Hyppää pääsisältöön

Menestyneen firman nimen voi keksiä vaikka 8-vuotias

Kauppakeskus Kaari Helsingin Kannelmäessä. Valomainoksia kauppakeskuksen  julkisivussa: Kaari (logo, liike merkki), Prisma, Sokos, K ylä-ravintola, H&M (Hennes ja  Mauritz), Top-Sport, Clas Ohlson ja Aleksi13. Ostoskeskus, mainoksia, ni mikilpiä.  Asiasa
Yritysten nimiä valomainoksina. Kauppakeskus Kaari Helsingin Kannelmäessä. Valomainoksia kauppakeskuksen julkisivussa: Kaari (logo, liike merkki), Prisma, Sokos, K ylä-ravintola, H&M (Hennes ja Mauritz), Top-Sport, Clas Ohlson ja Aleksi13. Ostoskeskus, mainoksia, ni mikilpiä. Asiasa Kuva: Eila Haikarainen / Yle Kauppakeskus Kaari,Kannelmäki,Helsinki

Yritysten nimet voivat perustua melkoisiin sattumuksiin, eivätkä nimet välttämättä viittaa millään tavalla yritystensä alaan. Esimerkiksi lääkeyhtiö Leiras on saanut nimensä samaan konserniperheeseen kuuluneelta margariinitehtaalta, ja Leiras onkin lyhennelmä sanasta leivontarasva. Liikennevälinevalmistaja Audin nimen puolestaan keksi sen perustajan liikekumppanin 8-vuotias poika.

Autotehtailija August Horch joutui jättämään vuonna 1909 autoyhtiönsä A. Horch & Cie. Tehtailija ei lannistunut vaan perusti uuden yrityksen ja tahtoi senkin nimeen oman nimensä Horch. Entisille liikekumppaneille moinen nimenvalinta ei tietenkään käynyt.

August Horchin piti keksiä uudelle yritykselleen uusi nimi. Eikä sitä tarvinnut etsiä lähipiiriä kauempaa, sillä Horchin liikekumppanin nokkela 8-vuotias poika keksi, että nimi Horch on saksaa ja merkitsee kuulemista. Poika käänsi sanan latinaksi, ja muodostui Audi.

Nokia. Nokia-yhtiön toimitiloja (toimitalo) Hatanpäällä Tampereella (Nokia Networks- yksikkö ?). Nokian logo.
Nokian nimi palautuu Nokianvirtaan ja se eläinnimitykseen. Nokia. Nokia-yhtiön toimitiloja (toimitalo) Hatanpäällä Tampereella (Nokia Networks- yksikkö ?). Nokian logo. Kuva: Mika Kanerva / Yle Nokia Oyj,Logo,nimet

Brändinimiä tutkinut Timo Leppänen käyttää Aristoteleen kantapäässä tarinaa Audin nimestä esimerkkinä siitä, kuinka hyväksi koetun brändinimen taustalla voi olla kuka tahansa. Aina ei siis tarvita mainostoimistoja ja konsultteja sepittämään takuuvarmasti menestyviä nimiä.

Oikeastaan yritysten nimien taustalla on Timo Leppäsen mukaan vain harvoin mainostoimisto, sillä yrityksellä tulee olla nimi jo ennen sen varsinaista perustamista. Aloittevilla pienyrittäjillä ei ole varaa nimikonsultteihin, mutta onneksi heillä on mielikuvitusta ja lähipiirin tukea!

Sattumanvaraisuuksia ja paikallisuutta

Apple, yksi maailman tunnetuimmista brändeistä, sai nimensä yhtiön perustajan Steve Jobsin omenadieetistä. Lääkeyhtiö Leiras puolestaan palautuu leivontamargariiniin. Yhtiöiden nimet eivät siis välttämättä liity mitenkään yhtiön toimialaan. Usein nimet ovat sattumanvaraisia.

Monet nimistä palautuvat yritysten alkukonnuille. Esimerkiksi Suomen vanhin yritys Fiskars on saanut nimensä Fiskarin kylästä, joka puolestaan on saanut nimensä paikallisen kalastajan (ruotsiksi fiskare) mukaan. Nokia puolestaan palautuu Nokianvirtaan ja se Timo Leppäsen mukaan erääseen näätä- tai majavaeläimen nimitykseen.

Kirves. "Fiskars"-merkkinen halkaisukirves. Halkaisupölkky. Metsätyöt. Työkalu.  Esine. Kirveet, halkaisukirveet, halonhakkuu.
Olipa kerran kalastaja, jonka nimi kulkeutui kirveisiin ja muihin tuotteisiin. Kirves. "Fiskars"-merkkinen halkaisukirves. Halkaisupölkky. Metsätyöt. Työkalu. Esine. Kirveet, halkaisukirveet, halonhakkuu. Kuva: Heli Mäkikauppila / Yle kirves,halkaisukirves,halonhakkuu,Fiskars Oyj Abp

Toki jotkin nimet viittaavat yritystensä alaan. Esimerkiksi nimestä Teboil käy selvästi englantia taitavalle ilmi, että kyse on öljystä (englanniksi oil). Myös Teboilin aiemmalla kirjainlyhenteenä toimineella nimellä TB on viittauskohde. Tb tarkoitti trustivapaata bensiiniä.

Informatiivisuutta, mielikuvia ja nimeämisen trendejä

Ennen yritysten nimet olivat hyvinkin kuvaavia ja informatiivisia. Esimerkiksi nimestä Helsingin uusi karamellitehdas kävi varsin selvästi ilmi, mistä on kyse. Nimet kuitenkin alkoivat muuttua Timo Leppäsen mukaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa enemmän mielikuvia herättäviksi.

Ensimmäiset mielikuvia herättävät nimet viittasivat kansallisuusaatteeseen. Syntyi sellaisia nimiä kuin Sampo, Fennia ja Kullervo. Huomionarvoista on, että nuo yritykset kauppasivat vakuutuksia. Ne eivät abstrakteina tuotteina taipuneet nimiksi samalla tavalla kuin esimerkiksi karamellit.

Huoltamot, huoltoasemat. Teboil-huoltoasema. Teboil, huoltamo. Bensapumppu.  Henkilöautoja, mm Volkswagen (Kupla-volkkari) konepelti ylhäällä.
Teboil oli ennen Tb. Nimi viitasi trustivapaaseen bensiiniin. Kuva on vuodelta 1970. Huoltamot, huoltoasemat. Teboil-huoltoasema. Teboil, huoltamo. Bensapumppu. Henkilöautoja, mm Volkswagen (Kupla-volkkari) konepelti ylhäällä. Kuva: Arja Lento / Yle Huoltoasema,huoltamot,autot,Teboil

Myöhemmin yrityksiä alettiin nimetä Timo Leppäsen mukaan muka-kielisillä nimillä eli sellaisilla nimillä, jotka kuulostavat sanoilta mutteivat tarkoita mitään. Tällaisia nimiä edustaa esimerkiksi Sonera.

Omaa nimitrendiään ovat edustaneet myös kreikkalaisperäiset nimet, kuten Hellas ja Chymos. Niin ikään kansainvälistymisen buumi johdatti 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa paitsi uusien yritysten nimeämistä myös vanhojen nimien vaihtamista, kun muun muassa Tieliikennelaitos muuttui Destiaksi ja Posti Itellaksi.

Nyt trendinä näyttäisi olevan vanhojen suomen sanojen, slangin ja murteellisuuksien hyödyntäminen. Tätä trendiä edustaa esimerkiksi vaatealan Makia.

Kaukajärvi, Tampere (M100).
Posti ehti olla jonkin aikaa Itella. Kaukajärvi, Tampere (M100). Kuva: Tuula Nyberg / Yle Posti Group Oyj,Logo,nimet

Kuuntele lisää

Korjaus 5.10.2016: Alkuperäisessä artikkelissa kerroimme virheellisesti, että Fiskarin kylä on saanut nimensä erään kalastajan nimestä. Kylä on saanut nimensä paikallisen kalastajan (ruotsiksi fiskare) mukaan.

  • Tatuointi on kantajalleen ikuinen, mutta taideteoksena lyhytikäinen

    Tatuoinneissa näkyy erilaisia tyylisuuntia ja muoteja.

    Tatuoinnin ottaminen sattuu ja teon peruuttaminen on hyvin vaikeaa. Tatuointi on merkki, jolla halutaan kertoa asioista, jotka ovat kantajalleen elinikäisesti tärkeitä. 80-luvun puolivälissä tatuointeja alkoi näkyä tuttavapiiriini kuuluvilla henkilöillä, myös naisilla. Tatuoinnit kiinnostivat, koska niihin liitettiin edelleen normiyhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella elämisen leima.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri