Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Kanahaukka

Kanahaukka
Duvhök

52–67 cm, 600–2,2 kg

Samannäköistä varpushaukkaa ja varistakin isompi kanahaukka on harteikas ja roteva. Yläpuoli on ruskean- tai siniharmaa. Valkoisella alapuolella on kapeita harmaita poikkiraitoja, kellertävämmällä nuorella paksumpia tummia pitkittäisjuovia. Lennossa näkyvät pitkä kapea pyrstö ja lyhyet pyöreäpäiset siivet. Kutsuääni on venytetty vinkuna ”kjii-äh”, varoitusääni pontevasti jankuttava ”kja-kja-kja…”.

Kanahaukka pesii vankkapuisissa ja rauhallisissa havu- ja sekametsissä, mieluiten suurilla soiden, vesien ja metsäpeltojen pilkkomilla takamailla. Syys- ja talvikaudella se saalistaa teeriä ja pyitä, kyyhkyjä, varislintuja ja muita keskikokoisia saalislintuja myös pellon- ja kylänlaidoilla.

Kanahaukka on melko yleinen metsäseuduilla Keski-Lappia myöten. Aikuiset pysyttelevät pesäpaikkojensa lähistöllä ympäri vuoden, mutta nuoret kiertelevät talvella jopa satoja kilometrejä synnyinpaikoiltaan.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.