Hyppää pääsisältöön

4.10. Teeman Elävä arkisto: Retromuotia ja mannekiinin elämää

Mannekiini esittelee vaatteita Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaltuustojen kokouksessa hotelli Kalastajatorpalla. 60-luvun puoliväli.
Mannekiini esittelee muotia Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaltuustojen kokouksessa 60-luvun puolivälissä. Mannekiini esittelee vaatteita Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaltuustojen kokouksessa hotelli Kalastajatorpalla. 60-luvun puoliväli. Kuva: Kalle Kultala / Yle muoti

Mitä meillä oli ennen Henkkamaukkaa, Dressmannia ja Zalandoa? Teeman muotiviikon paketissa palataan suomalaisen muodin ja vaateteollisuuden kultaisiin vuosiin.

Muodin historia on meillä suhteellisen lyhyt, mutta siihen mahtuu paljon kiinnostavaa ja omaleimaista suunnittelua. Suomalaiselle muodille tyypillisiä piirteitä ovat mm. käytännönläheisyys ja sääolosuhteiden huomioon ottaminen.

Suomalaisen muodin ja vaateteollisuuden kultakaudella 1960-luvun lopulta 1990-luvun alkuun maassa toimi yli 500 alan tehdasta, jotka työllistivät runsaasti suunnittelijoita. Kun Neuvostoliitto romahti ja idänkauppa hyytyi, alkoi suomalaisen vaateteollisuuden alasajo. Globalisaatio siirsi lopulta teollisen vaatteiden valmistuksen lähes kokonaan muille maille.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen uusi suomalainen muotisuunnittelu on taas ollut nousussa ja saanut kansainvälistä huomiotakin.

Pihtiputaan mummokin saa puhua muodista

Teeman muotipaketissa mennään ensin vuoteen 1967. Naispuolinen muotiasiantuntija luonnehtii sen syksyn muotia ”parhaimmaksi mahdolliseksi, sillä se ei rajoita millään tavalla naista, vaan antaa hänelle mahdollisuuden valita itse esimerkiksi kirkkaat värit tai tumman linjan”. Hameissakin kelpasivat monet pituudet, joista saattoi sitten valita ”omille säärilleen sopivimman”.

Miehille syksyn muoti tarjosi pidentävää ja hoikentavaa linjaa, vartalonmyötäisyyttä ja yhteen sopivia värejä. Muotiasiantuntija on tosin huolissaan suomalaisten miesten laiskuudesta uusia garderobiaan. Tilastojen mukaan uusi puku hankittiin keskimäärin vain joka kolmas vuosi.

muotinäytös 50-luvulla
muotinäytös 50-luvulla Kuva: yle muoti
vaatturi työssään 60-luvulla
vaatturi työssään 60-luvulla muoti

Muotipuku ja käyttöpuku -ohjelma ei kuitenkaan rajoitu syksyn -67 mallistojen kuvailuun. Aikansa yhteiskunnallisen ja tasa-arvoisen journalismin hengessä siinä mennään maaseudulle kyselemään muodista mahdollisimman epämuodikkailta iäkkäiltä ihmisiltä.

Haastateltavat epäilevät muodikkuuden nostavan vaatteiden hintaa. Osa liittää muodin nuoruuteen ja naisiin. Eräs vanha mies toteaa: "Miksei se nuorille tekis hyvvää, muttei se näin vanhana ennää”. Toinen mies toteaa, että mikäs se on koreasti pukeutuneita tyttöjä katsellessa.

Ohjelmassa kuvataan myös valmisvaatteen tekoprosessia: sitä miten muotipiirustukset syntyvät suunnittelijoiden käsissä ja matkaavat sitten mallimestareille, jotka valmistavat niistä kaavat. Kaavoista leikataan mallikappale, joka sitten hylätään tai hyväksytään mallistoon.

Kun tehtaat saavat kokoelmansa valmiiksi, se esitellään vaatemessuilla kauppiaille. Samalla kauppamatkustajat lähtevät kiertämään maata voidakseen esitellä mallistoja suoraan vaatekauppiaille heidän omissa liikkeissään. Kauppiaat lopulta valitsevat ne mallit, joiden he olettavat menevän kaupaksi. Vasta asiakkaiden myötä todella nähdään mikä menestyy ja mikä ei, mistä vaatteesta tulee aikakautensa symboli ja mikä jää unholaan.

mannekiineja 70-luvun alkupuolella
mannekiineja 70-luvun alkupuolella Kuva: Yle muoti

Mannekiinilla tärkeintä sopuisa luonne

"Yksi, kaksi, zup!" Tällä filosofialla syntyy muotikuvia Tampereen uutukaisen maamerkin Näsinneulan juurella vuonna 1971. Läpinäkyvää - muotishow -reportaasi kertoo mitä ilmeisimmin kaiken olennaisen mannekiinin elämästä tuon ajan Suomessa.

Valokuvaajan mukaan paras mannekiini on sellainen, johon syntyy kameran kautta ikään kuin näkymätön lanka, jolloin sanoja ei tarvita. Myös luonnollisuus oli muotia mallimarkkinoilla 70-luvun alussa. Pituuttakin piti olla vähintään 172 senttiä, mutta tärkeintä oli mallitoimiston johtajan mukaan sopuisa luonne.

Ohjelmassa riisutaan paitsi mannekiineja myös turhaa glamouria alan ympäriltä. Kun mallien palkkiotkaan eivät tunnu päätähuimaavilta, on ohjelman loppupäätelmä hieman sarkastinen: "Mikäli osaatte riisuuntua nopeasti ja pukeutua vielä nopeammin ja hymyillä yleisölle kivistävin jaloin pitkän päivän päätteeksi, ruvetkaa mannekiineiksi"

muotinäytös 50-luvulla
muotinäytös 50-luvulla Kuva: yle muoti

Välipalana Elävän arkiston aikakone vie meidät puhtoisen 50-luvun alkuun. Harvinaisessa lyhytelokuvassa Tyyliä ja kauneutta juhlaan ja arkeen suomalaista muotia hehkuttaa legendaarinen radioääni Carl-Eric Creutz.

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa