Hyppää pääsisältöön

Matematiikan opettaja joka ei opeta – Pekka Peuran pitkä tie unelmaansa

Pekka Peura lintutornilla Viikinrannassa
Pekka Peura Pekka Peura lintutornilla Viikinrannassa Kuva: Yle/ Pirjo Koskinen pekka peura

Lukion matematiikan ja fysiikan opettaja Pekka Peura turhautui työhönsä jo kahden opetusvuoden jälkeen. Kontrasti omien kouluvuosien aikana syntyneen mielikuvan ja arkitodellisuuden välillä oli kova. Vain muutama oppilas oppi kuten hän itse oli aikanaan oppinut. Muita Pekka Peura ei osannut opettaa.

Hän lähti kehittämään työtään.

Ensin piti selvittää, mitä koulussa oikein pitäisi oppia. Ennen kaikkea mitä hänen oppilaansa tarvitsevat lukiosta päästyään.

Nyt takana on seitsemän vuoden kehitystyö, paljon oivalluksia ja uskoa omaan menetelmään. Pekka Peura onkin kysytty vieras kouluilla. Lukion matematiikan opettajaa pyydetään kouluttamaan muita opettajia eri puolille Suomea useana iltana viikossa.

Tänä syksynä Peuran opeille onkin erityisesti tarvetta. Uudessa opetussuunnitelmassa opettajan rooli muuttui ja oppimisen taitoja korostetaan entisestään. Juuri näihin nuori matematiikanopettaja on panostanut.

Matematiikkaa vihataan, koska sitä pelätään

– Kun uudet oppilaat tulevat, pitää heihin tutustua. Aina on niitä, jotka pitävät itseään niin tyhminä, etteivät ikinä opi matematiikkaa. Jotkut jopa vihaavat sitä, Peura harmittelee. Heidän vierellään hän istuu erityisen paljon - ja käsittelee heidän kanssaan yhdeksän kouluvuoden aikana syntyneitä käsityksiä.

Aina on niitä, jotka pitävät itseään niin tyhminä, etteivät ikinä opi matematiikkaa.

Uusien oppilaiden kanssa arvioidaan myös, mitä osataan jo. Tai oikeammin opitaan tunnistamaan omia osaamisalueita. Tässä on suuri ero. Niin suuri, että Pekka Peura on luopunut arvioinnista niin pitkälle kuin pystyy. Kokeita ei ole.

Hän haluaa turhat paineet pois koulusta, sillä jatkuva mittaaminen on saanut monen suorittamaan laskemista – ja koko koulunkäyntiä. Kaikkia siellä opetettavia aineita.

Kun Pekka Peuralle syntyi tarve kehittää omaa opettamistaan, piti vastauksia etsiä opetussuunnitelmasta. Se on kuin koulun raamattu, Suomen lain mukaan opetuksen pitää perustua opetussuunnitelmaan.

Sieltä ei suorituskeskeisyyttä löytynyt. Koulun tavoite oli jotain ihan muuta.

– Koulun tavoite oli kehittää lapsista ja nuorista ajattelevia hyvän itsetunnon omaavia ihmisiä. Turvallinen oppiminen korostui, Peura huomasi.

Matematiikka on tärkeää, koska sen avulla voi opettaa tärkeämpiä asioita

Pekka Peuran mielestä matematiikka on tärkeä oppiaine. Lainaa hakiessa on hyvä tietää, mitä korkoprosentti tarkoittaa ja maailman ymmärtää eri tavalla, jos osaa lukea taulukoita. Mutta tärkeintä on, että matematiikan avulla voi kehittää ajattelua ja oppimisen taitoja.

Matematiikka kehittää ajattelun taitoja, koska siinä opitaan jäsentämään asioita, ymmärtämään ongelmia ja ratkaisemaan niitä loogisin päättelyketjuin. Samalla opitaan sinnikkyyttä ja keskittymistä.

– Ja kun asioita opitaan omalla tasolla ja omia oppimisen taitoja kehittäen, vahvistuu myös itseluottamus. Tulee rohkeutta kohdata uusia asioita. Näistä taidoista on hyötyä jatko-opiskelua ja työelämää ajatellen, Peura summaa pohdiskelujaan.

Neutraali suhde matematiikkaan riittää

Kun Pekka Peuralta kysyy, miten hänen menetelmillään pärjää ylioppilaskokeissa, kuulee että helpoin keino nostaa lukion yo-koetulosten keskiarvoa olisi ohjata heikoimpia pitkän matematiikan oppilaita lyhyelle linjalle.

Tähtäimessäni on, että jokainen oppilas, joka pystyy kirjoittaisi pitkän matematiikan ja saisi jonkinlaisen onnistumisen kokemuksen pitkän opiskeluponnistuksena kanssa

Tätä Pekka Peura ei suosittele opiskelijoilleen, koska hänen mielestään matematiikka on hyvä keino opettaa oppimisen ja ajattelun taitoja. Sekä itseluottamusta ja rohkeutta.

– Tähtäimessäni on, että jokainen oppilas, joka pystyy kirjoittaisi pitkän matematiikan ja saisi jonkinlaisen onnistumisen kokemuksen pitkän opiskeluponnistuksena kanssa. Se merkitsee paljon enemmän, Peura visioi.

Niinpä Martinlaakson lukiossa keskimääräistä useampi kirjoittaa pitkää matematiikan.

Motivaatiokaan ei ole ongelma. Pekka Peuralla on sellainen tunne, että jokainen kokee hänen tunneillaan jonkinlaista innostusta, vaikka siitä onkin vaikea sanoa mitään täsmällistä.

Hänen tavoitteenaan on myös, että kukaan ei enää vihaisi matematiikkaa. – Kaikkein hienointa olisi, jos matematiikkaan syntyisi lukion aikana positiivinen suhde. Mutta neutraalikin on hyvä, Peura kuvaa.

Sellainen suhde matematiikkaan, ettei se haittaa elämässä ja rajoita tulevaisuuden ratkaisuja. Ja että jatkokoulutuksessa tietäisi, miten voi ja haluaa oppia.

Oppimisen taidot ja itseymmärrys myös oman kehittymisen takana

Pekka Peura ymmärtää varsin hyvin, että uusi opetussuunnitelma herättää monessa ristiriitaisia tunteita ja saattaa ahdistaa. Hän muistaa, miten itsekin pelkäsi kokeilla uutta ja oli huolissaan oppilaiden oppimisesta.

Opetuksen kehittämisessä mikään ei tapahdu nopeasti.

– Minulla on joka syksy edelleen riittämätön olo, kun uudet oppilaat aloittavat lukion eikä turvallista oppimisympäristöä eikä opiskelurutiineita ole vielä syntynyt. Ja aikaa on vähän, Peura tuskailee. Mutta riittämättömyyden tunne ei huoleta enää samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Hän tuntee nahoissaan myös sen, että ajatus kehittyy hitaasti.

Seitsemän vuoden kehittelytyön aikana on tuntunut monta kertaa vaikealta ja haastavalta. Edelleen oma ajattelu on monessa suhteessa naivia. Mutta innostusta antaa, kun huomaa että uudet menetelmät toimivat.

Nyt Pekka Peura kehittää työkalua, jossa opiskelija merkitsee kerran viikossa oman ajattelun tasonsa. Hän toivoo, että parin kolmen vuoden päästä oppilaan ajatuksissa olisi tapahtunut muutoksia. Mies arvioi omista tavoitteistaan, että aikaa kuluu vielä noin 10-15 vuotta, ennen kuin pääsee sellaiselle tasolle, mihin itse on tyytyväinen.

Kommentit

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?