Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

"Sänky on sijoitus!" — Voiko tavaraan sijoittamalla oikeasti rikastua?

Huoneessa sohva, lipasto, pöytä ja lamppu, grafiikka.
Huoneessa sohva, lipasto, pöytä ja lamppu, grafiikka. Kuva: Yle/David Reilly kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),sijoittaminen

Otsikoissa ja mainoslauseissa milloin mitäkin ostosta väitetään sijoitukseksi. Perinteisessä mielessä sijoituksen kuitenkin odotetaan tuottavan hankkijalleen voittoa. Voivatko tavalliset kodintavarat tai huonekalut oikeasti toimia sijoituksena?

Kun lähdetään tarkastelemaan perinteisesti sijoituksena ajateltua toimintaa, huomataan tavaraan sijoittamisessa heti yksi ongelma: Tavara ei yleensä omistusaikanaan tuota mitään. Sijoittamisesta useamman kirjan kirjoittaneen tietokirjailija Karo Hämäläisen mukaan hyvä määritelmä sijoittamiselle on, että pyritään säilyttämään pääoma ja saamaan sille inflaation ylittävä tuotto

Karo Hämäläinen
Karo Hämäläinen Karo Hämäläinen Kuva: Yle sijoittaminen,Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja
Otsikoita sijoittamisesta tavaraan, grafiikka.
Otsikoita sijoittamisesta tavaraan, grafiikka. Kuva: Yle/David Reilly sijoittaminen,kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),Kuningaskuluttaja

— Jos tavaraan sijoittamalla aikoo vaurastua, idea on myydä se kalliimmalla kuin mitä on ostanut.

Hämäläisen mukaan on toisaalta tärkeä ajatella myös sitä hyötyä, jonka käytössä oleva tavara omistajalleen tuottaa.

Sijoituksena tavaraa voidaan kuitenkin pitää vasta, jos sen arvo nousee enemmän kuin inflaatio ehtii sitä nakertaa.

Grafiikka lampun osto- ja myyntinnnasta aikavälillä 2006-2016.
Tässä saatiin myyntivoittoa 91,85 euroa. Jos tavaran varastointi maksaa, keikahtaa sijoituksen tuotto helposti pakkaselle. Grafiikka lampun osto- ja myyntinnnasta aikavälillä 2006-2016. Kuva: Yle/David Reilly/Terhi Vuorinen Kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv)

Varastoon ei kannata "sijoittaa"

Tässä vaiheessa on hyvä vähän rajata. Todennäköisesti parhaimman tuoton saa tavaralle, jonka varastoimisesta ei joudu maksamaan. Keskitytään siis vain tavaraan, joka tulee oikeasti käyttöön.

Esimerkiksi taiteeseen sijoittaminen on oma mielenkiintoinen maailmansa, mutta se vaatisikin sitten jo aivan kokonaan oman artikkelinsa.

Taulu ja rasti päällä, grafiikka.
Taulu ja rasti päällä, grafiikka. Kuva: Yle/David Reilly Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv)
Tietokone ja rasti päällä
Tietokone ja rasti päällä Kuva: Yle/David Reilly Kuningaskuluttaja,kuningaskuluttaja,sijoittaminen

Erilaiset elektroniset laitteet saattavat toki kaukaisessa tulevaisuudessa olla nekin haluttua museokamaa, mutta harva laite toimii enää kymmenen vuoden päästä. Ne eivät kelpaa sijoitukseksi.

Jäljelle jäävät siis huonekalut sekä pienemmät kodinesineet, kuten lamput ja astiat.

Nousiko arvo?

  • Muumipeikko unelmoi -muki huudettiin Huuto.netistä heinäkuussa 1750 eurolla. Tämän kaltaiset sesonkimukit maksavat uutena 23,90 euroa. Inflaatio oli ehtinyt syödä hinnasta vain 4,70 euroa, joten voittoa mukin myyjälle (jos hän oli alkuperäinen ostaja) kertyi 1721,40 euroa.
  • Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että Muumipeikko unelmoi on muumimukien kruununjalokivi ja ylivoimaisesti kovahintaisin muki. Useimmat muumimukit myydään ostohintaa pienemmällä hinnalla. Astioihin sijoittamisessa on myös omat heikkoutensa. Uskaltaisitko sinä juoda aamukahvit tuhansien eurojen mukista?

  • Luksuslaukut ovat olleet suosittu rahanreikä koko 2000-luvun ja välillä niidenkin hankintaa on perusteltu hyvänä sijoituksena. Voittoa laukuilla ei kyllä valitettavasti juuri koskaan tehdä.
  • Nainen oli ostanut Pradan mustan nahkalaukun 2600 eurolla. Laukkua myytiin syksyllä 2016 Zadaa-muotisovelluksessa 1000 eurolla. Laukun ostovuotta ei kerrottu, joten inflaatiota ei pystytty laskemaan. Jo pelkkää osto- ja myyntihintaa vertaamalla voi kuitenkin huomata, että laukkukaupoissa menetettiin ainakin 1600 euroa.

Miten arvoaan kasvattavan esineen tunnistaa?

Vaikka muotoilualan ihmiset mielellään korostavat tavaroiden estetiikkaa ja käytettävyyttä itseisarvoina, löytyy asiantuntijoilta joitakin yhteneviä mielipiteitä siitä, minkälainen tavara voisi olla hyvä sijoitus.

Kysyin asiaa valaisimistaan tunnetuksi tulleelta muotoilija Jukka Korpiheteltä sekä Hagelstamin huutokaupan johtavalta intendentiltä Mikael Schnittiltä.

Jukka Korpihete
Jukka Korpihete Jukka Korpihete Kuva: Yle jukka korpihete,Kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv),sijoittaminen,muotoilu
Mikael Schnitt
Mikael Schnitt Mikael Schnitt Kuva: Yle kuningaskuluttaja,sijoittaminen,Kuningaskuluttaja,Kuningaskuluttaja (Tv)

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että nostaakseen arvoaan on tavaran ehdottomasti oltava hyvin tehty.

Schnittin mukaan on myös hyvin tärkeää, että esine ei ole kopio mistään vaan, että sen idea on jotenkin tekijän oma.

Massatuotanto harvoin sytyttää esimerkiksi huutokauppakävijöitä.

Myös tekijällä on merkitystä. Huutokaupassa korostuvat suuret nimet, mutta Korpiheten mukaan myös tuoreemmat nimet voivat toimia hyvänä sijoituksena. Sijoittaja voi samalla tunteä itsensä myös mesenaatiksi, kun tukee nuorten tekijöiden työtä

Tavaran arvoa saattaa tulevaisuudessa lisätä myös pieni valmistussarja. Harvinaisuus tekee monesta tuotteesta halutun.

Eniten asiantuntijat kuitenkin korostavat sitä, että tavaran on miellytettävä omaa silmää. Omaan silmään ruman tavaran kanssa on varmasti raskasta odotella mahdollista arvonnousua.

Näistä tunnistat mahdollisen sijoituksen

  • Tavarasta ei saada osinkoja tai muuta tuottoa, joten siitä on pakko saada myyntivoittoa. Toisin sanoen tavaran arvon on noustava.
  • Suunnittelijalla on oltava nimi. Tuntemattomankin suunnittelijan suunnittelema esine voi nostaa arvoaan. Massatuotteelle näin käy harvemmin.
  • Harvinaisuus myy. Kannattaa pitää silmällä pienissä sarjoissa tehtyjä tavaroita.
  • Tuotteen on oltava laadukas. Jotta tavara säilyisi ehjänä ja hyvänä mahdolliseen arvonnousuun asti, täytyy sen olla hyvin tehty.
Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.