Hyppää pääsisältöön

Kun suomalainen nainen luo, syntyy keksintöjä hyödyksi ja huviksi

Naiskeksijöiden tuotteita 1999-2016
Suomalaisnaisten keksintöjä 1990–2016 Naiskeksijöiden tuotteita 1999-2016 Yle Elävä arkisto,kuvakollaasi

Suomalaisten naisten tekemät keksinnöt ovat usein arkisista asioista kumpuavia, käytännöllisiä innovaatioita, jotka ovat myös keränneet kansainvälista mainetta ja kunniaa. Tähän artikkeliin on koottu Ylen ohjelmissa esitettyjen suomalaisnaisten tekemiä keksintöjä astiankuivauskaapista nyhtökauraan.

Yksi suomalaisnaisten varhaisimmista ja tunnetuimmista keksinnöistä lienee Työtehoseuran kotitalousosaston päällikön Maiju Gebhardin astiankuivauskaappi. Vuosina 1944–45 kehitellyn kuivauskaapin ideana oli säästää ihmistyötä.

Kaarina Torkkeli kehitti ja patentoi ruuankypsennyslaatikon tai haudutusastian, joka hauduttaa ruuan valmiiksi esikypsennyksen jälkeen. Haudutusastia sopii tilanteisiin, joissa lämmintä ateriaa on vaikea tai jopa mahdotonta tehdä. Polypropeenista valmistetun laatikon valttina on se, että se ei polta ruokaa pohjaan ja se pitää ruuan lämpimänä pitkään. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tekemien mittausten mukaan ruoka pysyy lämpimänä jopa kaksikymmentä tuntia. Patentoinnista huolimatta Torkkelin innovaatio sai kopioijat liikkeelle.

Krista Paloheimosta tuli sattuman kautta keksijä ja yrittäjä, kun hän etsi opiskeluaikanaan 1990-luvulla levykkeelle sopivaa koteloa. Markkinointitutkimuksen mukaan sama ongelma vaivasi muitakin. Syntyi tuote, jossa yhden levykkeen koteloon voi liittää sarjaksi useamman säilytystä varten.

Eira Haavisto-Vanhasen luoma matka-alttari on ollut monelle matkatyötä tekevälle papille helpotus. Rohdinpellavasta ja villasta kudottuun keksintöön voi pakata papin perustyökalut. Haavisto-Vanhanen toteaakin Ykkösen aamu-tv:ssä vuonna 1999, että hänen inspiraation lähteenään toimivat arkiset tilanteet kodissa ja siellä tarvittavat ongelmaratkaisut.


Tila-arkkitehti Ulla Pohjolan suunnittelema valokivi valittiin Lontoossa vuonna 2003 järjestetyssä naiskeksijöiden kansainvälisessä kokouksessa maailman 10 parhaimman keksinnön joukkoon. Valokivessä yhdistyvät betonilaatta ja valokaapeli. Laattaan on asennettu akryyliputki, joka on kiinnitetty betoniin lasikuituhartsilla. Tämä tekee kuituun läpinäkyvän pinnan. Putken läpi työnnetään valokuitukaapeli. Pohjolan valokiveä on hyödynnetty muun muassa julkisissa kohteissa. Arabianrantaan Helsinkiin vuonna 2003 valmistuneen kerrostalon porttikäytävään asennettiin betonilaattaiset valokivet, joka näyttävät tien myöhäisellekin kulkijalle.

Valokivi-idean pohjalta syntyi myös valopuku, jonka Pohjola suunnitteli Pohjoismaisten naiskeksijöiden pukunäyttelyyn Design Forum 2003 -tapahtumaan. Tämä talvihääpukuna esitelty valopuku sai paljon hyvää palautetta kuten myös Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa vuonna 2004 järjestetyssä tapahtumassa, missä oli esillä 300 tuotetta pohjoismaisilta naismuotoilijoilta yli 100 vuoden ajalta.


Euroopan keksijänainen -kisan voittajaksi valittiin vuonna 2009 Eija Pessinen. Hänet valittiin voittajaksi kehittämänsä synnytystuki-tuolin ansiosta. Pessinen ideoi synnytystuen käytännön kokemuksesta kätilönä. Hänen mielestään synnyttävä nainen teki tarpeettoman paljon työtä ponnistusvaiheessa. Hänen tavoitteenaan oli saada naiset synnyttämään ergonomisemmin käyttäen hyväkseen kehon liikeratoja, jolloin synnyttäminen olisi ponnistusvaiheessa helpompaa ja naista vähemmän rasittavaa.

Toiselle sijalle tuli teollinen muotoilija Maija Itkonen kännykän langattoman latauspöydän ansiosta. Kännykkä tai kannettava tietokone laitetaan lataavalle pöydälle, jonka sisälle on laitettu latausmoduuli. Itkosen mukaan tavoitteena oli päästä eroon "johtohässäköistä".


Euroopan naiskeksijät (European Women Inventors & Innovators Network, EUWIIN) antoivat erityistunnustuksen vuonna 2011 Nina Ignatiukselle keskosvauvoille tarkoitetuista vaatteista ja Salla Koskelle lasten verensokeria mittaavista laitteista. Koski sai ideansa lasten verensokerimittareihin opiskellessaan ulkomailla. Hänen tehtävänään oli suunnitella kannettavia terveysmonitoreja. Koski huomasi, että lapsille tarkoitettuja terveysmonitoreja ei juurikaan ollut. Markkinatutkimukset antoivat vahvistusta sille, että lasten verensokerimittarit ovat asia, jota kannattaa viedä eteenpäin.

Ignatiuksen suunnittelemat keskosvauvoille tarkoitetut vaatteet herättivät niinikään huomiota. Vaatteiden avulla monet keskoskaapin laitteiden johdot voidaan pujottaa vaivattomasti itse laitteista vauvan vaatteiden kautta kehoon. Vaatteissa on mahdollisimman vähän saumoja ja tuoteselostuslappuset on kiinnitetty vaatteen ulkopuolelle. Tämä on keskosvauvan kohdalla ensiarvoisen tärkeää, sillä iho on hyvin ohut ja arka, tietää Ignatius keskoslapsen äitinä.


Langattoman latauspöydän kehittänyt Maija Itkonen tutki yhdessä liikekumppaninsa Reetta Kivelän kanssa, mikä olisi täydellinen proteiini, joka voisi korvata eläinkunnan tuotteet ruokalautasella. Tuotteen pitäisi olla myös ravitsemuksellisesti optimaalista ja se kyettäisiin valmistamaan kotimaisista aineksista. Näin syntyi nyhtökaura, kasviproteiinivalmiste. Nyhtökaura sisältää kauran lisäksi härkäpapua ja hernettä. Vaikka nyhtökauran tarkoituksena ei ole jäljitellä lihatuotteita, moni pitää sitä lihankaltaisena ainakin suutuntumalta. Nyhtökauran etuna eläinproteiiniin on sen ekologisuus.

Kommentit
  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.