Hyppää pääsisältöön

Roxana Crisólogo, Saad Hadi ja muita suomalaisia kirjailijoita

Kirjailijat Ye Yint Thet Zwe, Kiamars Baghbani, Tanya Tynjälä, Polina Kopylova, Maritza Núñez,
Kirjailijat Ye Yint Thet Zwe, Kiamars Baghbani, Tanya Tynjälä, Polina Kopylova, Maritza Núñez, Kuva: Yle Kirjakerho (radioohjelma),Hassan Blasim,Roxana Crisólogo,kiamars baghbani,Tanya Tynjälä,Ye Yint Thet Zwe

Moni Suomessa toimiva kirjailija kirjoittaa jollain muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Lukumäärän on arvioitu liikkuvan noin kuudenkymmenen ja yhdeksänkymmenen välillä. Miksi nämä erikieliset kirjailijat eivät saa Suomessa huomiota kansainvälisistä tunnustuksista huolimatta? Esittelemme muutaman.

Roxana Crisólogo

Perulaistaustainen runoilija kirjoittaa espanjaksi. Hän on perustanut erityisen Sivuvalo-hankkeen tukemaan erikielisiä kirjailijoita Suomessa. Hänen kokoelmansa Abajo, sobre el cielo on käännetty suomeksi nimellä Alhaalla, taivaan yllä.

Kirjailija Roxana Crisólogo Ylen Radiotalossa.
Roxana Crisólogo. Kirjailija Roxana Crisólogo Ylen Radiotalossa. Kuva: Jani Tanskanen / Yle Roxana Crisólogo,kirjailijat

Saad Hadi

Irakilaislähtöinen jyväskyläläiskirjailija oli kotimaassaan tunnettu ja arvostettu. Suomessa pakolaisena hän ei ole saanut huomiota, ja hänen mukaansa myös Irakissa nuoremmat kirjailijat ovat syrjäyttäneet hänen maineensa. Hadin arabiankielisiä romaaneja ovat esimerkiksi Layla and the Monkey (2005) ja The Sultans of Ash (2014).

Saad Hadi Jyväskylän Jyväskeskuksen portailla kesällä 2016.
Irakilaislähtöinen kirjailija Saad Hadi asuu Jyväskylässä. Saad Hadi Jyväskylän Jyväskeskuksen portailla kesällä 2016. Kuva: Jani Tanskanen / Yle saad hadi,kirjailijat

Hassan Blasim

Irakilaissyntyinen Hassan Blasim lienee tunnetuin maahanmuuttajakirjailija Suomessa. Hän tuli huomioiduksi voitettuaan vuonna 2014 Independent Foreign Fiction Prize -palkinnon teoksellaan Irakin purkkajeesus. Blasim on saanut myös Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän Suomi-palkinnon vuonna 2015 ja Englannin PEN-klubin myöntämän Writers in Translation -palkinnon kahdesti: vuosina 2009 ja 2012.

Katso: Hassan Blasim ihmettelee Helsinki Lit -tapahtumassa, miksi hänestä kiinnostuttiin Suomessa vasta kansainvälisen menestyksen myötä. Lue kommentista lisää täältä.

Maritza Núñez

Perulaistaustainen näytelmäkirjailija, libretisti ja runoilija Maritsa Núñez tunnetaan paremmin espanjankielisessä maailmassa. Hänen näytelmänsä Sueños de una tarde dominical (Sunnuntai-illan unelmia) sai Madridissa vuonna 1999 huomattavimman espanjaksi kirjoittavien naisdramaatikkojen palkinnon eli Marìa Teresa León -palkinnon. Hänen huomiota herättävinä piirteinään on pidetty omaperäistä ajan ja tilan käsitteiden käyttöä.

Maritza Núñez.  Henkilökuva.
Maritza Núñez. Maritza Núñez. Henkilökuva. Kuva: Yle / Jyrki Valkama maritza nunez,kirjailijat

Polina Kopylova

Suomenvenäläinen kirjailija on kirjoittanut venäjäksi romaanin Letopisi Sviatyh Zemel, runoteoksen Poldvenadtsatogo ja novelleja. Kopylova työskentelee Yle Puheen toimittajana, ja hän on saanut televisiotoimittajan koulutuksen Pietarissa. Kopylova tekee nimikko-ohjelmaansa Ali ja Polina Ali Jahangirin kanssa.

Polina Kopylova. Henkilöpotretti.
Polina Kopylova. Polina Kopylova. Henkilöpotretti. Kuva: Anne Hämäläinen / Yle polina kopylova,toimittajat,kirjailijat

Tanya Tynjälä

Menestynyt Perussa ja Kolumbiassa julkaiseva nuortenkirjailija on julkaissut tekstejään myös ympäri maailmaa ilmestyneissä antologioissa. Suomennettuja runoja on antologiassa Rajattomia kuvitelmia.

Kirjailija Tanya Tynjälä.
Tanya Tynjälä. Kirjailija Tanya Tynjälä. Kuva: Tanya Tynjälä Tanya Tynjälä,kirjailijat

Kiamars Baghbani

Iranista maanpakoon lähtenyt kirjailija on perustanut toiminimen Kulttuuritarha, joka on erikoistunut maahanmuuttajakirjailijoiden teosten julkaisemiseen. Hänen omia teoksiaan ovat kaksikieliset teokset Heijastus = In'ikas ja Jalanjäljet lumessa = Raddi payi bar barf. Hän on myös kääntänyt osan Kalevalasta persialaisen kansalliseepoksen Shahnamehin runomittaan.

Kiamars Baghbani Aamu-tv:ssä vuonna 2013.
Kiamars Baghbani Aamu-tv:n haastattelussa vuonna 2013. Kiamars Baghbani Aamu-tv:ssä vuonna 2013. Kuva: Yle kiamars baghbani,kirjailijat

Ye Yint Thet Zwe

Burmalainen runoilija-aktivisti on poliittinen pakolainen Helsingissä. Hän on julkaissut tänä vuonna Sivuvalo-hankkeen yhteydessä teoksen We Hate War, Mother.

Kirjailija Ye Yint Thet Zwe.
Ye Yint Thet Zwe. Kirjailija Ye Yint Thet Zwe. Kuva: Zoila Forss / Sivuvalo Ye Yint Thet Zwe,kirjailijat

Yousif Abu Al Fawz

Irakilaislähtöinen kirjailija on julkaissut useita kirjoja arabiaksi. Hänen suomennettu novellikokoelmansa Taikalintu pureutuu pakolaisuuteen.

Kirjailija Yousif Abu Al Fawz.
Yousif Abu Al Fawz. Kirjailija Yousif Abu Al Fawz. Kuva: Tomasz Gromadka / Sivuvalo-projekti yousif abu al fawz,kirjailijat


Esittelyiden päälähteinä on Kulttuuria kaikille -palvelun Outi Korhosen taustahaastattelu ja Hanna-Leena Nissilän ja Eila Rantosen kirjoitus "Kansainvälistyvä kirjailijakunta" teoksessa Suomen nykykirjallisuus 2.


Kuuntele aiheesta enemmän: Kirjakerhossa 19.9.2016 keskustellaan erikielisten kirjailijoiden asemasta ja näkyvyydestä.

Kommentit
  • Onko videopelaaminen Suomen seuraava menestystarina?

    Kilpapelaaja harjoittelee kuin kuka tahansa urheilija.

    Ilouutinen viikonlopputurnauksiin kyllästyneille futismammoille ja jääkiekkovarustekassien alle rusentuville lätkäfaijoille: myös videopelien räiskiminen on urheilua, jossa voi edetä ammattilaisuralle asti.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Avaruusromua: Musiikkia kokemuksista ja muistoista

    Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista?

    Millaista on elää maailmassa, joka aiheuttaa voimattomuuden tunnetta ja huolta? Millaista on elää vaaran ja uhan keskellä? Millaista musiikkia syntyy toisen ihmisen muistoista? Entä jos nuo muistot ovat surullisia ja traagisia, tai eivät ainakaan yksinomaan aurinkoisia? Juha-Matti Rautiainen sanoo albuminsa olevan kunnianosoitus yksilön persoonan ikuiselle koskemattomuudelle ympäröivän yhteiskunnan vainoista huolimatta. Musiikki on yhteinen ja vapaa tila kaikille tunteille. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri