Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Kurki

Kurki
Trana

110–120 cm, 4,5–7,0 kg

Kurki on suurimpia lintujamme. Sillä on erittäin pitkä ja ohut kaula, hyvin pitkät jalat ja vahva tikarimainen nokka. Höyhenpuku on vaaleanharmaa ja pää mustavalkoinen (nuorella oranssinruskea). Seisovalla linnulla pyrstö on piilossa puuhkamaisen röyhelön alla. Lennossa kaula ja jalat sojottavat suorina. Lento- ja kutsuäänet ovat fanfaarimaisia törähdyksiä ja ronkotuksia.

Kurki pesii monenlaisilla soilla ja kosteikoilla märistä avonevoista harvapuisille rämeille, rantaluhdilta ja -ruovikoista soistuneille lammenrannoille. Kurjet ruokailevat usein pelloilla ja yöpyvät muuttoaikaan alavilla rannoilla ja saarissa. Kurki syö sammakoita, pikkujyrsijöitä ja muita pieniä eläimiä sekä kasvinversoja, -juuria, marjoja ja viljaa. Muuttoaikaan isot parvet kerääntyvät lepäilemään ja ruokailemaan rauhallisille, perinteisille pelto- ja suoaukeille.

Kurki on yleinen koko Suomessa. Suomen länsipuoliskon kurjet muuttavat Lounais-Eurooppaan ja itäpuoliskon Kaakkois-Eurooppaan ja Koillis-Afrikkaan syys–lokakuussa ja palaavat valtaosin huhtikuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.