Hyppää pääsisältöön

Tervettä pelkoa vai fobiaa – milloin pelko menee liiallisuuksiin?

Pelottaako?
Pelottaako? Kuva: Yle, Tero Kyllönen Pelottaako?

Lähes jokainen meistä pelkää jotain, ja niin kuuluukin olla. Ja vaikka pelko on luonnollinen osa elämää, se voi mennä myös liiallisuuksiin tai muuttua epärealistiseksi fobiaksi. Jos fobia häiritsee arkea, kannattaa siihen hakea apua.

– Pelkoa tarvitaan koko ajan – jokapäiväisessä elämässä. Sen tehtävä on suojata meitä vaaroilta ja auttaa meitä välttämään niitä. Pelko ei siis yleensä ole oire, vaan normaali ja hyödyllinen reaktio, tiivistää psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Björn Appelberg.

Ei ole mitään syytä pyrkiä eroon pelosta, koska pelolla on tärkeä tehtävä elämässämme.― psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Björn Appelberg

– Pelosta on haittaa silloin, kun se on suhteettoman voimakasta tai epärealistista niin kuin esimerkiksi fobiassa.

Missä sitten kulkee ero pelon ja liiallisuuksiin menevän pelon – fobian – välillä?

– Fobiasta puhutaan, kun ihminen tietää itse, että hänen pelkäämänsä asia on vaaraton.

Tyypillisiä fobioita ovat korkeanpaikankammo ja ahtaanpaikankammo; myös julkisten tilojen ja avaran paikan pelko, agorafobia, on hyvin tavallinen fobia. Akuutin pelkokysely vahvistaa niin ikään, että hyönteisiin ja eläimiin liittyvät fobiat ovat hyvin tavallisia.

“Käärmeet. En inhoa tai vihaa mitenkään näitä viattomia eläinkappaleita, mutta hirveä fobia niitä kohtaan on, en pysty edes eläintarhojen terraarioissa käymään kokematta silmitöntä kauhua käärmeitä nähdessäni. Hassua sinänsä, että mitään negatiivista kokemusta minulla ei ikinä myöskään ole ollut käärmeiden kanssa, niitä kohtaan vain on jokin alitajuinen, primitiivinen kauhu.”

kuolemanpelko
kuolemanpelko Kuva: Yle, Tero Kyllönen kuolemanpelko

Pelkokyselyn perusteella suomalaiset pelkäävät erityisesti sairastumista ja kuolemaa. Kuinka tavallista se on?

– Sairauden pelko ja kuoleman pelko on normaalia. Kuka ei pelkäisi sairautta ja kuolemaa? Jos tämä saa liialliset mittasuhteet puhutaan hypokondriasta – taustalla voi olla myös depressio, Björn Appelberg määrittelee.

“Olen aina pelännyt sairauksia ja kuolemaa. Viiden vuoden sisään olen saanut kunnon siedätyshoitoa, kun ensin äitini sai aivoverenvuodon, isäni eturauhassyövän, johon hän menehtyi, ja itse reilu vuosi sitten melanooma-diagnoosin. Vasta viime kuukausien aikana olen kokenut eläväni täyttä elämää ensimmäistä kertaa aikuisiällä. Terapia, itsetutkiskelu, jooga ja aika ovat auttaneet. En ole keksinyt nopeita poppaskonsteja pelon poistamiseen, muuta kuin pahimpina hetkinä hengittämään joogahengitystä, joka rauhoittaa. Sen avulla on helpompi ymmärtää ettei ole muuta kuin nykyhetki.”

Appelberg muistuttaa, että julkisuudessa paljon esillä olevat asiat, esimerkiksi väkivaltarikokset ja terrorismi, voivat luonnollisesti aiheuttaa pelkoja.

“Pelkään ollessani yksin kävelyllä metsässä tai syrjäisellä lenkkipolulla. En pelkää metsää tai sen eläimiä vaan ihmistä. Pelkään siis tulevani raiskatuksi tai muuten väkivallan uhriksi. Rakastan ulkoilua ja siksi tämä pelko on voitettava usein ja lähdettävä ulos pelosta huolimatta. Koiran omistaminen on helpottanut pelkoani mutta tällä hetkellä en omista koiraa. Pelko kumpuaa uutisista ja siitä että lapsena ja teininä olen nähnyt useasti itsensä paljastelijoita metsässä.”

– Melkein kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin liittyy ahdistusta ja pelkoa. Sen takia on erittäin vaikeaa antaa yleispäteviä ohjeita siitä, miten niistä pääsee eroon. Pelkoihin vaikuttavat myös aikaisemmat kokemukset ahdistavista tai vaarallisista tilanteista.

"Aikaisemmin olen pelännyt lähes kaikkea ja kaikkia maanisesta ja masentuneesta käytöksestä johtuen. Nykyään pelkään jääväni syrjäytyneeksi mielenterveysongelmieni takia. Mielenterveyden takia pelkään myös jääväni työttömäksi ja lapsettomaksi, vaikka olen erittäin hyvässä kunnossa verrattuna moneen muuhun mielenterveyskuntoutujaan."

korkean paikan kammo
korkean paikan kammo Kuva: Yle, Tero Kyllönen korkean paikan kammo

Myös sosiaalisten tilanteiden pelko on monille tuttu. Esimerkiksi suhteeton esiintymispelko ja niin sanottu kahvikuppineuroosi eli käsien vapina sosiaalisissa tilanteissa aiheuttaa voimakasta ahdistuneisuutta, sanoo psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti Björn Appelberg.

Apua kuitenkin löytyy, eikä pelon vangiksi kannata jäädä silloin, kun se on häiritsevästi läsnä arjessa.

– Fobioiden hoidossa käytetään usein siedätyshoitoa eli asteittaista tottumista pelkoa aiheuttavaan tekijään. Ahdistuksen ja pelon taustalla voi olla myös yleistynyt ahdistuneisuushäriö. Sitä hoidetaan psykoterapialla ja myös mielialalääkkeillä, listaa Appelberg.

Artikkelissa käytetyt lainaukset ovat Akuutin pelkokyselyyn tulleita vastauksia.

6 FAKTAA PELOISTA JA FOBIOISTA

  • Pelko suojaa vaaroilta ja on luonnollinen osa elämää
  • Sairauden ja kuoleman pelko ovat normaaleja pelon kohteita
  • Fobiasta puhutaan, kun ihminen tietää itse, että hänen pelkoonsa ei ole järjellistä syytä
  • Korkeanpaikankammo, ahtaanpaikankammo sekä hyönteis- ja eläinfobiat ovat tyypillisiä esimerkkejä fobioista
  • Apua kannattaa hakea, kun pelko tai fobia häiritsee arkea
  • Siedättäminen eli vähitteinen pelolle altistaminen, terapia ja jossain tapauksissa myös lääkkeet voivat auttaa pelon hoidossa

Lue lisää:

Marja Hintikka Live: Äidit pelkäävät enemmän kuin isät - miehet naisia huolestuneempia vain yhdestä asiasta

Eroon esiintymisjännityksestä!

Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!

Kommentit