Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Kalalokki

Kalalokki
Fiskmås

40–46 cm, 290–520 g.

Varista vähän pienemmän kalalokin selkä on vaaleanharmaa, jalat ja nokka kellanvihreät. Nuorella selkä on suomukuvioisen ruskea. Kalalokin ääni on iloinen kiljahdus ”ke ke klaiija-klaiija…”, varoitusääni terävä käkätys.

Kalalokki pesii kaikenlaisilla rannoilla, saarilla ja avosoilla, mieluiten karujen järvien kallioisilla ja kivikkoisilla rannoilla sekä puuttomilla merenluodoilla. Se on kotiutunut myös moniin kaupunkeihin. Lokit etsivät kaikenlaista eläin- ja kasviravintoa rantojen lisäksi pelloilta, nurmikoilta ja kaatopaikoilta. Kalalokit pesivät sekä yhdyskuntina että yksittäispareina.

Kalalokki on hyvin yleinen koko Suomessa. Se muuttaa heinä–joulukuussa Länsi-Eurooppaan ja palaa valtaosin huhtikuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.