Johanna Vehkoo
Yle
StopFake pyrkii kumoamaan Ukrainaa koskevia valeuutisia ja sosiaalisessa mediassa leviäviä huhuja. Faktantarkistusta tekee parinkymmenen toimittajan ja kääntäjän joukko, jonka työ ei tekemällä lopu.
Ukrainalainen StopFake.org on osa maailmanlaajuista faktantarkistussivustojen nousua. Tässä joukossa se on yksi maailman laajimmista ja aktiivisimmista. Stop Fake on toiminut maaliskuusta 2014 alkaen – saman kuun aikana Putin liitti Krimin Venäjään.
Toimittajien perustama faktantarkistusoperaatio perustettiin vastavoimaksi Venäjän informaatiovaikuttamiselle ja se pyrkii kumoamaan venäläisen median väitteitä ja sosiaalisen median huhuja. Nykyisin StopFake-sivustoa tekee yli 20 journalistia ja kielenkääntäjää. Sivusto ilmestyy jo kahdeksalla kielellä, ja yhdeksäs on tulossa.
Valeuutisia saa kumota päivittäin
StopFaken perusti joukko kiovalaisen journalismikoulun henkilökuntaan kuuluvia ja sieltä valmistuneita toimittajia, jotka huomasivat, että kyseenalaisten ja selvästi valheellisten Ukrainaa koskevien uutisjuttujen määrä oli hälyttävässä kasvussa.
Valheenpaljastaja tapasi yhden Stop Faken perustajista, toimittaja Margo Gontarin. Hän on sivuston uutisankkuri, joka lukee joka viikko venäjänkieliset uutiset viikon feikeistä.
Gontarin mielestä elämme faktojen jälkeisessä ajassa, ja valeuutismaakarit naruttavat kansaa joka päivä: “Kun kumoat yhden huhun, monta muuta tulee tilalle.”
Kun kumoat yhden huhun, monta muuta tulee tilalle.
Venäläinen media on väittänyt muun muassa, että yksi Ukrainan poliittisista puolueista halusi Hitlerin kuvan seteliin (ei pidä paikkaansa), että Donald Trump kritisoi Venäjän sulkemista paralympialaisista (ei sanonut mitään aiheesta) ja että ISIS kouluttaa terroristeja Etelä-Ukrainassa (ei kouluta).
Useimmiten feikit ovat Gontarin mukaan peräisin Kremlin hallitsemasta Venäjän valtamediasta – tosin moni on saanut alkunsa sosiaalisesta mediasta, josta ne ovat päätyneet uutisiksi asti.
Varsinaisten faktantarkistusten ja huhujen kumoamisten lisäksi Stop Fake julkaisee pitempiä taustoittavia juttuja, joissa esimerkiksi selitetään, miten disinformaatio toimii ja annetaan yleisölle vinkkejä teknisistä työkaluista, joista on apua verkkosisältöjen faktantarkistuksessa.
Yleisövinkit auttavat alkuun
Stop Fake valitsee uutisen tarkistettavakseen joko toimituksen oman uutisseurannan perusteella tai joukkoistamisen avulla. Toimitus saa lukijoilta paljon viestejä, joissa pyydetään tarkistamaan jonkun tietyn uutisen paikkansapitävyys.
– Tekstipohjaisissa tapauksissa tutkimme, mihin lähteisiin uutinen perustuu ja esimerkiksi tarkistamme siinä käytettyjen asiantuntijoiden taustat, Gontar kertoo.
Videot ovat vaikeampia jäljittää.
Jos kyse on valokuvasta, toimittaja tutkii sitä Googlen käänteisellä kuvahaulla ja TinEye-työkalulla. Säätilastojen avulla voidaan selvittää, onko kuva oikeasti otettu väitettynä hetkenä:
– Kuva voi olla peräisin vaikka Syyriasta, vaikka sen väitetään olevan Ukrainasta. Videot ovat vaikeampia jäljittää. Otan esimerkiksi videon, jonka väitettiin näyttävän ukrainalaisia sotilaita heittämässä venäläisten sotilaiden ruumiita tankista. Silloin saimme vinkin, että video saattaisi olla Dagestanista. Hakemalla Dagestanissa kuvattuja vastaavia videoita Youtubesta löysimme alkuperäisen. Siinä olikin venäläisiä sotilaita heittämässä dagestanilaisten ruumiita, Gontar sanoo.
Tapaus on selitetty tarkemmin täällä – varoitus: kuvat saattavat järkyttää.
Läpinäkyvyys on luotettavuutta
Mikä sitten on luotettava lähde? Siihen Gontarin on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, sillä Ukrainan tilanne on niin sekava. StopFake pyrkii omalla työllään sitä selkiyttämään ja perustelemaan tarkasti, miksi jokin uutinen on faktaa ja toinen fiktiota.
– Riippumattomien lähteiden löytäminen Ukrainaan liittyvissä asioissa on vaikeaa. Venäläisestä mediasta luotettavimpia ovat esimerkiksi Dozhd-kanava ja Novaja Gazeta. Linkitämme usein kansainvälisiin uutistoimistoihin, kuten Reutersiin. Niilläkin voi usein olla Ukraina-uutisissa epätarkkuuksia ja väärinkäsityksiä, mutta ei valheita, Gontar sanoo.
Lukija voi itse tarkistaa, mihin juttumme perustuu.
StopFaken kaikkien juttujen sävy ja tyylilaji ei ole tiukan neutraali, kuten vaikkapa amerikkalaisilla lähinnä politiikkaa käsittelevillä faktantarkistussivustoilla. Toimittajat saavatkin jonkin verran valituksia Putinin tukijoilta, mutta he vetoavat metodiensa läpinäkyvyyteen. Kenellä tahansa on mahdollisuus käydä faktantarkistajan käyttämät lähteet läpi.
– Emme julkaise mitään, ellei meillä ole pitäviä todisteita. Linkitämme käyttämiimme lähteisiin, joten lukija voi itse tarkistaa, mihin juttumme perustuu. Tarkoituksemme on vain tarjota lukijoille varmistettua tietoa.
Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com
Muokattu 11.1.2017: Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle.
Muokattu 11.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
