Hyppää pääsisältöön

Kuvan tarina: säikähdys junaradalla ja sääksen nappikoppi

Avaruus ja kalansaalis
Avaruus ja kalansaalis luontovuosi

Luonnossa kuvatessa mikään ei ole varmaa – mitä tahansa voi tulla vastaan. Se on myös luontokuvaamisen paras puoli. Tässä artikkelisarjassa luontokuvaajat kertovat kuvausreissujen yllätyksistä ja kommelluksista.

Junan valot säikäyttivät yökuvaajan

Yökuvaukseen erikoistunut Mikko Lagerstedt laskee yötaivaan liikkeitä tarkasti. Linnunradat tähtivöineen eivät osu Mikon kuviin sattumalta, ne ovat huolellisen suunnittelun tulosta. Kuvat täytyy ikuistaa juuri oikealla hetkellä.

Tämä kuva on otettu yöllä junaradan kiskoilla Hangon lähellä. Kuinka kuvaaja onnistui taltioimaan kuvaan uhkaavan valon?

Skip Instagram post

– Samoilin kiskoilla kolme-neljä tuntia. En ollut käynyt paikassa koskaan yöaikaan, joten en tiennyt, miten kuvaus lopulta onnistuisi. Linnunrata oli vaikea saada osumaan kuvaan kiskojen suuntaisesti.

Pimeässä kuvaaminen on haastavaa jopa yökuvaukseen erikoistuneelle Mikolle. Kameran asetukset on vedettävä äärirajoilleen, jotta valon saa taltioitua.

– Tässä kuvassa haastavinta oli tarkennus. Pimeässä ympäristössä kuvaa on vaikeaa saada skarpiksi. Yhtäkkiä raiteet alkoivat loistaa ja Linnunrata asettui kauniisti kohdalleen. Valohan heijastuu raiteista hauskasti, mutta kuva on sen verran tumma, että moni ei tunnista kyseessä olevan junarata.

Mutta mistä valonkajo oikein heijastui? Mikko hätääntyi: oliko raiteita pitkin tulossa juna? Kuvaaja hyppäsi raiteilta nopeasti metsän suojiin. Tilanne oli kuin suoraan elokuvasta.

Junaa ei kuitenkaan tullut ja tilanne rauhottui.

– Vasta myöhemmin ajatukset rationalisoituvat ja tuumin, että valo saattoi olla peräisin vaikka rataa ylittävästä rekka-autosta.

Ajatus junan lähestymisestä kuvanottohetkellä kuumotti vielä pitkään jälkikäteen― Mikko Lagerstedt

Yhdeksän tuntia – vain täydellisen kuvan tähden

Lintukuvausta vuoden verran harrastanut tamperelainen Mia Surakka kulkee nykyisin luonnossa aina kamera mukanaan. Joskus nappiotosta joutuu odottamaan tuntikaupalla, eikä täydellistä kuvaa välttämättä edes tajua heti ottaneensa.

Kuva vedestä ruokapalansa nostavasta sääksestä on otettu Kangasalalla Pohtiolammen Sääksikeskuksessa eräänä elokuisena iltapäivänä. Mia oli lähtenyt sinne kuvaamaan piilokojusta käsin nimenomaan sääksiä.

Skip Instagram post

Kuvanottohetkellä Mia oli istunut hiljaa piilokojussa yhtäjaksoisesti yhdeksän tuntia. Pari tilannetta oli mennyt ohi ja kameralle tallentunut pääasiassa muita lintuja kuin sääksiä.

– Olin kuvannut päivän aikana lähinnä harmaahaikaroita ja lokkeja. Tämän sääksen syöksyminen veteen oli äärimmäisen nopea. Haasteena oli pysyä tarpeeksi skarppina, jotta olisin valmiina kameran kanssa just sillä hetkellä, kun tapahtuu. Tilanne kun on ohi muutamassa sekunnissa.

Tämä oli päivän ainoa tilanne, kun sääksi lähti lentämään suoraan kuvaajaa kohti.― Mia Surakka

Yhdeksän tunnin odotus muutaman sekunnin tähden ei ollut onneksi turhaa.

– Tämä oli päivän ainoa tilanne, kun sääksi lähti vedestä lentämään suoraan kuvauskojua kohti. Toivoin vain, että kamera pysyisi tilanteessa mukana ja saisi tarkennettua mahdollisimman nopeasti kuvauskohteeseen.

Kuvausreissuilla luonnossa kameraan kertyy yleensä suuri määrä kuvia. Linnun liikkeen ja saalistusilmeen taltoiminen on äärimmäisen haastavaa. Mia tajusi vasta myöhemmin, että sääksikuvausreissulta tarttui mukaan näin hieno kuva.

– Kuvien läpikäymiseen menee aikaa. Löysin tämän kuva muiden joukosta vasta päiviä myöhemmin. Kuvalle ei tarvinnut edes tehdä muuta jälkikäsittelyä kuin rajaus ja pientä värisäätöä.