Hyppää pääsisältöön

Lauttasaaren katoava idylli puhututti radiossa vuonna 1966

Lauttasaaren katoava idylli -radio-ohjelmassa vuodelta 1966 perehdytään Helsinkiin kuuluvan saaren historiaan ja miljööseen. Ohjelmassa ääneen pääsevät paikalliset asukkaat, jotka kertovat alueen viehkeistä alkuajoista ja sen kaupungistumisen taitekohdista.

"Saaren varhaisimmista vaiheista tunnutaan tiedettävän varsin vähän, mutta myöhemmästä kehityksestä ovat kertomassa monet vielä nähtävissä olevat seikat", toteaa toimittaja Heikki Kataja.

Lauttasaaren säätiön tuolloinen puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Väinö Pensalan kommenttien siivittämänä ohjelmassa käydään läpi saaren varhaishistoriaa. Saaren paikalla sijaitsi vain pieni meren ympäröimä kallioluoto nimeltään Myllykallio. Tämän ympärille ajan saatossa muodostui saari, jona se nykyään tunnetaan, kerrotaan ohjelmassa. Pitkän aikaa saari oli tuntematon kylä, jossa asui vain muutama kalastaja ja maanviljelijä.

Lauttasaari on joutunut osalliseksi useaan otteeseen Helsingin puolustukseen. Oolannin sodan (1854–1856) aikana saaren eteläistä osaa linnoitettiin laivastohyökkäyksen varalta. Venäläiset rakensivat kesään 1855 mennessä saaren eteläkärkeen ja Länsiulapanniemeen useita rintavarustuksia. Englantilaisten pommituksista muistuttaa muun muassa saaren pohjoisosassa sijaitseva tuntemattoman sotilaan hautamuistomerkki. Sotilas tunnistettiin sittemmin Närpiössä syntyneeksi sotamies Johan Backiksi.

Meri ja sen läheisyys ovat olleet leimaa-antavina piirteinä saaren kaikissa vaiheissa.

Lauttasaarelaisen filosofian tohtori Olavi Hytösen opastuksella ohjelmassa suunnataan aluksi saaren eteläkärjessä sijatsevalle Särkiniemen alueelle, jossa tutustutaan kallioon louhittuihin luoliin ja muihin rakennelmiin.

Varsinaiseen kukoistukseensa Lauttasaari puhkesi 1900-luvun alussa, kun kauppaneuvos Julius Tallberg osti saaren. Tallberg perusti lauttayhteyden mantereelle Ruoholahteen ja rakennutti saarelle hevosvetoisen raitiotien. "Kuuluisa kasino tenniskenttineen sekä mainio uimaranta aikaan saivat omalta osalta sen, että saaresta muodostui helsinkiläisten suosima sunnuntairetkien kohde", toteaa Pensala. Vaikka lukuisat kesähuvilat ovat saarelta jo kadonneet, ovat niistä muistoina maastossa esiintyvät eksoottisemmat kasvit ja piharakennelmien jäännökset.

Helsingistä Lauttasaareen vievä silta valmistui vuoden 1935 lopulla. Tällöin saarelle alettiin myös rakentaa myös korkeampia taloja väestön kasvun vuoksi. Paikkakunnan kehitystä edistämään perustettiin Lauttasaaren säätiö vuonna 1945.

Saarelaisuus taitaa olla omiaan kasvattamaan väkevää kotiseutuhenkeä, joka jossain muualla merkitsisi nurkkakuntaisuutta.

Tohtori Hytösen kanssa matka jatkuu hänen kertoessaan tarinaa taiteilijasta, joka asui majassa ja vietti luonnonläheistä elämää.

"Hän tunsi linnut ympäristöstä yksilöinä. Siinä vaistosi, miten verrattoman paljon pidemmällä voi joku toinen ihminen olla luonnon myötäelämisessä kuin toiset", tunnelmoi Hytönen.

Ohjelman loppupuoliskolla tavataan saarella pikkupojasta lähtien asunut pankinjohtaja ja Lauttasaaren säätiön sihteeri Jouko Tuominen, joka kertoo alueen ensimmäisestä kivitalosta. Tuomisen isä rakennutti talon Pohjoiskaari 4:ään yhtiötoverinaan juoksijalegenda Paavo Nurmi. "Vaikka ajattelee kuinka paljon saari on muuttunut, ei voi olla ihmettelemättä kuinka kaunis saari on. Tämä on todella kappale Suomen kauneinta luontoa", kiteyttää Tuominen.

Näytä kartalla (Google)

Lue lisää:

Lapinlahden silta valmistuu

Helsingistä länteen suuntautuva autoliikenne helpottui merkittävästi vuonna 1965, kun Ruoholahdesta Lauttasaareen kulkeva Lapinlahden silta valmistui.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto