Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Klassinen pääkuva

Parasta kuoro-Pärtiä ikinä?

Julkaistu . Päivitetty

Arvo Pärt on säveltänyt paljon kuoromusiikkia, ja sitä on myös levytetty niin paljon, että erilaiset tulkintatraditiot erottuvat. Sama teos tuntuu erilaiselta riippuen siitä, edustaako tulkinta ECM:n kaikuisaa harmaasävypuhtautta, virolaisten täyteläistä melankoliaa vai angloamerikkalaisten siistiä makeutta. Millainen on Latvian radiokuoron Pärt-näkemys? Lunastaako se maailman parhaaseen kuoroon kohdistuvat odotukset?

Pärt / Da pacem Domine
Pärt / Da pacem Domine uudet levyt

Viime vuonna julistin, että brittiläinen Polyphony-kuoro on 2010-luvun parasta Pärtiä. Nyt kun latvialaiset äänittivät lähes saman ohjelmiston, valinta on vaikea. Latvian radiokuoron äänenmuodostus on ylivertaisen kiinteä, puhdas ja yhtenäinen, etenkin herkimmissä kohdissa. Mutta brittiläisten perusforte on avoimempi ja rennompi. Tarkasti vertailemalla hoksaan, että ero saattaa syntyä tenoreista. Latvialaistenorien sointi on jopa hieman liian täyteläinen, kun taas britit vetävät etisemmällä äänellä.

Loppujen lopuksi kyse on tulkinta- ja makueroihin. Sigvards Klava johdattaa latvialaiset laveisiin tempoihin, paatoksellisiin forteihin ja kiinteään ilmaisuun. Stephen Laytonin näkemys on pienempi, herkempi ja inhimillisempi. Esimerkiksi Virgencita-teosta Latvian radiokuoro märehtii yli kahdeksan minuuttia, kun Polyphony selvittää sen viidessä - tunnelman kärsimättä.

Jos olisin ilkeä, sanoisin että Latvian radiokuoro on jäänyt sointinsa ja ammattimaisuutensa vangiksi ja tehnyt Pärt-levynsä liian nopeasti, sisäistämättä musiikkia, oman estetiikkansa eikä Pärtin estetiikan ehdoilla. Mutta tätä musiikkia kuunnellessa kaikki ilkeys haihtuu minusta, ja sanon vain, että Latvian radiokuoro osaltaan rikastaa Pärt-perinnettä huikealla osaamisellaan, joka ei ole vielä koskaan pettänyt.

Arvo Pärt: Triodion; Sieben Magnificat-Antiphonen; Nunc dimittis; Dopo la vittoria; Virgencita; The Woman with the Alabaster Box; Tribute to Caesar; Da pacem Domine. - Latvian radiokuoro/Sigvards Klava. (Ondine, ODE 1286-2)

Kuuntele Uudet levyt 7.10.2016, toimittajana Kare Eskola.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Kaija Saariahosta.

    Säveltävä tyttö Kaija Saariaho oli kummajainen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 14. lokakuuta!

    Säveltäjä Kaija Saariahon kansainvälinen maine on syntynyt erityisesti hänen oopperatuotannostaan, mutta myös orkesteriteokset ja kamarimusiikki ovat saaneet esityskertoja ja ylistäviä kritiikkejä. Saariaho kertoo etsivänsä musiikillaan tietä omaan itseensä. Sävellystyössään hän hyödyntää elektroniikkaa akustisten soittimien ja laulajien rinnalla. Tie tunnetuksi säveltäjäksi on vaatinut paljon työtä ja Saariaho on varmasti monille naisille todellinen esikuva.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho (1987).

    Kaija Saariaho – outolintu, joka lensi Pariisiin

    Säveltäjä Kaija Saariaho kulki omia polkujaan.

    "Se mikä mua kiinnostaa on säveltäminen ja elämän järjestäminen niin, että voin tehdä sitä mahdollisimman paljon. Ei mulla muita suunnitelmia ole", kertoi 33-vuotias Kaija Saariaho televisiohaastattelussa hymyillen vuonna 1982. Kun Suomesta ei löytynyt sopivaa lokeroa omaperäiselle säveltäjälle, suuntasi tämä Pariisiin.

  • Jean-Baptiste Barriére

    Kaija Saariaho ja Barriére ovat olleet yhdessä 30 vuotta.

    Kaija Saariaho ja Jean-Baptiste Barriére ovat olleet yhdessä 30 vuotta. Sanotaan, että menestyvän miehen taustalla on aina nainen. Millainen on mies kansainvälisesti menestyvän nykysäveltäjämme Kaija Saariahon taustalla?

  • Camilla Nylund solistina Kaija Saariahon oopperassa Émilie (Suomen Kansallisooppera)

    Kaija Saariahon Émilie – valon ja valistuksen nainen

    Kaija Saariahon Émilie Yle Radio 1:n oopperaillassa

    Kaija Saariahon oopperassa Émilie keskiöön nousee naisen ja miehen välinen rakkaus sekä aikansa edistyksellisen tiedenaisen rakkaus tietoon, tieteeseen ja totuuteen. Suomen Kansallisoopperan esitys lähetetään Yle Radio 1:n oopperaillassa lauantaina 11.4. lähetysikkunan tekstityksen kera.