Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Miten luonto pelastaa?

Kaarina Davis paloi loppuun ja löysi yksinkertaisen elämän.Teologi Pauliina Kainulainen suree avohakattuja mieliä. Professori Kalevi Korpela antaisi luontoa lääkkeeksi.
Anne Flinkkilä, Kaarina Davies, Kalevi Korpela ja Pauliina Kainulainen keskustelevat luonnon lääkitsevästä voimasta. Kaarina Davis paloi loppuun ja löysi yksinkertaisen elämän.Teologi Pauliina Kainulainen suree avohakattuja mieliä. Professori Kalevi Korpela antaisi luontoa lääkkeeksi. yle tv1

TV1 keskiviikkona 28.9.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 1.10. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Jos stressitestien mittarit ampaisevat punaiselle, on monta lääkettä. Yksi tehokkain ja myös halvin lääke on lähteä luontoon.

Näin kertovat Inhimillisen tekijän vieraat Kaarina Davis, Pauliina Kainulainen ja Kalevi Korpela.

Heillä on paitsi omaa kokemusta luonnon parantavasta vaikutuksesta, myös tutkittua tietoa, miksi luonnossa oleskelu laskee verenpainetta, ehkäisee masennusta ja tuo uutta merkitystä elämään.

Elämän pelastus

Kaarina Davis on tietokirjailija ja luontoyrittäjä, joka asuu isovanhempiensa pientilalla Hämeenkyrössä. Hän sanoo, että jokainen päivä siellä on erilainen, kuin elävä taulu.

Kaarinan tie luonnon helmaan on kuitenkin ollut pitkä ja mutkainen.

Hän syntyi Yhdysvalloissa ja muutti eron jälkeen äidin kanssa Suomeen. Elämää varjosti äidin rankka alkoholinkäyttö ja Kaarina tottui jo pienestä pitäen huolehtimaan ja murehtimaan aikuisten asioita.

Isoäiti ja Hämeenkyrön paikka oli jo silloin turvapaikka, sinne pääsi piiloon tappeluita ja juominkeja. Suhde paikkaan kuitenkin katkesi, kun äiti kuoli ja isoäiti joutui muistisairaana laitoshoitoon.

Kaarina kouluttautui sairaanhoitajaksi, mutta kuluttava kolmivuorotyö uuvutti hänet lopulta niin, että hän jätti kutsumusammattinsa.

Hän päätyi takaisin lapsuutensa vähän jo metsittyneeseen kesäpaikkaan, hiljaisuuteen ja luonnon keskelle. Elämän pelastus, ilman muuta, sanoo Kaarina. Hän lunasti paikan itselleen ja asuu siellä nyt pysyvästi.

Järvet ja metsät – sielunmaisema

Pappi ja teologi Pauliina Kainulainen on maatalon tytär Pohjois-Savosta ja sanoo, että järvien ja metsän kudelma on hänen sielunmaisemansa. Metsässä oli lapsen pyhiä paikkoja eikä mikään pelottanut.

Pauliina hahmotellut erityistä metsän teologiaa ja sanoo, että vaikka kristinuskossa on paljon luontoa kunnioittavia ajatuksia, luontoa on myös oudolla tavalla demonisoitu.

Esimerkiksi Suomessa moni pakanallinen pyhä puu kuten pihlaja ja haapa tuomittiin, sen sijaan hyötypuut kuten kuusi ja mänty saivat synninpäästön.

Luontoa lääkkeeksi?

Kalevi Korpela on tamperelainen kaupunkilaispoika, kivipihasta lähtöisin, niin kuin hän itse sanoo. Hän on myös ympäristöpsykologian professori ja tehnyt paljon tutkimuksia siitä, miten ympäristö vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

Olisiko siis luonnosta lääkkeeksi ja pitäisikö sitä suorastaan määrätä reseptillä?

Kalevi sanoo, että Käypä hoito -suosituksista luontoa tuskin vielä löytyy, mutta on jo pitkiä seurantatutkimuksia siitä, miten esimerkiksi stressitilanteiden jälkeen luontoympäristössä elpyminen on selvästi vahvempaa kuin jos oleskelee vaikka tavallisessa kerrostaloviidakossa.

Samaten myös monet keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat vähenevät "luontoaltistuksen" jälkeen. Siitä voisi olla apua esimerkiksi ADHD-lasten hoidossa.

Missä on sinun mielipaikkasi?

Kalevi puhuu paikkaidentiteetistä eli siitä, millaiseen paikkaan ihminen tuntee kuuluvansa, mikä on mielipaikka.

Yllättäen suurin osa ihmisistä mainitsee kysyttäessä jonkun luontoon liittyvän paikan ja vain murto-osa sohvannurkan tai vaikkapa katukahvilan.

Kalevi sanoo, että ympäristöön syntyy tunneside ja siksi esimerkiksi mielipaikan tuhoutuminen voi olla iso kriisi.

Kaarina kertookin siitä, miten oman metsäympäristön avohakkuut ovat vieneet monta hänen mielipaikkaansa, ja hän liikuttuu edelleen kertoessaan, miten seurasi palokärjen tuskaista huutoa, kun metsätyökone kaatoi sen pesäpuun.

Myös Pauliinan lapsuusmaisemaan tuli säröjä siitä, että Pauliinan isä hoiti metsiään normaalien periaatteiden mukaan eli avohakkuilla ja hakkuiden myötä hävisi myös Pauliinan tärkeitä paikkoja.

”Ympäristö ei ole siis yhdentekevä asia mielenterveyden kannalta”, Kalevi muistuttaa.

Pauliina sanoo, että esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa saamelaisnuorten itsemurhaluvut ovat korkeat ja on vakuuttunut, että yksi tekijä on nimenomaan oman perinteisen elinympäristön uhat, kaivostoiminta, ilmastonmuutos.

Elvyttävä puisto

Voisiko ajatella niinkin radikaalisti, että meidän suomalaisten kansantauti eli masennus olisikin yhteydessä katkenneeseen luontosuhteeseen ja mielipaikkojen häviämiseen?

Kalevi on ollut mukana toteuttamassa eräänlaista depressiokoulua, jossa mielenterveyskuntoutujia vietiin luontoon. Ja toden totta, havaittiin, että luontoelämykset vahvistivat minäkuvaa ja antoivat sellaista virtaa, että ihmiset jaksoivat paremmin ottaa arkea haltuunsa.

Kalevi sanoo, että yllättävä havainto on ollut myös se, että aika lyhytkin aika vaikka puistokävelyllä auttaa laskemaan verenpainetta ja sitä kautta myös stressitasoa.

Eikä luonnon laadullakaan ole ratkaisevaa merkitystä: puisto on ihan yhtä hyvä paikka kuin metsäpolku.

Nämä tulokset kuultuaan Kaarina harmitteleekin että miksi hän sairaanhoitaja-aikoinaan vietti ruokatauot sisätiloissa, kun olisi voinut mennä kävelemään ja elpymään läheiseen puistoon. Pieni asia, jolla voi olla suuri merkitys.

Parempaa ympäristöä

Kaarina, Pauliina ja Kalevi ovat sitä mieltä, että meidän tulisi ryhtyä vaatimaan parempaa ympäristöä, enemmän viheralueita kaupunkeihinkin.

Jopa allergiatutkimuksissa on löydetty yhteys luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden välillä.

Maatilojen lapset ovat terveempiä kuin kaupunkien lapset ja yhteys saattaa olla juuri tässä: luonnon monimuotoisuus suojaa.

Se, mitä syömme, juomme tai hengitämme siirtyy suoraan iholle ja suolistoon ja se on aika lailla erilaista kaupungeissa kuin lähempänä luontoa.

Kalevi sanoo, että siitäkin on tietoa, miten paljon nopeammin joistakin leikkauksista toivutaan, kun ikkunasta näky kaistale vihreää luontoa.

Vain pieni jälki

Kaarina ja Pauliina ovat molemmat metsänomistajia.

Kaarina haluaa jättää metsänsä perinnöksi luonnolle, niin että se saa kasvaa omilla ehdoillaan eikä ihminen siihen puutu. Pauliina on samoilla linjoilla.

Kaarina sanoo, että omassa elämässään hän on aina kaivannut rakkautta ja nyt se turva ja rauha ovat löytyneet metsästä. Hän toivookin, että se metsä ja rakkaus jäisivät myös tuleville polville.

Oma jälki saisi olla mahdollisimman pieni. Se olisi kuin eläimen jälki lumessa, se katoaa kun tulee uutta lunta tai lumi sulaa pois.

Kommentit
  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.