Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Ruskosuohaukka

Ruskosuohaukka
Brun kärrhök

48–56 cm, 400–800 g

Vähän hiirihaukkaa suurempi, mutta solakampi ruskosuohaukka on pääosaksi ruskea. Koiraalla pää- ja rinta ovat kellanvaaleat, siipisulat ja pyrstö vaaleanharmaat. Vaaleanruskean naaraan päälaki, kurkku ja siiventaive ovat vaaleat, mustanruskean nuoren päälaki ja kurkku kellanoranssit. Siivet ovat pitkät ja leveähköt ja liidossa taipuneet taipeistaan vähän taaksepäin ja yläviistoon. Varoitusääni on käheää jäkätystä ”khä-äk-äk-äk-ek-ek”.

Ruskosuohaukka pesii umpeenkasvavien vesistöjen ja reheväkasvuisten järven- ja merenlahtien laajoissa järviruovikoissa. Se saalistaa myös rantapelloilla ja -niityillä leijaillen matalalla ja käännähtäen äkisti alas huomattuaan myyrän, sammakon, pikkulinnun tai muun pienen saaliseläimen.

Ruskosuohaukka on melko harvinainen maan eteläpuoliskossa Perämerta ja Pohjois-Karjalaa myöten. Haukat muuttavat Afrikan länsiosiin elo–syyskuussa ja saapuvat Suomeen huhti–toukokuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.