Hyppää pääsisältöön

Suomen linnut

Muuttolintujen matkassa: Tuulihaukka

Julkaistu . Päivitetty

Tuulihaukka
Tornfalk

32–39 cm, 140–310 g

Tuulihaukka on naakan kokoinen mutta hoikempi, teräväsiipinen ja hyvin pitkäpyrstöinen pikkuhaukka. Selkä on mustatäpläisen punaruskea, alapuoli tummatäpläisen kellertävä. Koiraan pää ja pyrstö ovat siniharmaat, naaraan punaruskeat kuten selkäkin. Varoitusääni on kimeä ”kii-kii…, ki-kikikiki…”.

Tuulihaukka pesii avarien peltoaukeiden, Pohjois-Suomessa myös hakkuuaukkojen, avosoiden ja tunturipaljakoiden reunamilla. Suuri osa kannasta pesii nykyään rengastajien latojen seiniin ja puihin ripustamissa erikoispöntöissä, loput varislintujen vanhoissa pesissä. Tuulihaukka lekuttelee eli räpyttelee paikallaan avomaan yllä, ja huomattuaan myyrän, muun pikkunisäkkään tai ison selkärangattoman lintu syöksyy maahan saalista tavoittamaan.

Tuulihaukka on yleinen viljelyseuduilla koko Suomessa ja tunturiylängöillä Pohjois-Lapissa. Se lähtee Keski- ja Etelä-Eurooppaan elo–marraskuussa ja muuttaa takaisin maalis–huhtikuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Juha Laaksonen

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

Aiheeseen liittyvää

Relaterade artiklar