Hyppää pääsisältöön

Muuttolintujen matkassa: Selkälokki

Selkälokki
Silltrut

51–64 cm, 600–1 000 g.

Selkälokki on kalalokkia suurempi mutta merilokkia pienempi. Muiden lokkien tavoin ruumis ja pää ovat valkoiset. Selkä on puhtaamman musta kuin merilokilla, ja nokka ja jalat ovat keltaiset (merilokin jalat punertavat). Siivenkärjessä on pienempi valkoinen täplä kuin merilokilla ja siiven takareunan valkoinen juova kapeampi. Nuoret ovat harmaan- ja mustankirjavia. Ääni on honottavaa haukahtelua ”gha-gha”.

Selkälokki pesii karuilla kallio- ja kivikkorannoilla ja -luodoilla niin merensaaristossa kuin suurilla järvilläkin. Se syö kaloja, kalanperkeitä ja pikkueläimiä mutta käy harvoin kaatopaikoilla ja satamissa jätteitä etsimässä.

Selkälokki on yleinen saaristossa ja järviseuduilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Linnut muuttavat elo–lokakuussa Afrikan keskiosiin ja palaavat pääosaksi huhtikuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Luonto