Hyppää pääsisältöön

Miksi tanssi ja laulu eivät maita julkisella paikalla?

Olisinpa taas rikkomattomalla itsetunnolla varustettu kolmivuotias synttärisankari! Laulaisin ja tanssisin muiden lasten kanssa antaumuksella Paljon onnea vaan -laulua kuin viimeistä päivää. Viimeiset päivät olisivatkin käsillä - ainakin siinä mielessä, että pari kolme vuotta myöhemmin en enää tanssi enkä laula. En yksinkertaisesti pysty, sillä mietin vain, mitä muut minusta ajattelevat. Mihin laulun ja tanssin ilo katoaa?

Pikakelataan toiselle vuosikymmenelle 13-vuotiaiden synttäribileisiin. Musiikin volyymi huumaa korvia, mutta äänen lähde on poppia paahtavat stereot. Hiljaiset teinit vilkuilevat toisiaan vaivihkaa. Ajatus siitä, että laulettaisiin edes yhdessä on yhtä houkutteleva kuin kuolema.

Esiintymisen ilon on haudannut mielen teoria. Noin kolmen ja viiden ikävuoden välillä lapsille syntyy ymmärrys, siitä että muilla on mielipiteitä ja ajatuksia, jotka eroavat hänen omistaan, vaikkapa esiintymislahjojen suhteen.

Tämä johtaa siihen, että ihmiset pyrkivät lopun elämäänsä lukemaan toisia ihmisiä, mitä he oikeasti ajattelevat ja vastaavasta peittämään omat ajatuksensa toisilta.

mies tanssii kadulla Prisma Studion kuvausryhmän edessä
Onneksi mielen teoria ei lannista 100% kaikkia yli kolmivuotiaita esiintymästä. mies tanssii kadulla Prisma Studion kuvausryhmän edessä Kuva: Vesa-Matti Väärä prisma studio

Alamäki alkaa jo nelivuotiaana

Amerikkalaistutkijat selvittivät, miten mielen teoria vaikuttaa esiintymishalukkuuteen. Tutkimus tehtiin kesäleireillä ja koehenkilöinä oli 3-12-vuotiaita lapsia. Heille esitettiin neljä tehtävää, joista he saivat valita kaksi: laula laulu, esitä tanssi, väritä paperilla oleva neliö tai piirrä paperille punaisia ympyröitä. Jutun alussa olevalla videolla toistetaan amerikkalaistutkijoiden testi turkulaisilla päiväkotilapsilla ja aikuisilla.

Yhdysvaltalaistutkimuksessa kolmivuotiaista lapsista reilusti yli puolet valitsi esiintymistehtäviä. Kolmivuotias, jolla mielen teoria ei ole vielä kehittynyt, ajattelee, että koska mielestäni olen hyvä, niin kaikki muutkin ajattelevat samoin. Teini-ikäisillä mielen teorian kehitys on romahduttanut tällaiset harhakuvitelmat ja heidän esiintymishalukkuutensa määrä painuikin alle kymmeneen prosenttiin.

Ihminen toki käy puberteetti-ikään tullessa läpi monenlaista myllerrystä, mikä osaltaan voi alentaa esiintymishalukkuutta. Tutkijat kuitenkin havaitsivat, että käänne esiintymishalukkuudessa tapahtuu jo neljävuotiailla.

Mistä tietää, onko lapselle kehittynyt mielen teoria?

Amerikkalaistutkimuksessa selvitettiin myös koehenkilöiden mielen teorian kehityksen taso. Sen selvittämiseen on olemassa useita klassikkotestejä. Alla olevalla videolla on esimerkki yhdestä testistä, jonka voi tehdä kotioloissa.


Ideana on vaihtaa tutun näköisen laatikon sisältö - tässä tapauksessa keksilaatikkoon laitettiin lammas. Ensin kysytään, mitäköhän laatikossa on? Sen jälkeen paljastetaan laatikon todellinen sisältö. Laatikko suljetaan ja kysytään, mitä laatikossa oikeasti oli? Ja lopuksi kysytään lapselta, että mitä luulee jonkun toisen lapsen vastaavan, kun tältä kysytään että mitäköhän laatikossa on.

Jos lapsi vastaa esimerkin mukaisesti, että keksejä, hänelle on kehittynyt mielen teoria. Mutta jos hän vastaa, että lammas, kannattaa toistaa testi ensi vuonna uudestaan!

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede