Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Kaakkuri

Kaakkuri
Smålom

53–69 cm, 1,4–1,9 kg

Kuikkaa vähän pienempi kaakkuri on päältä yksivärisen harmaanruskea, alta valkoinen. Harmaassa päässä on ruskeanpunainen kurkkulaikku ja niskan ja rinnan sivuilla mustavalkoisia juovia. Nuorella on suomukuvioinen selkä, valkoinen leuka ja rinta sekä rusehtava kaula ja päälaki. Uidessaan kaakkuri päästelee venytettyjä valituksia ”eeaa-oouhh eeaaouh…” ja lennossa karheita kaakatuksia ”grah-grah-grah-gra-graa…”.

Kaakkuri pesii pienillä, nevareunaisilla metsä- ja suolammilla, suoallikoilla ja tunturijärvillä. Se käy kalastamassa suuremmilla kirkasvetisillä järvillä ja levähtää muuttoaikaan merenulapoilla. Kaakkuri pääsee kuikan tavoin lentoon vasta juostuaan kymmeniä metrejä vedenpintaa pitkin. Molemmat lajit laskeutuvat veteen rinta edellä. Pesälammet ovat yleensä kalattomia, joten kaakkurit lentävät lähijärville kalastamaan ja kaakattavat kuuluvasti.

Kaakkuri pesii melko harvinaisena koko Suomessa karuilla ja syrjäisillä metsä- ja suoseuduilla. Linnut lähtevät Itämeren ja Länsi-Euroopan rannikoille elo–marraskuussa ja palaavat huhti–toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.