Hyppää pääsisältöön

Portteja maan ja taivaan rajalla

Risto-Matti Marin on tehnyt Alballe useita levyllisiä romanttisten pianotranskriptioiden helmiä. Uudella levyllään “Gateways—portteja” Marin rakentaa resitaaliohjelman, jonka kantavaksi voimaksi nousee kerronnallisuus: jokainen taitekohta vaikuttaa portilta seuraavaan teokseen. Erinomaiseksi kokonaisuus nousee käydessään Bachilla ja Schubertilla rakennetusta portista levyn viimeiseen teokseen, Franz Lisztin faustiseen Sonaattiin h-molli.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Romantiikan ajan transkriptiot ovat Risto-Matti Marinin erikoisalaa, ja sellaisella alkaa tämäkin levy, Lisztin näkemyksellä Johann Sebastian Bachin Fantasiasta ja fuugasta g-molli uruille. Liszt muuntaa Bachin kahdelle kädelle ja jalkiolle kirjoittaman urkutekstuurin 1800-luvun romanttiselle konserttipianolle; Liszt ei tavoitellut barokkista autenttisuutta eikä sitä tee Marinkaan. Lopputulos on hyvä, pianisti on selvästi omimmalla alueellaan.

Porttina seuraaviin Franz Schubertin Impromptuihin opus 90 on Bachin Fuugan päättävä G-duurisointu: samainen g-sävel avaa Schubertin arvoituksellisesti alkavan Impromptun c-molli. Yhdistelmä avaa kiehtovan portin Schubertin opukseen. Marinin avaustempo on hidas, ja vaikka se hivenen elääkin ylöspäin sopivin paikoin c-molli-Impromptun laajassa variaatiomuodossa, vaikutelmani on aivan kuin pianisti hyräilisi teosta itsekseen. Neljästä Impromptusta nopeammat, huoleton Es-duuri ja syvällisemmän vaikutelman tekevä As-duuri miellyttävät minua enemmän. Kahteen hitaaseen Impromptuun, c-molliin ja Ges-duuriin olisin kaivannut lisää runollisuutta, klassismista romanttiseen unelmointiin taivutettujen musiikillisten hahmojen laulua.

Levyn päänumero onkin selvästi Lisztin Sonaatti h-molli, joka nousee loistokkaaksi Risto-Matti Marinin käsissä. Koskettimiston ja soittimen hallinta on Marinille luonteva itsestäänselvyys, ja hän kykenee toteuttamaan visionsa Lisztin järkälemäisestä puolituntisesta draamasta vakuuttavasti.

Kerronnallisuus nousee teoksen kantavaksi voimaksi. Vaikka Liszt antoi teokselleen abstrakstin otsikon Sonaatti, sen taustalle on oletettu niin omaelämäkerrallisuutta, John Miltonin Kadotettua paratiisia kuin Johann Wolfgang von Goethen Faustia. Marin nostaa esittelytekstissään näistä esiin Faustin, ja eittämättä hänen tulkinnassaan voi kuulla niin Mesfistoteleen naurua kuin onnen huumaa Gretchenin syleilyssä. Lopun taivaaseen kohoaminen ei ole julistava vaan tuo rauhan, ja Marin pidättelee intensiteettiä laskemasta hitaimmissakin tempoissa.

Ehkä vaikuttavinta on se, kuinka Marin kykenee sekä pitämään kiinni motiivien karakterisoinneistaan että ylläpitämään lineaarisia elementtejä, teoksen harmonista rakennetta ja pitkän aikavälin temposuhteita, pysytellen samalla pianisistessa taiturillisessa hurmoksessa. Selkokielisemmin ilmaistuna hän kykenee rakentamaan ja kannattelemaan draamaa Lisztin äärimmäisen vaativan pianotekstuurin pyörteissä.

Jos jäinkin kaipaamaan hivenen runollisempaa Schubertia, kerronnallisuutta ja draamaa on tarjolla senkin edestä Lisztin faustisessa Sonaatissa. Kokonaisuus toimii hyvän resitaaliohjelman tavoin ja ansaitsee otsikkonsa.

”Gateways—Portteja”. J.S. Bach—Franz Liszt: Fantasia ja fuuga g-molli. Franz Schubert: Neljä impromptua op. 90. Liszt: Sonaatti h-molli. (Alba, ABCD 398)

Kuuntele Uudet levyt 30.9.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.