Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Tunnollisen naisen salainen elämä

Miksi alkoholista tulee naisen uskollisin ystävä? Anne Flinkkilän vieraina toimittaja Riitta Castrèn, yrittäjä Stina Carpelan ja taideterapeutti, valmentaja Piia Sumupuu.
Anne Flinkkilän /ylh. vas) vieraina ovat Riitta Castrén (oik.), Stina Carpelan ja Piia Sumupuu. Miksi alkoholista tulee naisen uskollisin ystävä? Anne Flinkkilän vieraina toimittaja Riitta Castrèn, yrittäjä Stina Carpelan ja taideterapeutti, valmentaja Piia Sumupuu. yle tv1

TV1 keskiviikkona 5.10.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 8.10. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme naista, joilla oli salaisuus. He joivat. He hoitivat työnsä, perheensä, kotinsa ja illan palkintona odotti lasi viiniä, yksi olut. Ja ennen pitkää yksi lasillinen ei riittänyt.

Kaikista heistä tuli alkoholisteja.

Lohduttava viinilasi

Riitta Castrén on pitkän linjan toimittaja, jolle työ oli suuri intohimo ja kutsumus. Elämän kuuluivat myös seurustelu hyvän ruuan ja viinin merkeissä.

Riitta sanoo, että niin hassulta kuin se kuulostaakin, alkoholi sopi hänelle, hän oli hyvää seuraa. Sitten kuitenkin tapahtui monta asiaa yhtä aikaa.

Kaksi läheistä ihmistä sairastui vakavasti, ja samaan aikaan työpaikalla tuli eteen suuria muutoksia, joissa Riitta koki, ettei hän oikein tullut kuulluksi. Hän alkoi lohduttaa itseään viinillä iltaisin ja lasillinen alkoi yhä useammin muuttua pullolliseksi.

Loppujen lopuksi tilanne meni niin pahaksi, että Riitta sai potkut työstään juomisen takia. ”Se oli musertava asia, elämäni kovin paikka”, sanoo Riitta.

Siitä alkoi nopea syöksykierre, joka oli viedä Riitan hengen.

Sikspäkki ei enää riittänyt

Stina Carpelan on yrittäjä, joka parhaimmillaan pyöritti neljääkin kuntosalia yhtä aikaa. Vauhti oli kova ja suorittaminen suorastaan vimmaista. Mikään ei tuntunut riittävän.

Sitten Stina keksi keinon vauhdin pysäyttämiseen: sikspäkki olutta illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen tainnutti niin, että jaksoi taas seuraavaan päivään.

Stinalle kävi kuten Riitallekin, sikspäkki ei enää riittänyt, määrät kasvoivat ja lopulta Stina korkkasi ensimmäisen tölkin jo autossa kotimatkalla. Stina sanoo, että jollakin tavalla hän toivoi jäävänsä kiinni, että joku huomaisi.

Kotijuomisensa Stina kuitenkin salasi, se oli helppoa, koska silloinen puoliso oli ravintola-alalla, ja illat poissa kotoa.

Työkuntoon aamuksi

Taideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Piia Sumupuu on televisiosta tuttu, sillä hän opasti Yle TV1:n Korkki kiinni -ohjelmassa julkkiksia lopettamaan juomisen.

Piian oma korkki on pysynyt kiinni jo toistakymmentä vuotta ja hän kertoo olleensa samanlainen salatissuttelija kuin Stinakin. Töiden jälkeen illalla oli juotava nopeaan tahtiin, että aamulla oli työkunnossa.

Piian juomisesta ei tiedetty, hän ei liehunut lasi kädessä juhlissa eikä kotonakaan. Kun Piia kertoi raitistuneensa, moni tuttu oli tyrmistynyt: ethän sinä mikään alkoholisti ole.

Pärjäämisen pakko

Riitta, Stina ja Piia arvelevat edustavansa aika isoa joukkoa koulutettuja, itseltään paljon vaativia naisia, jotka illan hiljaisina tunteina lääkitsevät stressiään ja riittämättömyyden tunteita alkoholilla.

Stina sanoo, että pärjäämisen pakko tulee omasta kotikasvatuksesta. Vanhemmat olivat absolutisteja ja kymppi miinus kokeesta oli paha juttu. Pärjäämisellä Stina tunsi ostavansa olemassaolon oikeutuksen.

Piia sanoo, että hän eli tavallaan koko ajan muiden elämään, muita varten. Siksi hän tarvitsi lääkettä, että pääsee johonkin muualle huilimaan.

Piia sanoo, että monta kertaa asiat saivat surkuhupaisia mittasuhteita. Öisin hän rukoili raittiutta, aamupäivä meni vielä hyvin, mutta iltapäivällä hän oli jo ostamassa juotavaa.

Riitta puolestaan sanoo nyt ihmettelevänsä itseään: hän oli vuosikausia kirjoittanut muiden tunteista ja tuntemuksista, nyt hän oli täysin avuton omien katkeruuksiensa ja surun tunteiden kanssa.

Ei yhtä tapaa raitistua

Kaikki kolme naista ovat nyt raittiita, mutta jokaisen tie raittiuteen on ollut erilainen. He vierastavat mediankin hellimiä sankariraittiustarinoita, joissa ensin ryvetään, sitten käydään pohjalla, kadutaan ja sitten ollaankin jo raittiita.

Piia haluaa muistuttaa, että ei ole yhtä tapaa alkoholisoitua, muttei myöskään yhtä tapaa raitistua. Kenellekään ei voi tyrkyttää omaa tapaansa, eikä raitistua voi väärin.

Riitan juominen oli mennyt siihen pisteeseen, että hengenmeno oli lähellä. Hän oli saanut unettomuuteen ja masennukseen lääkkeitä, syönyt useamman antibioottikuurin ja alkoholin kanssa näistä muodostui sellainen cocktail, että maksa ei enää kestänyt.

Lääkäri oli sanonut, että Riitta tuli vastaanotolle yhdennellätoista hetkellä. Alkoholi olisi tästä lähtien kokonaan kielletty, yksikin lasillinen voisi tappaa. Riitta haki apua myös vertaistuesta, mutta siellä häntä surettivat kaikki kovat ihmiskohtalot. Suurin apu löytyi terapiasta, ilo ja nauru ovat pikku hiljaa palanneet.

Raitis ihminen on peili

Stina kokeili monia keinoja, lääkkeitä, auttavaa puhelinta, terapiaa. ”Vertaisryhmä tuntui vieraalta, siellä oli vaan juoppoja”, Stina naurahtaa. Lopulta paras apu löytyi kahden viikon jaksolta psykiatrisessa sairaalassa.

Nyttemmin Stina on palannut kristilliseen vertaisryhmään, jossa käsitellään nimenomaan tunteita.

Piia taas paitsi joi salaa, myös raitistui salaa, vertaistuen avulla. Oma äiti suhtautui Piian raitistumiseen nuivasti, ei meidän suvussa ole ennenkään juoppoja ollut. Myös jotkut tutut eivät ole kestäneet Piian raitistumista vaan ovat laittaneet välit poikki.

Piia sanookin, että raitis ihminen tuntuu tänä päivänä olevan kuin peili, johon muut peilaavat omaa juomistaan. Ja jos peilistä näkyy jotakin epämukavaa, peili on väärässä.

Asiat kohdattava ilman alkoholia

Millaista sitten on raitis elämä? Riitta sanoo, että toki viini-iltojen ikävä jäi, mutta hän on tietoisesti pyrkinyt etsimään uusia elämyksiä. Jollakin tavalla myös se kantaa, että tietää, että alkoholi veisi hengen. Ja paljon jäi: ystävät, seurustelu, ruoka, nauru.

”Alkoholi oli loppujen lopuksi vain pieni osa sitä kokonaisuutta”, Riitta sanoo.

Stina muistaa, että ensimmäinen vuosi raittiina oli aivan kamala. Hän pelkäsi tylsyyttä ja pitkiä yksinäisiä iltoja. Parisuhdekin kariutui, kun mies jatkoi juomista. Perheen hajoaminen oli suuri suru, mutta oli kuitenkin oltava hyvällä tavalla itsekäs, oma raittius oli tärkeintä.

Piia sanoo, että oikeastaan ensimmäinen raitis vuosi oli jonkinlainen kuherrusvuosi, ja sen jälkeen alkoi vasta ymmärtää, että ei elämän ongelmat ja haasteet lopu vaikka raitistuukin. Nyt ikävät asiat on vain kohdattava ilman alkoholin tuomaa puskuria.

Ei enää salaisuuksia

Stinalle viimeiset palat loksahtivat kohdalleen kun hän sai vielä selvin päin toisen burn-outin. Hänellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja se selitti sitä, miksei mikään tuntunut riittävät, miksi piti painaa sata lasissa. Nyt lääkitys on tasannut pahimpia huippuja ja Stina sanoo, että on sellainen kuin haluaakin olla, avoin, läpinäkyvä, rehellinen.

Avoimuutta kannattavat myös Piia ja Riitta. Riittaa pyydettiin kirjoittamaan blogia kokemuksistaan, ja oman kertojan äänen löytyminen on ollut mahtava juttu, hän sanoo. Olisi ollut mahdollista kirjoittaa nimettömänä, mutta asiaa pohdittuaan Riitta päätti, että salailu on nyt loppu, ja kirjoittaa Pullopostia kunnon naiselta -blogia omalla nimellään ja kasvoillaan.

”Pelotti aivan hirveästi, mutta palaute on ollut hyvää ja elämä oikeastaan aika ihanaa”, Riitta sanoo.

Kommentit
  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.