Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Hiirihaukka

Hiirihaukka
Ormvråk

50–57 cm, 550–1300 g

Varista selvästi suurempi hiirihaukka on pääosaksi tummanruskea. Poikkiraitainen rinta on yläosastaan muuta höyhenpukua tummempi ja alaosastaan vaaleampi. Lentävän linnun siivet ovat leveät ja pyöreäpäiset, pyrstö lyhyt ja pää pienehkö. Siiven etureuna on tumma ja takareuna vaalea, pyrstö poikkiraitainen. Ääni on väräjävä vihellys ”kiäää, kiääh”.

Hiirihaukka pesii iäkkäissä ja hyväkasvuisissa kuusi- ja sekametsissä, usein pelto- ja hakkuuaukeiden, rantojen ja avosoiden tuntumassa. Haukat saalistavat pelloilla, niityillä, hakkuu- ja suoaukeilla. Pääravintoa ovat myyrät, hiiret, käärmeet ja muut pienet eläimet, joita haukka tähystää ilmasta tai avoimelta puunoksalta, sähkö- tai aitatolpalta tai ladon katolta.

Hiirihaukka on melko yleinen viljelyvaltaisilla seuduilla Etelä-Lappia myöten. Se muuttaa Länsi-Suomesta Länsi- ja Etelä-Eurooppaan, Itä-Suomesta Lähi-itään ja Itä-Afrikkaan elo–marraskuussa ja palaa takaisin maalis–toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.