Hyppää pääsisältöön

Portteja maan ja taivaan rajalla

Risto-Matti Marin on tehnyt Alballe useita levyllisiä romanttisten pianotranskriptioiden helmiä. Uudella levyllään “Gateways—portteja” Marin rakentaa resitaaliohjelman, jonka kantavaksi voimaksi nousee kerronnallisuus: jokainen taitekohta vaikuttaa portilta seuraavaan teokseen. Erinomaiseksi kokonaisuus nousee käydessään Bachilla ja Schubertilla rakennetusta portista levyn viimeiseen teokseen, Franz Lisztin faustiseen Sonaattiin h-molli.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Romantiikan ajan transkriptiot ovat Risto-Matti Marinin erikoisalaa, ja sellaisella alkaa tämäkin levy, Lisztin näkemyksellä Johann Sebastian Bachin Fantasiasta ja fuugasta g-molli uruille. Liszt muuntaa Bachin kahdelle kädelle ja jalkiolle kirjoittaman urkutekstuurin 1800-luvun romanttiselle konserttipianolle; Liszt ei tavoitellut barokkista autenttisuutta eikä sitä tee Marinkaan. Lopputulos on hyvä, pianisti on selvästi omimmalla alueellaan.

Porttina seuraaviin Franz Schubertin Impromptuihin opus 90 on Bachin Fuugan päättävä G-duurisointu: samainen g-sävel avaa Schubertin arvoituksellisesti alkavan Impromptun c-molli. Yhdistelmä avaa kiehtovan portin Schubertin opukseen. Marinin avaustempo on hidas, ja vaikka se hivenen elääkin ylöspäin sopivin paikoin c-molli-Impromptun laajassa variaatiomuodossa, vaikutelmani on aivan kuin pianisti hyräilisi teosta itsekseen. Neljästä Impromptusta nopeammat, huoleton Es-duuri ja syvällisemmän vaikutelman tekevä As-duuri miellyttävät minua enemmän. Kahteen hitaaseen Impromptuun, c-molliin ja Ges-duuriin olisin kaivannut lisää runollisuutta, klassismista romanttiseen unelmointiin taivutettujen musiikillisten hahmojen laulua.

Levyn päänumero onkin selvästi Lisztin Sonaatti h-molli, joka nousee loistokkaaksi Risto-Matti Marinin käsissä. Koskettimiston ja soittimen hallinta on Marinille luonteva itsestäänselvyys, ja hän kykenee toteuttamaan visionsa Lisztin järkälemäisestä puolituntisesta draamasta vakuuttavasti.

Kerronnallisuus nousee teoksen kantavaksi voimaksi. Vaikka Liszt antoi teokselleen abstrakstin otsikon Sonaatti, sen taustalle on oletettu niin omaelämäkerrallisuutta, John Miltonin Kadotettua paratiisia kuin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Marin nostaa esittelytekstissään näistä esiin Faustin, ja eittämättä hänen tulkinnassaan voi kuulla niin Mesfistoteleen naurua kuin onnen huumaa Gretchenin syleilyssä. Lopun taivaaseen kohoaminen ei ole julistava vaan tuo rauhan, ja Marin pidättelee intensiteettiä laskemasta hitaimmissakin tempoissa.

Ehkä vaikuttavinta on se, kuinka Marin kykenee sekä pitämään kiinni motiivien karakterisoinneistaan että ylläpitämään lineaarisia elementtejä, teoksen harmonista rakennetta ja pitkän aikavälin temposuhteita, pysytellen samalla pianisistessa taiturillisessa hurmoksessa. Selkokielisemmin ilmaistuna hän kykenee rakentamaan ja kannattelemaan draamaa Lisztin äärimmäisen vaativan pianotekstuurin pyörteissä.

Jos jäinkin kaipaamaan hivenen runollisempaa Schubertia, kerronnallisuutta ja draamaa on tarjolla senkin edestä Lisztin faustisessa Sonaatissa. Kokonaisuus toimii hyvän resitaaliohjelman tavoin ja ansaitsee otsikkonsa.

”Gateways—Portteja”. J.S. Bach—Franz Liszt: Fantasia ja fuuga g-molli. Franz Schubert: Neljä impromptua op. 90. Liszt: Sonaatti h-molli. (Alba, ABCD 398)

Kuuntele Uudet levyt 30.9.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.