Hyppää pääsisältöön

Kun suomalainen nainen luo, syntyy keksintöjä hyödyksi ja huviksi

Naiskeksijöiden tuotteita 1999-2016
Suomalaisnaisten keksintöjä 1990–2016 Naiskeksijöiden tuotteita 1999-2016 Yle Elävä arkisto,kuvakollaasi

Suomalaisten naisten tekemät keksinnöt ovat usein arkisista asioista kumpuavia, käytännöllisiä innovaatioita, jotka ovat myös keränneet kansainvälista mainetta ja kunniaa. Tähän artikkeliin on koottu Ylen ohjelmissa esitettyjen suomalaisnaisten tekemiä keksintöjä astiankuivauskaapista nyhtökauraan.

Yksi suomalaisnaisten varhaisimmista ja tunnetuimmista keksinnöistä lienee Työtehoseuran kotitalousosaston päällikön Maiju Gebhardin astiankuivauskaappi. Vuosina 1944–1945 kehitellyn kuivauskaapin ideana oli säästää ihmistyötä.

Kaarina Torkkeli kehitti ja patentoi ruuankypsennyslaatikon tai haudutusastian, joka hauduttaa ruuan valmiiksi esikypsennyksen jälkeen. Haudutusastia sopii tilanteisiin, joissa lämmintä ateriaa on vaikea tai jopa mahdotonta tehdä. Polypropeenista valmistetun laatikon valttina on se, että se ei polta ruokaa pohjaan ja se pitää ruuan lämpimänä pitkään. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tekemien mittausten mukaan ruoka pysyy lämpimänä jopa kaksikymmentä tuntia. Patentoinnista huolimatta Torkkelin innovaatio sai kopioijat liikkeelle.

Krista Paloheimosta tuli sattuman kautta keksijä ja yrittäjä, kun hän etsi opiskeluaikanaan 1990-luvulla levykkeelle sopivaa koteloa. Markkinointitutkimuksen mukaan sama ongelma vaivasi muitakin. Syntyi tuote, jossa yhden levykkeen koteloon voi liittää sarjaksi useamman säilytystä varten.

Eira Haavisto-Vanhasen luoma matka-alttari on ollut monelle matkatyötä tekevälle papille helpotus. Rohdinpellavasta ja villasta kudottuun keksintöön voi pakata papin perustyökalut. Haavisto-Vanhanen toteaakin Ykkösen aamu-tv:ssä vuonna 1999, että hänen inspiraation lähteenään toimivat arkiset tilanteet kodissa ja siellä tarvittavat ongelmaratkaisut.


Tila-arkkitehti Ulla Pohjolan suunnittelema valokivi valittiin Lontoossa vuonna 2003 järjestetyssä naiskeksijöiden kansainvälisessä kokouksessa maailman 10 parhaimman keksinnön joukkoon. Valokivessä yhdistyvät betonilaatta ja valokaapeli. Laattaan on asennettu akryyliputki, joka on kiinnitetty betoniin lasikuituhartsilla. Tämä tekee kuituun läpinäkyvän pinnan. Putken läpi työnnetään valokuitukaapeli. Pohjolan valokiveä on hyödynnetty muun muassa julkisissa kohteissa. Arabianrantaan Helsinkiin vuonna 2003 valmistuneen kerrostalon porttikäytävään asennettiin betonilaattaiset valokivet, joka näyttävät tien myöhäisellekin kulkijalle.

Valokivi-idean pohjalta syntyi myös valopuku, jonka Pohjola suunnitteli Pohjoismaisten naiskeksijöiden pukunäyttelyyn Design Forum 2003 -tapahtumaan. Tämä talvihääpukuna esitelty valopuku sai paljon hyvää palautetta kuten myös Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa vuonna 2004 järjestetyssä tapahtumassa, missä oli esillä 300 tuotetta pohjoismaisilta naismuotoilijoilta yli 100 vuoden ajalta.


Euroopan keksijänainen -kisan voittajaksi valittiin vuonna 2009 Eija Pessinen. Hänet valittiin voittajaksi kehittämänsä synnytystukituolin ansiosta. Pessinen ideoi synnytystuen käytännön kokemuksesta kätilönä. Hänen mielestään synnyttävä nainen teki tarpeettoman paljon työtä ponnistusvaiheessa. Hänen tavoitteenaan oli saada naiset synnyttämään ergonomisemmin käyttäen hyväkseen kehon liikeratoja, jolloin synnyttäminen olisi ponnistusvaiheessa helpompaa ja naista vähemmän rasittavaa.

Toiselle sijalle tuli teollinen muotoilija Maija Itkonen kännykän langattoman latauspöydän ansiosta. Kännykkä tai kannettava tietokone laitetaan lataavalle pöydälle, jonka sisälle on laitettu latausmoduuli. Itkosen mukaan tavoitteena oli päästä eroon "johtohässäköistä".


Euroopan naiskeksijät (European Women Inventors & Innovators Network, EUWIIN) antoivat erityistunnustuksen vuonna 2011 Nina Ignatiukselle keskosvauvoille tarkoitetuista vaatteista ja Salla Koskelle lasten verensokeria mittaavista laitteista. Koski sai ideansa lasten verensokerimittareihin opiskellessaan ulkomailla. Hänen tehtävänään oli suunnitella kannettavia terveysmonitoreja. Koski huomasi, että lapsille tarkoitettuja terveysmonitoreja ei juurikaan ollut. Markkinatutkimukset antoivat vahvistusta sille, että lasten verensokerimittarit ovat asia, jota kannattaa viedä eteenpäin.

Ignatiuksen suunnittelemat keskosvauvoille tarkoitetut vaatteet herättivät niinikään huomiota. Vaatteiden avulla monet keskoskaapin laitteiden johdot voidaan pujottaa vaivattomasti itse laitteista vauvan vaatteiden kautta kehoon. Vaatteissa on mahdollisimman vähän saumoja ja tuoteselostuslappuset on kiinnitetty vaatteen ulkopuolelle. Tämä on keskosvauvan kohdalla ensiarvoisen tärkeää, sillä iho on hyvin ohut ja arka, tietää Ignatius keskoslapsen äitinä.


Langattoman latauspöydän kehittänyt Maija Itkonen tutki yhdessä liikekumppaninsa Reetta Kivelän kanssa, mikä olisi täydellinen proteiini, joka voisi korvata eläinkunnan tuotteet ruokalautasella. Tuotteen pitäisi olla myös ravitsemuksellisesti optimaalista ja se kyettäisiin valmistamaan kotimaisista aineksista. Näin syntyi nyhtökaura, kasviproteiinivalmiste. Nyhtökaura sisältää kauran lisäksi härkäpapua ja hernettä. Vaikka nyhtökauran tarkoituksena ei ole jäljitellä lihatuotteita, moni pitää sitä lihankaltaisena ainakin suutuntumalta. Nyhtökauran etuna eläinproteiiniin on sen ekologisuus.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.