Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Maakotka

Maakotka
Kungsörn

77–90 cm, 2,8–6,7 kg

Hyvin suuri ja roteva maakotka on kauttaaltaan tummanruskea. Niska ja päälaki ovat kullanruskeat. Lennossa siivet ovat hyvin leveät ja pyöreäpäiset, ja siiven takaosa vaaleampi kuin etuosa. Pyrstö on melko lyhyt ja pää pienehkö. Nuorella yksilöllä on siivillä suuret valkoiset laikut ja valkoisessa pyrstössä leveä musta kärkivyö. Soidinääni on haukkuvaa kaklatusta.

Maakotka pesii suurilla ja rauhallisilla takamailla kaukana asutuksesta ja peltoaukeista, niin metsä-, suo- kuin tunturiseuduillakin. Pesä on järeässä puussa vaaran rinteessä, harjulla, suon reunassa tai metsäsaarekkeessa. Kotka saalistaa avosoilla, hakkuuaukeilla, tunturipaljakoilla ja muilla avomailla, muuttoaikaan pelloillakin. Pääravintoa ovat jänikset, metsäkanalinnut ja muut pienet ja keskikokoiset eläimet.

Maakotka on melko harvinainen pesimälintu Keski- ja Pohjois-Suomessa, mutta muuttoaikaan nuoria kiertelee maan eteläosissakin. Aikuiset pysyttelevät ympäri vuoden pesimäpaikkojensa tuntumassa, mutta nuoret kiertelevät Skandinaviaa ja Kaakkois-Eurooppaa myöten syys- ja huhtikuun välisenä aikana.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.