Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Kyhmyjoutsen

Kyhmyjoutsen
Knölsvan

125–160 cm, 6,6–15,0 kg.

Erittäin suuri, valkoinen ja hyvin pitkäkaulainen kyhmyjoutsen pitää siipiään usein koholla, pyrstöä ylä- ja nokkaa alaviistossa (laulujoutsenen selkä on matalampi ja pyrstö vedenpinnan tasolla). Oranssinpunaisen nokan tyvessä on musta kyhmy. Nuori yksilö on syksyllä harmaanruskea.
Kyhmyjoutsen pesii ruovikkoisilla merenlahdilla, saarten suojaisilla poukamilla ja matalilla, mieluiten niittyrantaisilla luodoilla matalikkojen likellä. Laji pesii myös monilla rannikkoseudun rehevärantaisilla järvillä. Kyhmyjoutsen syö vesikasvien versoja. Pariskunta puolustaa reviiriään lajikumppaneilta.
Kyhmyjoutsen on hyvin yleinen merialueilla Suomenlahdelta Merenkurkkuun, mutta harvinainen Perämerellä. Pääosa yksilöistä muuttaa loka–tammikuussa Itämeren eteläisempiin osiin ja palaa helmi–huhtikuussa. Melko suuri osa jää kuitenkin Suomen aluevesille, ellei meri jäädy.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.