Hyppää pääsisältöön

Ulos luontoon – Kuinkas sitten kävikään?

Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen
Juontajat Kimmo ja Minna. Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen Kuva: Yle/Laura Mainiemi ulos luontoon

Televisiossa lähetetään parhaillaan uusintana kaksi vuotta sitten valmistuneita Ulos luontoon -jaksoja. Jaksoissa ratkomme Kimmo Ohtosen kanssa Hämäläisen pariskunnan majavaongelmaa rakentamalla majava-aitaa, teemme kalasääskelle tekopesää, käynnistämme kampanjaa hirvisonnien suojelemiseksi, seuraamme pöllöjen nälkävuotta, yritämme innostaa nuoria irti kännyköistä kuvaamaan kettua ja olemme mukana nimeämässä Suomen tärkeintä eläintä.

Kaksi vuotta on kulunut. Otan jännittyneenä yhteyttä hankkeissa mukana olleisiin asiantuntijoihin ja luontoväkeen. Hyväksyivätkö sääkset tekopesän omakseen? Ja erityisesti majava-aidan tilanne epäilyttää. Jos se on vaikka pyörähtänyt jotenkin aivan hullusti tukkimaan koko venereitin.

Muurahaiset kastemadon kimpussa
Ohjelmassa selvisi, että kasteliero voi saada kimpussaan olevat muurahaiset pyörtymään Muurahaiset kastemadon kimpussa Kuva: Yle kuvakaappaus/Risto Salovaara kastemato

Selviävätkö lierojen salaisuudet?

Sarjan matojaksossa tutustuttiin kastelierojen ihmeelliseen elämään ja annettiin ”Suomen tärkeimmälle eläimelle” eräälle änkyrimadolle suomenkielinen komea nimi kunttamato. Professori Heikki Setälän mukaan kunttamatorintamalla on ollut viimeaikoina hiljaista.

Kastelierotutkija Visa Nuutinen kertoo nyt pari vuotta myöhemmin, että lierotutkimukset ovat jatkuneet edelleen ja kiinnostavia aiheita löytyy yhä lisää. Viimeaikoina hän on selvitellyt mm sitä, kuinka paljon korjuutähdettä kastelierot ennättävät haudata viljapellolla syksyisen sadonkorjuun ja seuraavan kevään kylvön välisenä aikana ja kuinka kastelierojen saapuminen peltomaahan heijastuu maaperän muiden matojen esiintymiseen ja maan rakenteeseen. Vaikuttaa siltä että kastelierojen elinpaikat ovat niin sanottuja ”kuumia pisteitä”, joissa monet muutkin madot viihtyvät.

Katso jakso Areenassa

Olli Vuori ja Minna Pyykkö lapinpöllön kanssa eläinlääkärin odotustilassa
Olli Vuori ja Minna ja lapinpöllö eläinlääkärillä Olli Vuori ja Minna Pyykkö lapinpöllön kanssa eläinlääkärin odotustilassa Kuva: yle/Ulos Luontoon ulos luontoon,luonto,lapinpöllö

Miten loukkaantuneen lapinpöllön kävi?

Pöllöjen nälkävuosi- jaksossa käytiin Heinolan lintutarhalla, jossa lapinpöllö oli loukannut siipensä törmättyään autoon. Siipi röntgenkuvattiin, mutta se oli vaurioitunut niin pahasti että sitä ei voinut leikata vaan pöllö jäi lentokyvyttömänä tarhalle asumaan. Miten se on tarhaelämään lopulta sopeutunut?

Lintujenhoitaja Olli Vuori kertoo, että pöllö näytti olevan kunnossa ja söi hyvin, mutta seuraavana kesänä kesäkuun alussa se kuoli yllättäen. Jotain tapahtui, mitä emme tiedä, hän kertoo. Toisinaan luonnoneläimet kuolevat parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta, eikä syytä aina saada selville. Ohjelman jälkeenkin myyräkannat ovat olleet etelässä aika alhaiset, mutta pöllöjä on silti onneksi tullut Heinolaan melko vähän, neljä viirupöllöä, kaksi lehtopöllöä ja yksi varpuspöllö. Suurin osa näistä on ollut liikenteen uhreja.

Katso jakso Areenassa

Suojeltiinko sonnia?

Hirviä käsittelevässä jaksossa tuotiin esiin huoli siitä, että hirvisonneja pyydetään liikaa. Ohjelmassa seurattiin hirvien elämää ja innostettiin ihmisiä Frederikin johdolla suojelemaan mahtisonneja.
Muutamat metsästäjät ovat kyselleet "Suojele sonnia" -rintamerkkejä ohjelman lähettämisen jälkeenkin, ja tällä hetkellä on tiedossa, että metsästäjille varusteita tekevä yritys aikoo ryhtyä valmistamaan pipoja joissa lukee "Suojelen sonnia".

Hirvitutkija Tuire Nygren arvelee, että Suojele sonnia -kampanjalla on epäilemättä ollut osaltaan vaikutusta siihen, että hirviurosten suojeluun on viime vuosina suhtauduttu aiempaa vakavammin ja hirvikannan urososuudet ovat nyt parin viime vuoden aikana ilahduttavasti kasvaneet. Toisaalta asia ei ole aivan yksiselitteinenkään. Vasta hyväksytyssä metsästysasetusmuutoksessa on poistettu vasallisten naaraiden suoja, että niitäkin uskallettaisi pyytää eikä liikaa pelättäisi sitä, onko kaadettu naaras vasallinen. Tämä muutos voi kuitenkin jättää monet vasat orvoiksi ilman emoa, jos kaikki metsästäjät eivät toimi vastuullisesti. ”Olisi tärkeää, että vasoille saataisi turvattua ensimmäinen talvi emonsa hoivissa, vaikkei laki vasanaaraalle suojaa annakaan”, Tuire Nygren toteaa.

Katso jakso Areenassa

Sääksitutkija Pertti Koskimies tekopesän päällä
Sääksimies tekopesässä Sääksitutkija Pertti Koskimies tekopesän päällä Kuva: Yle/Minna Pyykkö sääksi,ulos luontoon,luonto

Hyväksyivätkö Rääkkylän sääkset tekopesän?

Sääkselle tekopesä -jaksossa rakennettiin otsikon mukaisesti Rääkkylään myrskyn pudottaman pesän tilalle uusi tekopesä sääksille. Sääksitutkija Pertti Koskimies kiipesi ketterästi kuin karhu 5–6 metrisen käkkyrämännyn latvaan kiinnittämään pesän ja oli saman tien hyvin varma että sääkset kyllä löytävät sen pian. Hän arveli jakson lopuksi, että pesässä on jo seuraavana kesänä poikasetkin.

Nyt pari vuotta myöhemmin ilmenee että optimismille oli katetta. Pertti Koskimies kertoo että Rääkkylän sääksipariskunta tosiaan hyväksyi pesän heti sen asentamisen jälkeen ja alkoi jo samana kesänä virittää pesää seuraavaa kevättä varten. Pariskunta on nyt pesinyt pesässään tyytyväisenä ja sai kolme poikasta lentoon sekä kesällä 2015 että kesällä 2016. Viime kesän poikaset ovat nyt varmaankin parhaillaan muuttomatkallaan Afrikkaan.

Katso jakso Areenassa

Onko majava- aita vielä pystyssä?

Ulos luontoon- sarja päättyi kaksi vuotta sitten majavajaksoon, jossa yritettiin löytää rauhanomainen ratkaisu majavaongelmaan. Hämäläisen pariskunnan venereitin varrella olivat majavat rakentaneet valtavaa ruokavarastolauttaa joka haittasi veneellä menoa. Ratkaisuksi hahmottelimme ohjelmassa aitaa, joka erottaa majavapuolen ja venepuolen toisistaan.

Ylen Lavastamon lavastemestarit Sami Saastamoinen ja Pasi Laitinen tarttuivat projektiin ja ideoivat ja rakensivat aidan joen keskelle. Aita näytti komealta ja jämäkältä mutta jäimme silti miettimään, miten hyvin se kestää talven koitokset ja innokkaiden majavien puuhailut. Mauno Hämäläisen viesti on kuitenkin hyvin ilahduttava: ”Tervehdys! Kaikki hyvin. Aita on hyvin pystyssä ja venereitti auki. Kiitos!” Myös majavista on kuulemma useita havaintoja eli yhteiselo tuntuu pari vuotta myöhemmin sujuvan mainiosti.

Katso jakso Areenasta:

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Luonto

  • Osaatko arvioda tuulen nopeuden? Testaa!

    Tuulen voimakkuuttaa voi arvioida itse ympäristön avulla.

    Tuulen voimakkuutta voi arvioida esimerkiksi puita ja merenpintaa tarkkailemalla. Pystytkö päättelemään kuvista, kuinka voimakkaasti tuuli puhaltaa?

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Punatulkku

    Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.

    Punatulkku on talitiaista isompi ja pulleampi, kuin vailla kaulaa. Nokka on kolmiomainen ja pyrstö pitkähkö. Selkä on vaalean siniharmaa, siipisulat ja päälaki mustat. Koiras on alta helakanpunainen, naaras punertavanharmaa.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Vihervarpunen

    Vihervarpuset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla.

    Lyhytpyrstöinen vihervarpunen on päältä kellanvihreä. Koiraan rinta on sitruunankeltainen ja vatsa valkoinen, päälaki ja kurkkutäplä ovat mustat. Naaras on himmeämpi, eikä päässä ole mustaa. Nuori on voimakkaasti viiruinen. Siivellä on keltainen juova

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Urpiainen ja tundraurpiainen

    Talvisin urpiainen on yleinen etelässäkin.

    Urpiainen on hieman talitiaista pienempi, ja sillä on pieni nokka. Se on päältä tummaviiruisen harmaanruskea ja alta viirukkaan likaisenvalkoinen. Selän takaosa on vaalea ja viiruinen. Otsa on punainen, ja koiraalla rintakin. Tundraurpiaista on hyvin vaikea erottaa lähisukulaisestaan urpiaisesta.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Töyhtötiainen

    Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuukkeli

    Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.

    Mustarastasta isompi kuukkeli muistuttaa olemukseltaan ja lento- ja liikkumistavoiltaan närheä. Sillä on pitkä pyrstö ja pienehkö nokka. Yläpuoli on harmaanruskea, alapuoli, siiventaive ja pyrstönsivut oranssit. Yhteysäänet ovat naukuvia, viheltäviä ja rääkyviä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Hömötiainen

    Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

    Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Kuusitiainen

    Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Talitiainen

    Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

    Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Varpuspöllö

    Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

    Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Puukiipijä

    Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee?

    Lintulaudoilla on talvella tungosta

    Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.

  • Avara luonto syksyllä 2018

    Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.

    Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)

  • Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina

    "Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."

    "Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.

  • Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

    Suomi on tuhansien luolien maa

    Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.