Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Metsähanhi

Metsähanhi
Sädgås

66–84 cm, 2,2–4,1 kg

Kauttaaltaan tummanruskea metsähanhi on merihanhea vähän pienempi. Pää ja kaulan yläosa ovat tummemmat kuin selkä ja takapää on valkoinen muiden hanhien tavoin. Läheltä näkyvät oranssit jalat ja tumman nokan oranssi keskiosa. Äänet ovat nenäsointista pajatusta ”ga-ga, ang-äng…” ja matalampaa honotusta ”tjö-tjö, tjött tjöt…”.

Metsähanhi pesii syrjäseutujen laveilla, vetisillä soilla, joskus metsälampien vaikeakulkuisilla nevareunuksilla. Laji ruokailee myös rantaluhdilla ja -niityillä sekä rauhallisilla peltoaukeilla. Ravintoon kuuluvat ranta- ja suokasvit ja pelloilla pudonneet viljanjyvät ja oras. Metsähanhi on arimpia ja valppaimpia lintujamme ja pakenee ihmistä jo kaukaa. Muiden hanhien tavoin se muuttaa auran- tai jononmuotoisina, äänekkäinä parvina.

Metsähanhi pesii harvinaisena Keski- ja Pohjois-Suomen suoseuduilla. Läpimuuttajana se on yleinen myös Etelä-Suomessa (pääosa muuttoparvista tulee Pohjois-Venäjältä). Metsähanhi muuttaa Etelä-Ruotsista Hollantiin ulottuvalle talvehtimisalueelle syys–lokakuussa ja palaa maalis–toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.