättä pääse toiseen asteen koulutukseen. Tai ainakaan sellaiseen, johon menisi mielellään. Sitten koulun ehkä keskeyttää, jos menee sellaiselle polulle, joka ei ollut ykkösvaihtoehto, Wrede kertoo YleX:lle.

Mutta eikö nuorisotakuu ole juuri heitä varten tehty turvaverkko, jonka kautta voisi aueta muita uramahdollisuuksia?

Kyllä. Mutta nuorisotakuu ei toimi ilman rahoitusta: Esimerkiksi vuonna 2015 hallitus suuntasi työllistymisrahoja enemmän pitkäaikaistyöttömille. Viime hallituskaudella TE-toimistojen nuorten palveluihin oli suunnattu 30 miljoonaa euroa. Nyt korvamerkittyä rahaa ei ole lainkaan.

Wreden mukaan resurssien puute sekä myös huonontunut taloustilanne näkyy tilastoissa nuorten kasvaneena työttömyytenä.

Tästä päästään nuorisotakuun ongelman ytimeen: nuorille luvataan tekemistä, mutta koska resursseja siihen ei ole, nuorisotyöttömyyttä ei saada kuriin. Jos taas Suomessa olsi hyvä talous- ja työllisyystilanne, nuorisotakuuta ei tarvittaisi.

Tässähän voisi puhua katteettomista lupauksista - joihin Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Ahonen-Walker viittasi jo viime vuonna. Tuolloin Ahonen-Walker sanoi Yle Uutisille, että nuorille ei pitäisi luoda turhia odotuksia kuten mahdollisuus päästä töihin palkkatukirahalla, jos tähän ei todellisuudessa ole varoja.

Toisaalta emme tiedä, miten kehno tilanne olisi ilman nuorisotakuuta. Ilman sitä esimerkiksi nuorten työttömyysjaksot voisivat olla nykyistä pidempiä.

- Nuorten työttömyysjaksot ovat yleisesti lyhyempiä kuin vanhemmilla. Niiden kesto on harvoin yli 20 viikkoa, Wrede sanoo.

20 viikkoa vastaa viittä kuukautta. Se on kaksi kuukautta enemmän kuin nuorisotakuun lupaus työ- tai koulutuspaikan järjestämisestä kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen.

Lisäksi Wrede huomauttaa, että järjestelmässä on henkilöitä, jotka menevät nuorisotakuun puitteissa esimerkiksi työpajaan, mutta palaavat pian sen jälkeen takaisin työttömiksi.

- Tätä voi esiintyä liikaa. Siihen pitäisi päästä kiinni.

Nuorisotakuu on vähäisestä rahoituksesta huolimatta yksi hallituksen kärkihankkeista.

Lue myös:

Kun työnteko ei kannata – palkasta voi jäädä vähemmän käteen kuin tuista

Muistatko vielä nuorisotakuun? Se on yhä hallituksen kärkihankkeena – vaikka rahahanat pantiin kiinni

Puoluepomojen neuvot toimettomalle Kallelle: perustulo, sydämen kuuntelu ja koulunpenkki