Hyppää pääsisältöön

Docventures kysyy: pitäisikö lobbauksen olla avoimempaa?

Docventures kysyy
Docventures kysyy Docventures

Suhmuroinnin kauniimpi nimitys on lobbaus eli vaikuttajaviestintä. Sillä viitataan erilaisten eturyhmien, autoteollisuudesta Guggenheim-entusiasteihin, pyrkimyksiin vaikuttaa epävirallisesti päättäjiin ja poliitikkoihin.

Lobbarit näkevät lobbaamisen eräänlaisena huippuunsa vietynä kansalaisuutena, sillä siinä katsotaan olevan kyse demokratiaan olennaisesti kuuluvasta oikeudesta osallistua itseään koskeviin asioihin, mutta lobbaamisen ja suhmuroinnin ero on hiuksenhieno.

Suomessa lobbausta ei ole säännelty millään tavalla, vaikka huolet lobbareiden vaikutuksesta päätöksentekoon johtivat kesällä 2011 Euroopan unionin lobbarirekisterin perustamiseen. Komissio myös julkisti viime viikolla ehdotuksensa, jonka mukaan lobbarien olisi ilmoittauduttava EU:n ylläpitämään rekisteriin, jos he haluavat päästä tapaamaan Euroopan parlamentin jäseniä tai ministerineuvoston korkeita virkamiehiä.

Korruptiota tutkiva järjestö Transparency on huolissaan rakenteellisesta korruptiosta, joka vaikeuttaa korruption tunnistamista. Järjestö peräänkuuluttaa Suomeen sekä avointa lobbarirekisteriä että yhdenmukaista lainsäädäntöä lahjusten ottamiseen kansanedustajille ja virkamiehille. Poliitikoille on myös esitetty julkista lobbaripäiväkirjaa.

Kannatatko julkista ja kaikille pakollista lobbarirekisteriä Suomeen?

Kyllä, se turvaa demokratian.
93% (416 ääntä)
En, ei ole tarvetta.
7% (30 ääntä)
Ääniä yhteensä: 446