Hyppää pääsisältöön

Inhimillinen tekijä: Tunnollisen naisen salainen elämä

Miksi alkoholista tulee naisen uskollisin ystävä? Anne Flinkkilän vieraina toimittaja Riitta Castrèn, yrittäjä Stina Carpelan ja taideterapeutti, valmentaja Piia Sumupuu.
Anne Flinkkilän /ylh. vas) vieraina ovat Riitta Castrén (oik.), Stina Carpelan ja Piia Sumupuu. Miksi alkoholista tulee naisen uskollisin ystävä? Anne Flinkkilän vieraina toimittaja Riitta Castrèn, yrittäjä Stina Carpelan ja taideterapeutti, valmentaja Piia Sumupuu. yle tv1

TV1 keskiviikkona 5.10.2016 klo 22.00 - 22.50, uusinta lauantaina 8.10. klo 17.10
Yle Areenassa vuoden ajan.

Inhimillisessä tekijässä toimittaja Anne Flinkkilä kohtaa kolme naista, joilla oli salaisuus. He joivat. He hoitivat työnsä, perheensä, kotinsa ja illan palkintona odotti lasi viiniä, yksi olut. Ja ennen pitkää yksi lasillinen ei riittänyt.

Kaikista heistä tuli alkoholisteja.

Lohduttava viinilasi

Riitta Castrén on pitkän linjan toimittaja, jolle työ oli suuri intohimo ja kutsumus. Elämän kuuluivat myös seurustelu hyvän ruuan ja viinin merkeissä.

Riitta sanoo, että niin hassulta kuin se kuulostaakin, alkoholi sopi hänelle, hän oli hyvää seuraa. Sitten kuitenkin tapahtui monta asiaa yhtä aikaa.

Kaksi läheistä ihmistä sairastui vakavasti, ja samaan aikaan työpaikalla tuli eteen suuria muutoksia, joissa Riitta koki, ettei hän oikein tullut kuulluksi. Hän alkoi lohduttaa itseään viinillä iltaisin ja lasillinen alkoi yhä useammin muuttua pullolliseksi.

Loppujen lopuksi tilanne meni niin pahaksi, että Riitta sai potkut työstään juomisen takia. ”Se oli musertava asia, elämäni kovin paikka”, sanoo Riitta.

Siitä alkoi nopea syöksykierre, joka oli viedä Riitan hengen.

Sikspäkki ei enää riittänyt

Stina Carpelan on yrittäjä, joka parhaimmillaan pyöritti neljääkin kuntosalia yhtä aikaa. Vauhti oli kova ja suorittaminen suorastaan vimmaista. Mikään ei tuntunut riittävän.

Sitten Stina keksi keinon vauhdin pysäyttämiseen: sikspäkki olutta illalla lasten nukkumaanmenon jälkeen tainnutti niin, että jaksoi taas seuraavaan päivään.

Stinalle kävi kuten Riitallekin, sikspäkki ei enää riittänyt, määrät kasvoivat ja lopulta Stina korkkasi ensimmäisen tölkin jo autossa kotimatkalla. Stina sanoo, että jollakin tavalla hän toivoi jäävänsä kiinni, että joku huomaisi.

Kotijuomisensa Stina kuitenkin salasi, se oli helppoa, koska silloinen puoliso oli ravintola-alalla, ja illat poissa kotoa.

Työkuntoon aamuksi

Taideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja Piia Sumupuu on televisiosta tuttu, sillä hän opasti Yle TV1:n Korkki kiinni -ohjelmassa julkkiksia lopettamaan juomisen.

Piian oma korkki on pysynyt kiinni jo toistakymmentä vuotta ja hän kertoo olleensa samanlainen salatissuttelija kuin Stinakin. Töiden jälkeen illalla oli juotava nopeaan tahtiin, että aamulla oli työkunnossa.

Piian juomisesta ei tiedetty, hän ei liehunut lasi kädessä juhlissa eikä kotonakaan. Kun Piia kertoi raitistuneensa, moni tuttu oli tyrmistynyt: ethän sinä mikään alkoholisti ole.

Pärjäämisen pakko

Riitta, Stina ja Piia arvelevat edustavansa aika isoa joukkoa koulutettuja, itseltään paljon vaativia naisia, jotka illan hiljaisina tunteina lääkitsevät stressiään ja riittämättömyyden tunteita alkoholilla.

Stina sanoo, että pärjäämisen pakko tulee omasta kotikasvatuksesta. Vanhemmat olivat absolutisteja ja kymppi miinus kokeesta oli paha juttu. Pärjäämisellä Stina tunsi ostavansa olemassaolon oikeutuksen.

Piia sanoo, että hän eli tavallaan koko ajan muiden elämään, muita varten. Siksi hän tarvitsi lääkettä, että pääsee johonkin muualle huilimaan.

Piia sanoo, että monta kertaa asiat saivat surkuhupaisia mittasuhteita. Öisin hän rukoili raittiutta, aamupäivä meni vielä hyvin, mutta iltapäivällä hän oli jo ostamassa juotavaa.

Riitta puolestaan sanoo nyt ihmettelevänsä itseään: hän oli vuosikausia kirjoittanut muiden tunteista ja tuntemuksista, nyt hän oli täysin avuton omien katkeruuksiensa ja surun tunteiden kanssa.

Ei yhtä tapaa raitistua

Kaikki kolme naista ovat nyt raittiita, mutta jokaisen tie raittiuteen on ollut erilainen. He vierastavat mediankin hellimiä sankariraittiustarinoita, joissa ensin ryvetään, sitten käydään pohjalla, kadutaan ja sitten ollaankin jo raittiita.

Piia haluaa muistuttaa, että ei ole yhtä tapaa alkoholisoitua, muttei myöskään yhtä tapaa raitistua. Kenellekään ei voi tyrkyttää omaa tapaansa, eikä raitistua voi väärin.

Riitan juominen oli mennyt siihen pisteeseen, että hengenmeno oli lähellä. Hän oli saanut unettomuuteen ja masennukseen lääkkeitä, syönyt useamman antibioottikuurin ja alkoholin kanssa näistä muodostui sellainen cocktail, että maksa ei enää kestänyt.

Lääkäri oli sanonut, että Riitta tuli vastaanotolle yhdennellätoista hetkellä. Alkoholi olisi tästä lähtien kokonaan kielletty, yksikin lasillinen voisi tappaa. Riitta haki apua myös vertaistuesta, mutta siellä häntä surettivat kaikki kovat ihmiskohtalot. Suurin apu löytyi terapiasta, ilo ja nauru ovat pikku hiljaa palanneet.

Raitis ihminen on peili

Stina kokeili monia keinoja, lääkkeitä, auttavaa puhelinta, terapiaa. ”Vertaisryhmä tuntui vieraalta, siellä oli vaan juoppoja”, Stina naurahtaa. Lopulta paras apu löytyi kahden viikon jaksolta psykiatrisessa sairaalassa.

Nyttemmin Stina on palannut kristilliseen vertaisryhmään, jossa käsitellään nimenomaan tunteita.

Piia taas paitsi joi salaa, myös raitistui salaa, vertaistuen avulla. Oma äiti suhtautui Piian raitistumiseen nuivasti, ei meidän suvussa ole ennenkään juoppoja ollut. Myös jotkut tutut eivät ole kestäneet Piian raitistumista vaan ovat laittaneet välit poikki.

Piia sanookin, että raitis ihminen tuntuu tänä päivänä olevan kuin peili, johon muut peilaavat omaa juomistaan. Ja jos peilistä näkyy jotakin epämukavaa, peili on väärässä.

Asiat kohdattava ilman alkoholia

Millaista sitten on raitis elämä? Riitta sanoo, että toki viini-iltojen ikävä jäi, mutta hän on tietoisesti pyrkinyt etsimään uusia elämyksiä. Jollakin tavalla myös se kantaa, että tietää, että alkoholi veisi hengen. Ja paljon jäi: ystävät, seurustelu, ruoka, nauru.

”Alkoholi oli loppujen lopuksi vain pieni osa sitä kokonaisuutta”, Riitta sanoo.

Stina muistaa, että ensimmäinen vuosi raittiina oli aivan kamala. Hän pelkäsi tylsyyttä ja pitkiä yksinäisiä iltoja. Parisuhdekin kariutui, kun mies jatkoi juomista. Perheen hajoaminen oli suuri suru, mutta oli kuitenkin oltava hyvällä tavalla itsekäs, oma raittius oli tärkeintä.

Piia sanoo, että oikeastaan ensimmäinen raitis vuosi oli jonkinlainen kuherrusvuosi, ja sen jälkeen alkoi vasta ymmärtää, että ei elämän ongelmat ja haasteet lopu vaikka raitistuukin. Nyt ikävät asiat on vain kohdattava ilman alkoholin tuomaa puskuria.

Ei enää salaisuuksia

Stinalle viimeiset palat loksahtivat kohdalleen kun hän sai vielä selvin päin toisen burn-outin. Hänellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö, ja se selitti sitä, miksei mikään tuntunut riittävät, miksi piti painaa sata lasissa. Nyt lääkitys on tasannut pahimpia huippuja ja Stina sanoo, että on sellainen kuin haluaakin olla, avoin, läpinäkyvä, rehellinen.

Avoimuutta kannattavat myös Piia ja Riitta. Riittaa pyydettiin kirjoittamaan blogia kokemuksistaan, ja oman kertojan äänen löytyminen on ollut mahtava juttu, hän sanoo. Olisi ollut mahdollista kirjoittaa nimettömänä, mutta asiaa pohdittuaan Riitta päätti, että salailu on nyt loppu, ja kirjoittaa Pullopostia kunnon naiselta -blogia omalla nimellään ja kasvoillaan.

”Pelotti aivan hirveästi, mutta palaute on ollut hyvää ja elämä oikeastaan aika ihanaa”, Riitta sanoo.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä kaupungistumisesta!

    Onko Suomi kohta vain yksi kaupunki?

    o kolme vuotta peräkkäin Suomessa on syntynyt vähemmän ihmisiä kuin on kuollut. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa. Maaseutu ja kohta myös taajamat ja pikkukaupungit näivettyvät, Missä asumme ja mitä teemme parin vuosikymmenen kuluttua, sitä pohditaan nyt alkavassa Mikä maksaa-ohjelmassa.

  • Merenkulkija Pekka Piri toteutti unelmamatkansa viikinkien reittiä pitkin

    Hurja matka avoveneellä Islantiin onnistui.

    Merenkulkija Pekka Piri, joka toteutti unelmansa 25 vuotta sitten. Hän ajoi yhdessä merikapteeni Matti Pullin kanssa avoveneellä Islantiin. Merimatka vaati ponnistusta, sitkeyttä sekä kumppanuutta. Sittemmin Pekka Piri on tehnyt matkan yhä uudelleen mielessään, muistoissaan ja ajatuksissaan.

  • Keskustele tässä muodista ja vaateteollisuudesta!

    Suomalaisen muotibisneksen vaiheita

    Vielä 1980 tekstiili- ja vaatetusala työllisti 25 000 suomalaista ja vaatteet olivat tärkeä vientiala. Nykyään vaateteollisuudesta leipänsä saa noin 5000 ihmistä. Nyt kotimainen vaatevalmistus on jälleen pikku hiljaa elpymässä ja ala tähyää uudestaan vientimarkkinoille. Lisäksi Suomessa kehitellään myös uuden sukupolven kankaita, jotka valmistetaan puukuidusta.

  • Keskustele muutosliikkeestä

    Mikä saisi ihmiset vaatimaan muutoksia?

    Miksi ihmiset sopeutuvat maailman vääryyksiin niin ihmeteltävän hyvin? Miksi he eivät vaadi oikeudenmukaisuutta? Toisten palkka ei riitä edes ruokaan, toiset nostavat miljoonaoptioita. Miksi ihmiset tyytyvät tästä tilanteesta vain toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka eikä asialle tehdä mitään?

  • Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta

    Jaakko Valvanne toivoo vanhusten kotihoidon lisäämistä.

    Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan.

  • Keskustele tässä vaalirahoituksesta!

    Suomalainen vaalirahoitus

    Vaalikampanjat ovat käyneet yksittäisille ehdokkaille yhä kalliimmiksi. Ketkä ehdokkaista saavat rahoitusta helposti ja ketkä eivät? Millaisia harmaan alueen ongelmia vaalirahoitukseen liittyy? Vieraina ovat vaalikampanjointia tutkinut valtiotieteiden tohtori Erkka Railo ja tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola.

  • Keskustele hyvinvointivaltiosta

    Pitäisikö hyvinvointivaltioaatetta päivittää?

    Passivoiko sosiaaliturva ihmisiä liikaa? Onko työn tekemisen arvo unohdettu? Vai onko hyvinvointivaltioaate edelleen pätevä? Onko sen edustama järjestelmä oikeudenmukainen?

  • Keskustele mielenterveyspalveluista

    Kuka pitää mielenterveyskuntoutujien puolta

    Ohjelmassa keskustellaan mielenterveyspalveluiden, erityisesti asumispalveluiden, kilpailuttamisesta. Mitä ajatuksia keskustelu sinussa herättää? Oletko itse tai onko joku läheisistäsi käyttänyt mielenterveyspalveluja? Oletko ollut saamaasi palveluun tyytyväinen? Miten mielenterveyspalveluja pitäisi mielestäsi kehittää?

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.