Tiia Nurmilaakso
Yle
TV1 keskiviikkona 28.9.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina klo 5.55 ja sunnuntaina 2.10. klo 13.00
Yle Areenassa vuoden ajan.
Jos joku pyytäisi sinua laulamaan tai tanssimaan julkisesti nyt ja saman tien, suostuisitko epäröimättä? Amerikkalaistutkimuksen mukaan todennäköisesti et!
Yhdysvaltalaistutkimuksessa koehenkilöille tarjottiin neljää tehtävävaihtoehtoa, joista jokaisen piti valita kaksi: laula, tanssi, piirrä ympyröitä tai väritä tämä neliö. Tutkimuksessa selvisi, että lapset ovat paljon valmiimpia heittäytymään tällaisessa tilanteessa kuin aikuiset.
Yli puolet lapsista valitsi ainakin jommankumman esiintymistehtävän, kun jo teini-ikäisistä kolme neljästä vältti sekä tanssimista että laulamista. Miksi näin on? Mihin meistä katoaa iän myötä lapsen usko omiin kykyihin ja itsevarmuus?
Virtuaalivauhti sotkee aistejamme
Virtuaalitodellisuus, virtual reality eli VR, on suuren läpimurron kynnyksellä. Taas kerran! Ihmisen halu paeta vallitsevaa todellisuutta on aina ollut vahva ja ensimmäiset kokeilut virtuaalitodellisuuden kanssa tehtiin jo 1960-luvulla.
”Olen itsekin tutkijana nähnyt pari isompaa VR-hypetyskautta ja toivon, että tällä kertaa se oikeasti lyö läpi. Suurin haaste VR:n breikkaamisessa on käyttömukavuus. Virtuaalitodellisuus huijaa aistejamme ja siksi koemme sen sivutuotteena pahoinvointia”, selittää havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen.
Pahoinvointi iskee, kun aistitietojen välillä on suuri ristiriita. Ns. myrkytysteorian mukaan huono olo johtuu siitä, että aivot ovat tottuneet tiettyjen asioiden korreloivan – tai sitten jotain on pahasti vialla.
”VR-elokuvissa ja -peleissä silmät kertovat, että nyt liikutaan kovaa kolmiulotteisessa tilassa, mutta tasapainoaisti taas kertoo, että ollaan paikallaan. Aivot päättelevät, että nyt on varmaan syöty myrkkysieniä ja että on parasta tyhjentää vatsa oksentamalla”, Häkkinen jatkaa.
Jotta virtuaalitodellisuus todella toimisi, täytyy etsiä sopiva aistikonfliktin taso. Haaste on, että kun pahoinvointi lievenee, lievenee myös virtuaalitodellisuus.
360 asteen elokuva tekee katsojasta ohjaajan
Virtuaalitodellisuus muuttaa myös elokuvan tekemisen. Tulevaisuudessa emme mene vain katsomaan elokuvaa, vaan sukellamme sen sisään. 360-asteen kameralla kuvatussa elokuvassa katsoja toimii ohjaajana ja päättää itse, mihin suuntaan katsoo. Tästä seuraa, että jokainen katsoja näkee elokuvan omalla ainutkertaisella tavallaan.
Uudenlainen katsomiskokemus on paljon intensiivisempi kuin perinteinen elokuva. Jo lyhyelokuva VR-laseilla voi olla ensikertalaiselle uuvuttava kokemus.
Myös Prisma Studiossa kuvataan tällä viikolla 360-kameralla!
Studiossa keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, futuristi Elina Hiltunen ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa toimittaja Reetta Rönkä.
